Kannattaako eläimille soittaa musiikkia?

17 lokakuu, 2020

Oletko koskaan miettinyt, kannattaako eläimille soittaa musiikkia? Voisiko musiikin soittamisesta lemmikeille olla hyötyä, vai pitävätkö eläimet musiikkia yhdentekevänä?

Kannattaako eläimille soittaa musiikkia?

Useat tutkimukset osoittavat, että klassisella musiikilla on myönteinen vaikutus eläinten mielialaan ja niiden kokeman stressin määrään. Nykyisin on itse asialla jopa tarjolla varta vasten eläimille sävellettyä musiikkia.

Tutkijoiden – mukaan lukien psykologi Charles Snowdon – mukaan erilaiset eläimet pitävät eri tyyppisestä musiikista. Esimerkiksi kissalle ei kannata soittaa jazzia odottaen sen pitävän tästä musiikista, sillä kyseinen tyylilaji ei ole niin sanotusti valmiina kissan DNA:ssa.

Tämän vuoksi onkin hienoa, että ihmiset ovat alkaneet säveltää erilaista musiikkia nimenomaan erilaisille eläimille. Tämä on positiivinen asia etenkin siksi, että juuri tietylle eläinlajille suunnatulla musiikilla on tehokkaampi vaikutus kuin pelkän klassisen musiikin soittamisella.

Mikä musiikki toimii parhaiten kissoilla?

Esimerkkinä mainittakoon, että David Teie on toteuttanut projektin nimeltä “musiikkia kissoille”, jonka tarkoituksena oli luoda kissoille sellaista musiikkia, josta ne nauttisivat. Se, mikä tässä projektissa on erityisen kiinnostavaa, on se lähtökohta, että että kissan äänessä on vaihteluita, jotka eivät ole ollenkaan saman tyyppisiä kuin ne, joita ihmisellä on käytössään hänen laulaessaan.

Kannattaako eläimille soittaa musiikkia?

Perustuen tähän tietoon Teie loi sekoituksen ääniä, joka sisälsi esimerkiksi kissan kehräämisen ja maidonjuonnin ääniä, ja sitten hän käytti näitä luodakseen toistoja, jotka muistuttivat normaalien musiikkikappaleiden säveltämisessä käytettyjä toistoja.

Perinteisesti ihmiset ovat uskoneet, että juuri klassinen musiikki on hyväksi eläimille, ja tämä käsitys sai tieteilijät tutkimaan, olisiko kissalle sävelletty musiikki sen ominaisuuksien perusteella vieläkin paremmin vaikuttavaa.

Tämän saavuttaakseen he aloittuvat soittamalla usealle kissalle sellaista musiikkia, joka oli “sävelletty” vain ja ainoastaan kissoja varten, Sitten he soittivat samalle ryhmälle kissoja klassista musiikkia.

Vaikka he soittivat Mozartin musiikkia, kissat reagoivat myönteisemmin lauluun, joka oli sävelletty juuri niitä varten. Kun tämä musiikki soi, kissat alkoivat olla kontaktissa kaiuttimien kanssa, hieroen itseään niitä vasten ja miukuen rentoutuneella tavalla.

Mistä musiikista apinat pitävät?

Teien kehittämät kokeet kissoilla oli jo aiemmin otettu käyttöön muiden eläinlajien kanssa, ja esimerkiksi eräs henkilö oli säveltänyt musiikkia marmosettilajille, jonka on nimeltään valkotöyhtötamariini.

Tämä tutkija sai selville, että vaikka apinat eivät kiinnittäneet huomiota ihmisille luotuun musiikkiin, ne reagoivat aivan toisella tavalla eläimille luotuihin sävellyksiin.

Tässä tapauksessa musiikki luotiin käyttämällä korkeaäänisiä apinoiden ääntelyitä. Nämä ääntelyt ovat paljon korkeammalla tasolla kuin mitkään ihmisen tuottamat äänet.

Tällöin kävi niin, että apinat osoittivat merkkejä ahdistunisuudesta kuunnellessaan hermostuneita ääniä, kun taas rennommista äänistä koostuvat sävellykset saivat ne rauhoittumaan, ja ne alkoivat syödä tyyninä.

Kannattaako eläimille soittaa musiikkia?

Musiikkia eläimille vai ihmisille?

Lopuksi kerromme eräästä musiikkilaadusta, joka on ikään kuin puoliksi ihmiselle ja puoliksi eläimille tarkoitettu, ja sen takana on tutkija Laurel Braitman, joka on mainostanut projektiaan nimeltä “musiikkia eläimille”.

Laurel päätti kokeilla eräiden eläinlajien altistamista sellaiselle musiikille, joka oli sävelletty ihmisiä varten, ja etenkin vankeudessa eläviä eläimiä. Hän valikoi tähän tarkoitukseen erilaisia ryhmiä, joilla on eri tyyppisiä ominaisuuksia, ja vei ne kädellisten suojelualueille ja muille sellaisille alueille, joilla eläimet saivat elää rauhassa.

Tuloksena oli hyvin mielenkiintoinen ilmiö, ja tästä on nähtävillä useita videoita Laurelin verkkosivustolla, kuten esimerkiksi ryhmä susia, joiden käytös osoittaa, että kenties ihmisen luovuus on sittenkin yhteydessä eläinten piirteisiin. On ihmeellistä nähdä, kuinka sudet alkavat ulvoa musiikkia kuullessaan, ja laulut vaikuttavat muistuttavan jossakin määrin susien ulvonnan muinaista muotoa.

Ei ole epäilystäkään siitä, että eräät lajit, kuten vaikkapa kakadut, omaavat todella mielenkiintoisen rytmitajun, ja ne pystyvät jopa soittamaan lyömäsoittimia ihan ilman ihmisen apua. On kuitenkin edelleen hyvin vähän tietoa muiden eläinten suhteesta musiikkiin, ja vaikuttaisikin siltä, että tällä tutkimuksen alalla voitaisiin edetä paljon pidemmälle. Näin saatettaisiin pystyä lisäämään eläinten hyvinvointia musiikin avullla.

Jokainen meistä voi pyrkiä parantamaan lemmikkinsä ja muidenkin eläinten oloa musiikin avulla – ole kuitenkin hiukan varovainen sen kanssa, minkä tyypin musiikkia eläimille soitat, sillä jotkut musiikkilajit voivat aiheuttaa lemmikissäsi enemmänkin pelkoa kuin rentouttaa sitä.