Intian makakikriisi
Maapallolla on valitettavan monta paikkaa, joissa ihmisten ja eläinten maailmat törmäävät niin, että syntyy konflikteja. Ongelmat johtuvat yleensä siitä, että ihmiset valtaavat aggressiivisesti eläinten luontaista elinaluetta. Harva konflikti kuitenkaan on saanut samanlaisia mittasuhteita kuin Intian makakikriisi.
Intian makakikriisi
Intian Badnawarin kaupungissa on järjestetty jälleen uusi mielenosoitus maassa rehottavan makakiongelman vuoksi. Paikallisten uutislähteiden mukaan reesusmakaki on terrorisoinut kaupunkia ja jopa hyökännyt useiden ihmisten kimppuun. – aiheuttaen 60-vuotiaan miehen kuoleman.
Kyseessä on vain yksi monista Intian tiheästi asutetuilla alueilla tapahtuneista tapauksista, joissa osallisena on ollut kädellinen. Apinoiden tiedetään esimerkiksi varastaneen ruokaa, heitelleen ihmisiä esineillä ja tuhonneen valokuitukaapeleita.
Vakavimmat tapaukset ovat johtaneet ihmisten menehtymiseen. Uhreihin lukeutuvat esimerkiksi 12 päivän ikäinen vauva, 60-vuotias mies ja toinen iäkäs mies, joka kuoli apinoiden heitellessä häntä kivillä.
Strategia makakeja vastaan
Osa Intian osavaltioista, kuten Himachal Pradesh, on ryhtynyt rajuihin toimenpiteisiin makakien aiheuttamien onnettomuuksien suuren määrän vuoksi. Himachal Pradeshin osaltiossa on tapahtunut 86 hyökkäystä vuosien 2017 ja 2018 välillä – siitä huolimatta, että alueella aloitettiin apinoiden kastrointikampanjan yli kymmenen vuotta sitten.
Kampanjan aikana makakeja otettiin kiinni ja kastroitiin, ja Intian makakipopulaation kasvamista saatiin hillittyä selvästi. Siinä missä makakeja eli Intiassa aikaisemmin 3,2 miljoonaa, tänä päivänä luku on 2,1 miljoonaa.
Hyökkäykset eivät kuitenkaan näytä loppuvan, ja Intian hallitus pyrkii löytämään muita keinoja makakien lisääntymisen hillitsemiseksi. Hallitus on suunnitellut ehkäisykampanjaa, mutta se vaatisi erityisesti reesusmakakeihin toimivan oraalisen rokotteen kehittämistä. Tällä hetkellä olemassa olevat rokotteet on pistettävä eläimeen, minkä lisäksi tarvitaan vahvistusrokotteita, eikä tämä luonnollisesti ole ratkaisu, kun kyseessä on villieläin.
Makakikriisi ja maatalous
Yksi ongelmista, joihin hallitus pyrkii löytämään ratkaisun, on makakien kiinni ottaminen. Se, että näitä apinoita siirretään suurissa määrin pois niiden luonnolliselta elinalueelta, voi vaikuttaa niiden sosiaalisiin rakenteisiin, mikä puolestaan todennäköisesti johtaa ryhmien pirstoutumiseen. Näin ollen alueilla eläisi entistä enemmän yksinäisiä makakeja, joita ihmisten satojen varastaminen houkuttelisi.
Maaseudulla ongelma ei ole niinkään ihmisten turvallisuus, vaan pientilallisten kokemat ongelmat. Aikaisemmin ihmiset eivät juurikaan välittäneet makakien varastelusta, sillä se vaikutti enimmillään kymmenesosaan sadosta. Viimeisten vuosien aikana osa maanviljelijöistä on kuitenkin menettänyt jopa puolet sadostaan apinoiden vuoksi.
Tietyissä osissa Intiaa makakeja pidetään pyhinä eläiminä, joten ne eivät ole kokeneet juurikaan vainoamista ihmisten taholta. On olemassa ihmisiä, jotka ovat halunneet ryhtyä metsästämään näitä apinoita, mutta julkinen paine on saanut heidät luopumaan ajatuksesta.
Samantapaisia konflikteja on nähty myös Euroopassa, esimerkiksi villisikojen tunkeuduttua ihmisten elinalueille Barcelonassa. Vastaaviin ongelmiin täytyisi löytää ratkaisu kuuntelemalla kaikkia osapuolia ja varmistamalla, että eläimet saavat elää mahdollisimman villiä ja lajityypillistä elämää sellaisessa ympäristössä, jossa ne eivät häiritse ihmisten arkea, eivätkä ihmiset häiritse niitä.