Haistaako eläin pelon?
Jokainen on todennäköisesti kuullut varoituksen siitä, että koiralle ei saa näyttää pelkoaan. Mutta perustuuko väite faktoihin? Haistaako eläin pelon tai pystyykö se muilla tavoin tunnistamaan ihmisen tai toisen eläimen tunteet?
Eläinten hajuaisti
Hajuaisti on monen eläimen tärkein aisti, jonka avulla se saa tietoa ympäristöstään ja ravinnostaan. Hajuaisti on kemiallinen aisti, jolla eläin aistii ilmassa leijuvia molekyylejä. Nenäontelon katossa on hajua aistivia soluja, joiden pinnalla on erilaisia reseptoreita erilaisia hajuja varten. Kun oikea molekyyli osuu paikalle, reseptori aukeaa, muuttaa muotoaan ja vapauttaa signaalin, joka kulkee aivojen hajukeskukseen. Hajuaistinsa avulla eläin haistaa esimerkiksi kasvien tuoksun ja toisten eläinten ominaishajun. Tunnetilat, kuten pelko, sen sijaan eivät tuota tämän tyyppisiä tuoksuvia molekyylejä.
Joillakin eläimillä on myös vomeronasaalielin eli Jacobsonin elin, joka on hajuja aistiva, nenän väliseinämässä tai suulaessa sijaitseva perifeerinen parillinen elin. Se aistii tiettyjä hajumolekyylejä ja etenkin feromoneja, jotka ovat eläinten lähettämiä kemiallisia viestiaineita, jotka vaikuttavat saman lajin muiden yksilöiden käyttäytymiseen tai hormonitoimintaan. Vomeronasaalielimestä aistimus kulkeutuu hermosoluja pitkin aivojen hypotalamuksessa sijaitsevaan mantelitumakkeeseen, jolla on tärkeä rooli seksuaalitoiminnoissa, sosiaalisessa käyttäytymisessä, tunteissa ja ruokailukäytoksessä.
Haistaako eläin pelon?
Mantelitumake on vastuussa myös pelon havaitsemisesta ja siihen reagoimisesta. Voiko eläin siis haistaa pelon, jos hajuaistimus kerran kulkeutuu mantelitumakkeeseen? Tutkimusten mukaan vain saman lajin edustajat pystyvät kommunikoimaan feromonien välityksellä, eivätkä eläimet siis pysty haistamaan toisen lajin edustajan pelkoa edes vomeronasaalielimensä avulla.
Tutkijoiden mukaan eläimet kyllä usein tunnistavat ihmisen tai toisen eläimen pelon, mutta eivät hajun, vaan käytöksen avulla. Esimerkiksi hevosilla visuaaliset ja auditiiviset ärsykkeet ovat tärkeimpiä tekijöitä käyttäytymisvasteiden aktivoinnissa – vaikka niillä onkin erittäin hyvä hajuaisti. Jos ihminen pelkää hevosen läheisyydessä, hevonen saattaa vaistota tämän hänen asennostaan ja eleistään.
Haistaako eläin lajitoverinsa pelon?
Tutkiessaan eri lintu-, nilviäis- ja niveljalkaislajeja tutkijat ovat osoittaneet, että eläimet voivat haistaa pelon aistimalla tiettyjä kemikaaleja. Esimerkiksi jotkut merietanat vapauttavat kehostaan tiettyjä aineita joutuessaan hyökkäyksen kohteeksi tai loukkaantuessaan. Tämä on niiden tapa varoittaa lajitovereitaan. Lähettyvillä olevat yksilöt piiloutuvat tai karkaavat havaitessaan tämän aineen. Monet rapulajit hyödyntävät vastaavanlaista menetelmää. Tutkijat ovat myös havainneet joidenkin linnunpoikasten oksentavan pahanhajuista eritettä ollessaan peloissaan. Tämä varoittaa vanhempia, jotka voivat näin joko suojella poikasiaan tai välttää pesän lähestymistä suojellakseen itseään vaaralta.
Tutkimusten perusteella voidaan siis sanoa, että monet eläimet pystyvät havaitsemaan pelon, mutta todennäköisesti eivät hajuaistinsa avulla, vaan tulkitsemalla ihmisen tai toisen eläimen käytöstä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Ackerl, K., Atzmueller, M., & Grammer, K. (2002). The scent of fear. Neuroendocrinology Letters, 23(2), 79-84.
- Chen, D., Katdare, A., & Lucas, N. (2006). Chemosignals of fear enhance cognitive performance in humans. Chemical senses, 31(5), 415-423.
- Knight, K. (2012). CRABS SMELL FEAR THROUGH ANTENNULES. Journal of Experimental Biology
- Parejo, D., Amo, L., Rodríguez, J., & Avilés, J. M. (2012). Rollers smell the fear of nestlings. Biology letters, 8(4), 502-504.