Kattohaikaroiden muuttomatkat ovat muuttuneet

Vuosien ajan kattohaikarat viettivät talvet Euroopassa, mutta niiden käytös on muuttunut aikojen saatossa.
Kattohaikaroiden muuttomatkat ovat muuttuneet
Miguel Mata Gallego

Kirjoittanut ja tarkastanut biologi Miguel Mata Gallego.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Kattohaikaroiden muuttomatkat ovat muuttuneet ajan myötä. Aikaisemmin suurin osa näistä linnuista lensi lähes kuukauden kestäneen tuhansien kilometrien matkan talvehtiakseen Afrikassa. Suurina lintuina kattohaikarat välttelevät laajojen vesistöjen, kuten Välimeren, ylitystä. Niiden muuttoreitit kulkevat useimmiten Gibraltarin ja Bosporinsalmen kautta. Kattohaikarat muuttivat trooppiseen Afrikkaan elo-syyskuussa ja palasivat kotiin huhtikuun lopussa tai toukokuussa. Koska muuttomatka oli pitkä ja raskas, kaikki linnut eivät selvinneet siitä.

Millainen lintu on kattohaikara?

Euroopassa kattohaikaroihin suhtaudutaan yleensä myönteisesti ja monessa maassa niitä pidetään jopa hyvän onnen tuojina. Kansanperinteessä näiden lintujen kerrotaan kuljettavan ihmisille vauvoja silkkinyyteissä. Kattohaikara on noin 100-110 senttimetriä pitkä haikaralintujen lahkoon kuuluva suuri lintu. Sen siipienväli voi olla jopa 215 senttimetriä. Kattohaikara on muuten väritykseltään valkoinen, mutta sen siipisulat ovat mustat ja nokka ja jalat punaiset.

Kattohaikarat elävät rannikoiden, järvien, jokien ja muiden vesistöjen rannoilla sekä kosteikoilla, pelloilla ja niityillä. Ne tunnetaan myös mieltymyksestään pesiä kaupunkiympäristöissä esimerkiksi katoilla ja puhelinpylväissä. Ne rakentavat suuren risupesän, jota ne käyttävät vuosien ajan. Kattohaikara saavuttaa sukukypsyyden neljän vuoden iässä, minkä jälkeen emo munii pesään 1-5 munaa, joita pariskunnan osapuolet hautovat yhdessä. Haudonta-aika kestää reilun kuukauden. Poikaset saavuttavat lentokyvyn noin kahden kuukauden iässä.

Kattohaikaroiden muuttomatkat ovat muuttuneet

Kattohaikaroiden muuttomatkat ovat muuttuneet

Tutkijat ovat tutkineet kattohaikaroiden talvehtimis- ja pesimistapoja vuosikymmenien ajan ja ovat huomanneet niiden muuttuneen vuosien saatossa. Lämpötilojen nousu on aiheuttanut sen, että tänä päivänä monet kattohaikarat jäävät talvehtimaan entistä pohjoisempaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö iso osa haikaroista edelleen tekisi muuttomatkoja etelään. Tutkimusten mukaan monet haikarat pesivät Espanjan maaseudulla ja muuttavat talven tullen kaupunkien, kuten Madridin, laitamille, mistä ne löytävät ravintoa.

Suomeen saapuu keväisin vähintään joitain kymmeniä ja joskus jopa satoja kattohaikaroita. Haikarat lentävät maalis- ja toukokuun välisenä aikana Virosta Suomenlahden yli Suomeen. Suomessa ei ole riittävästi kattohaikaralle sopivia elinympäristöjä, ja maassamme onkin todettu vain yksi onnistunut pesintä. Etelänaapurissamme Virossa sen sijaan arvioidaan pesivän noin 4 500 kattohaikaraparia. Tutkijat näkevät muutto- ja talvehtimistapojen muutokset positiivisina kattohaikaroiden selviytymisen kannalta. Jättämällä väliin pitkän ja vaarallisen muuttomatkan yhä useampi haikara jää eloon.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  •  Bécares, J.; Blas, J.; López-López, P.; Schulz, H.; Torres-Medina, F.; Flack, A.; Enggist, P.; Höfle, U.; Bermejo, A. y De la Puente, J. 2019. Migración y ecología espacial de la cigüeña blanca en España. Monografía n.º 5 del programa Migra. SEO/BirdLife. Madrid. https://doi.org/10.31170/0071.


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.