9 kissan tapaa, jotka ihmetyttävät ihmisiä

Kirjoittanut ja tarkastanut biokemisti Luz Eduviges Thomas-Romero.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Vaikka kissat ovat eläneet rinnallamme jo tuhansia vuosia, emme edelleenkään ymmärrä kaikkien niiden tapojen perimmäistä tarkoitusta. Kissat ovat mystisiä, elegantteja ja omanarvonsa tuntevia eläimiä, mutta niillä on tiettyjä erikoisia tapoja, jotka huvittavat ja ihmetyttävät ihmisiä.

9 kissan tapaa, jotka ihmetyttävät ihmisiä

1. Esineiden pudotteleminen

Jotkut kissat rakastavat työntää esineitä alas pöydältä tai hyllyltä, mikä saattaa näyttää omistajan silmään tahalliselta kiusanteolta. Asiantuntijoiden mukaan käytöksen taustalla voivat olla esimerkiksi seuraavat syyt:

• Saalistajan vaisto. Kissalle on luontaista saalistaa ruokansa, ja yksi tapa toteuttaa tätä vaistoa on pudotella asioita. Kun kissa saa saaliin kiinni, se testaa usein tassullaan, liikkuuko se.
• Tassuilla tutkiminen. Kissa käyttää tassujaan tutkiakseen maailmaa ja testatakseen, onko tietty asia turvallinen tai syötäväksi kelpaava. Esineiden pudotteleminen voi siis olla kissan tapa havainnoida ympäristöä tai etsiä ravintoa.
• Tylsistyminen tai huomion hakeminen. Usein esineiden pudotteleminen nähdään kissan tapana hakea huomiota, ja tämä onkin aivan mahdollinen selitys. Vaikka huomio olisikin kielteistä, se on silti huomiota. Kissa oppii nopeasti, millaisella käytöksellä huomiota saadaan.
• Leikki. Kissa saattaa pudotella tavaroita siitä yksinkertaisesta syystä, että se on sen mielestä hauska leikki.

2. Pahvilaatikoissa makoileminen

Iso osa kissoista rakastaa pahvilaatikoita. Kun kissalle hankitaan hieno ja kallis lelu, se todennäköisesti valitsee mieluummin pahvilaatikon, johon lelu oli pakattu. Kissa voi nauttia pahvilaatikoista esimerkiksi seuraavista syistä:

• Vaisto. Vaisto saa kissan piiloutumaan pieniin paikkoihin, jotka auttavat sitä pakenemaan ja piiloutumaan saalistajilta. Pahvilaatikot ja muut pienet paikat saavat kissan tuntemaan olonsa turvalliseksi.
• Uteliaisuus. Kissa on utelias eläin, ja sen luonnollinen uteliaisuus yhdistettynä piiloutumisvaistoon tekee pahvilaatikoista sille hyvin houkuttelevia.
• Lämpö. Ihanteellinen huonelämpötila kissalle on noin 25 astetta. Jos kotona on tätä kylmempi, kissa yrittää löytää itselleen lämpimämmän paikan, mihin pahvilaatikko on usein hyvä valinta.
• Oma rauha. Vaikka kissa tarvitseekin runsaasti seuraa, sen täytyy halutessaan saada vetäytyä omaan rauhaan sellaiseen paikkaan, jossa sitä ei häiritä.
• Stressin ehkäisy. Tutkimusten mukaan yksi syy kissojen rakkaudelle pahvilaatikoita kohtaan liittyy stressiin. Kissa, jolla on pääsy pahvilaatikkoon, on vähemmän stressaantunut kuin kissa, jolla ei ole käytössään pahvilaatikkoa. Pahvilaatikossa kissan olo on turvallinen, minkä lisäksi laatikko auttaa vahvistamaan sen sidettä ympäristöön, mikä puolestaan auttaa sitä luomaan positiivisia suhteita ihmisiin ja mahdollisiin muihin eläimiin.
• Leikki. Pahvilaatikot ovat myös erinomaisia leikkipaikkoja, joissa voi vaania ja leikkiä erilaisia leikkiä. Pahvi on myös erinomainen materiaali raapimiseen ja kynsien hoitamiseen.

3. Pää kolmantena jalkana juoksenteleminen

Jokainen omistaja on joskus nähnyt, kuinka kissa säntäilee ympäri kotia pää kolmantena jalkana. Ympäriinsä juoksentelun syistä on esitetty erilaisia teorioita:

• Energian kuluttaminen. Juokseminen on usein sisäkissan tapa kuluttaa ylimääräistä energiaa ja rauhoittaa itseään. Tällaisessa tapauksessa omistajan kannattaa panostaa lemmikin aktivointiin ja virikkeiden lisäämiseen.
• Hiekkalaatikolla vierailu. Monet kissat ampaisevat juoksuun välittömästi ulostamisen jälkeen. Yhden teorian mukaan kissa yrittää näin huijata saalistajia. Kun se juoksee nopeasti pois hajun luota, peto ei pysty jäljittämään sitä ulosteen hajun avulla. Toinen teoria on, että kitkerä uloste aiheuttaa kissalle ärsytystä ja kutinaa, mikä saa sen lähtemään juoksuun. Kissa saattaa myös yrittää karistaa juoksemalla ulosteen rippeet karvoistaan.
• Terveysongelmat. Ympäriinsä säntäily voi joissain tapauksissa olla yhteydessä ruoansulatusongelmiin tai allergioihin. Kissa saattaa tuntea olonsa epämukavaksi ja liikkua helpottaakseen oloaan. Myös hyperestesia eli lisääntynyt tuntoherkkyys voi aiheuttaa vastaavaa käytöstä. Samoin, jos kissalla on kutinaa tai kipua aiheuttavia kirppuja, muita loisia tai iho-ongelmia, se saattaa yrittää päästä eroon epämukavasta olostaan juoksemalla ympäriinsä.

4. Sähköjohdoilla leikkiminen

Sähköjohdot kiehtovat osaa kissoista, ja etenkin pennuille ne voivat näyttäytyä hauskoina leluina. Kissa saattaa leikkiä johdoilla ja pahimmassa tapauksessa jopa purra niitä. Kissa voi pitää sähköjohtoa leluna tai hakea käytöksellään huomiota, mutta olipa kiinnostuksen syy mikä tahansa, johdot on syytä piilottaa kaikissa lemmikkikodeissa turvallisuuden takaamiseksi.

5. Omistajaa vasten puskeminen

Puskeminen on yksi kissan tavoista osoittaa kiintymystä. Kissa osoittaa usein omistajalleen kiintymystään erityisesti halutessaan tältä jotain, kuten ruokaa. Jo kissanpennut tönäisevät emonsa leukaa otsallaan ja päälaellaan halutessaan maitoa. Toisen teorian mukaan puskeminen ajaa saman asian kuin suupielien tai kylkien hierominen ihmisiin tai esineisiin. Näin kissa pyrkii levittämään omaa tuoksuaan omakseen kokemaansa asiaan tai ympäristöön hajurauhasillaan. Puskemalla kissa saattaa myös yksinkertaisesti hakea huomiota, koska se on oppinut, että puskeminen palkitaan silityksillä ja hellittelyillä. Kissa toisinpäin myös vastaa usein silityksiin puskemalla.

6. Omistajan nuoleminen

Kissa voi nuolla omistajaansa esimerkiksi seuraavista syistä:

• Rakkauden osoittaminen. Kissaemo nuolee pentujaan, ja myöhemmin aikuinen kissa saattaa tehdä samoin osoittaakseen omistajalleen rakkauttaan ja kertoakseen tuntevansa olonsa turvalliseksi ja rennoksi.
• Siteen vahvistaminen. Kissat huoltavat omaa turkkiaan nuolemalla, mutta huolehtivat myös lajitovereidensa hygieniasta samalla tavoin. Kissa ei nuole omistajaansa, koska pitää tätä likaisena, vaan nuoleminen on sen tapa luoda yhteys ihmiseen hajuja vaihtamalla.
• Ahdistus tai stressi. Pakonomainen omistajan nuoleminen, pureminen tai raapiminen voi olla merkki stressistä tai ahdistuksesta. Kissa saattaa haluta nuolla tai imeä myös esimerkiksi vaatteita ja muovia. Tämä on sen tapa purkaa jännitteitä.
• Leikki. Lajitovereiden tai ystävien nuoleminen muistuttaa kissaa varhaisesta pentuajasta, kun se eli vielä sisarustensa ja emonsa kanssa. Omistajan nuoleminen voi olla kissan tapa kertoa, että sillä on hauskaa. Leikin aikana erittyvät kemikaalit rentouttavat kissaa ja saavat sen tuntemaan olonsa mukavaksi.
• Reviirin merkkaaminen. Reviiri on kissoille tärkeä asia, ja kissa pyrkii jättämään merkkinsä jokaiseen vierailemaansa paikkaan tiedottaakseen lajitovereilleen paikan olevan varattu. Kissa pitää jopa omistajaansa omaisuutenaan ja nuolee tätä siksi.

7. Leipominen ja kankaan imeskely

Leipomisen sanotaan olevan perua pentuajalta, sillä maitoa imevä pentu polkee emon nisän aluetta tassuillaan, jolloin maitoa erittyy paremmin. Kissa kokee leipoessaan olonsa hyväksi ja turvalliseksi. Toisen teorian mukaan kissa merkkaa omaa reviiriään leipomalla. Polkuanturat nimittäin erittävät kissan uniikkia tuoksua.

On tavallista, että kissanpentu imeskelee kankaita, leluja tai omistajan sormia, mutta se, että aikuinen kissa imeskelee esineitä, on usein merkki liian varhaisesta emosta vieroittamisesta. Pentu oppii kissoille ominaista käyttäytymistä ja viestintää etenkin 2–14 viikon iässä. Mikäli se ei opi tässä iässä emoltaan ja sisaruksiltaan tiettyjä kissamaisia taitoja, se ei välttämättä opi niitä koskaan

8. Omistajan jalkojen kimppuun hyökkääminen

Vaikka omistajasta voikin olla ärsyttävää, että kissa hyökkää toisinaan jalkojen kimppuun, käytöksestä ei tarvitse huolestua. Tämän tyyppinen käytös on yleensä kissan tapa kertoa, että se haluaa leikkiä. Kissalla on sisäänrakennettu tarve vaania ja hyökätä, ja liikkuvat jalat voivat saada sen vaistot heräämään.

9. Suu auki tuijottaminen

Jokainen kissanomistaja on joskus nähnyt lemmikkinsä haistelevan tiettyä kohtaa intensiivisesti ja raottavan sitten suutaan, samalla päänsä ylös nostaen. Tällainen käytös tunnetaan Flehmen-reaktiona, joka on biologinen reaktio, jossa normaalit hengitystiet sulkeutuvat sekunniksi, jolloin ilma kulkeutuu vomeronasaalielimen läpi. Raottamalla suutaan kissa pystyy aistimaan paremmin hajuja kyseisen elimen avulla. Vomeronasaalielin on periaattessa toissijainen hajuelin, joka auttaa kissaa havaitsemaan tietyt kemialliset yhdisteet ja etenkin feromonit.