5 mielenkiintoista faktaa trooppisista kaloista

Kalat ovat uskomattia olentoja, jotka ovat eläneet maapallolla yli 450 miljoonan vuoden ajan.
5 mielenkiintoista faktaa trooppisista kaloista

Viimeisin päivitys: 21 heinäkuu, 2021

Kirkkaan väriset ja kauniisti kuvioidut kalat ovat tuttuja trooppisten vesien riutoilta. Tiesitkö, että trooppiset kalat muun muassa näkevät värejä ja viestivät väreillään lajiaan, sukupuoltaan ja mielialaansa? Tänään jaamme viisi mielenkiintoista faktaa trooppisista kaloista.

5 mielenkiintoista faktaa trooppisista kaloista

1. Kalat käyttävät väriään kommunikoidakseen ja herättääkseen huomiota

Kalojen värit ja kuviot ovat tärkeässä roolissa trooppisten kalojen välisessä viestinnässä. Riutat ovat täynnä kasvillisuutta ja elämää, ja erilaiset väritykset ja kuvioinnit auttavat kaloja tunnistamaan toisensa. Joidenkin lajien koiraat ja naaraat poikkeavat toisistaan ulkonäöltään, mikä auttaa jokaista yksilöä tunnistamaan kumppaninsa.

2. Väritys ja kuviointi auttavat kaloja naamioitumaan

Kalojen erilaiset väritykset ja kuvioinnit ovat evoluution tulosta ja tärkeä selviytymiskeino monille lajeille. Kuviot auttavat kaloja naamioitumaan ja piiloutumaan, mikä on muuttanut saalistajien ja saaliseläinten välistä suhdetta. Trooppisissa vesissä elävillä kaloilla tavataan ainutlaatuisia kuviointeja, kuten vaaka- ja pystyraitoja, ympäristöä jäljitteleviä kuvioita ja silmät peittäviä raitoja.

3. Kalan väri voi toimia varoituksena

Monilla kaloilla, kuten antennisiipisimpulla ja täplälosserokalalla, kirkas väri kertoo myrkyllisyydestä. Myös monet harmittomat kalat ovat aikojen kuluessa kehittäneet itselleen kirkkaan värin, jotta saalistajat uskovat niiden olevan myrkyllisiä.

4. Kaksineuvoisten kalojen väri ja käytös voi muuttua täysin

Vesistöissä elää yli 500 kaksineuvoista kalalajia. Hermafrodiitti eli kaksineuvoinen eläin tuottaa sekä naaras- että koiraspuolisia sukusoluja. Hermafrodiittisuus ilmenee monilla lajeilla samanaikaisena kaksineuvoisuutena, jolloin yksilö voi toimia samaan aikaan sekä naaraana että koiraana. Kaksineuvoiset kalat sen sijaan voivat yleensä vaihtaa sukupuoltaan elinkaarensa aikana.

Nämä kalat elävät yleensä parvessa, johon kuuluu hallitseva naaras, mutta josta huolehtii yksi koiras. Jos koiras kuolee, dominoiva naaras ottaa aggressiivisen koiraan roolin. Muutamassa tunnissa tämän yksilön käytös on jo selvästi muuttunut, ja se alkaa kosiskella parven naaraita. Sukupuolen muutos vie kokonaisuudessaan noin 10 päivää, minkä jälkeen yksilö käyttäytyy koiraan tavoin. Myös sukupuoltaan vaihtavien kalojen väritys muuttuu yleensä sukupuolen vaihtuessa. Samoin tapahtuu kalan lisääntymiselimille, ja aikaisemmin mätiä tuottanut kala tuottaakin yhtäkkiä maitia.

5. Trooppiset kalat näkevät värit eri tavalla kuin ihmiset

Ihminen tai muu eläin aistii värin, kun valo heijastuu värillisestä kohteesta silmään. Aivot tulkitsevat silmän kautta tulevan impulssin muuntaen sen väriksi. Ihminen näkee maailman väreissä toisin kuin monet muut nisäkkäät. Joidenkin eläinten värinäkö on kuitenkin vielä ihmisenkin näköä laajempi.

Mitä tulee kaloihin, parhaiten näköaisti on kehittynyt pintavesissä elävillä lajeilla, kun taas pimeissä pohjissa elävien kalojen näkökyky on usein huono. Useimmat kalat pystyvät aistimaan värejä, ja erityisesti pintavesien kaloille värit ovat tärkeitä. Ihmisellä on kolme opsiinityyppiä, mikä tarkoittaa, että värinäkömme perustuu kolmeen pääväriin, eli siniseen, vihreään ja punaiseen. Pintavesien kaloilla nelivärinäkö on yleinen. Sen lisäksi, että ne aistivat ihmisillekin näkyviä aallonpituuksia, ne aistivat myös ihmiselle näkymätöntä ultraviolettia.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Raitameriahven on äärimmäisen uhanalainen kalalaji
My AnimalsLue se täällä My Animals
Raitameriahven on äärimmäisen uhanalainen kalalaji

Raitameriahven on todennäköisesti suurimmalle osalle lukijoistamme tuntematon kala, mutta se on kansainvälisesti erittäin suosittua ruokaa.



  • Todd, E. V., Ortega-Recalde, O., Liu, H., Lamm, M. S., Rutherford, K. M., Cross, H., … & Godwin, J. R. (2019). Stress, novel sex genes, and epigenetic reprogramming orchestrate socially controlled sex change. Science advances, 5(7), eaaw7006.
  • Urtubia Vicario, C. (2010). ¿ Por qué los primates son los únicos mamíferos que poseen visión tricromática?. IX CONGRESO NACIONAL DEL COLOR. ALICANTE p112-115
  • González-Martín-Moro, J., Hernández-Verdejo, J. L., & Jiménez-Gahete, A. E. (2017). Curiosidades sobre el sistema visual de los invertebrados. Archivos de la Sociedad Española de Oftalmología, 92(1), 19-28.
  • Benvenuto, C., Coscia, I., Chopelet, J., Sala-Bozano, M., & Mariani, S. (2017). Ecological and evolutionary consequences of alternative sex-change pathways in fish. Scientific reports, 7(1), 9084..