Millainen eläin on kalliotamaani?

11 joulukuu, 2019
Vaikka kalliotamaani näyttääkin jyrsijältä, sen lähimmät elävät sukulaiset ovat tosiasiassa norsu ja manaatti.

Kalliotamaani eli kapintamaani muistuttaa suurta marsua tai lyhytkorvaista jänistä, mutta tämän eläimen hampaat, varpaat ja kallon rakenne ovat hyvin samankaltaiset kuin norsulla. Yhtäläisyydet ovat itse asiassa niin suuria, että jotkut tutkijat uskovat kalliotamaanin olevan yksi elefantin lähimmistä elävistä sukulaisista. Kalliotamaanin vahvat poskihampaat jauhavat kovaa kasvillisuutta, minkä lisäksi tällä eläimellä on kaksi pientä torahammasta norsun tavoin. Vanhojen yksilöiden kulmahampaat pistävät esiin suusta.

Kalliotamaanit kasvavat 30-60 senttimetrin mittaan ja painavat täysikasvuisina noin neljä kiloa. Niiden turkki on ruskeanharmaa, pois lukien selän hajurauhasen ympärillä olevaa keltaista ja mustaa karvaa.

Millainen eläin on kalliotamaani?

Elämää kallioilla

Kalliotamaani on tamaanien lahkoon kuuluva nisäkäs. Tamaanit jaetaan kolmeen sukuun, jotka ovat puutamaanit, kivitamaanit ja kalliotamaanit. Kalliotamaanit elävät pääasiassa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, mutta yksilöitä on tavattu myös Arabian niemimaalla.

Kuten lajin nimestä voi päätellä, nämä eläimet kerääntyvät kallioisille alueille, kivisiin muodostelmiin ja jopa suojaisiin kalliojyrkänteiden kulmiin. Kalliotamaanien asuinpaikka on helppo tunnistaa, sillä näiden eläinten virtsa kristallisoituu jättäen valkoisia jälkiä kiviin.

Kalliotamaanin jalat on kuin tehty kiipeämiseen. Sen jalkapohjassa on kostea, kuminen tyyny, joka toimii imukupin tavoin. Eläin selviytyy kallionseinämistä nousemalla pystyhalkeamia pitkin tukien samalla selkäänsä vastaseinämään.

Käytös

Kalliotamaani on erittäin sosiaalinen eläin, joka voi elää jopa 50 yksilön yhdyskunnassa, jakaen nukkumatilat ja etsien yhdessä ruokaa. Jokainen päivä alkaa sillä, että lauma nauttii useita tunteja auringon lämmöstä. Lämmitettyään eläimet lähtevät lyhyeksi aikaa etsimään ruokaa ja syömään.

Millainen eläin on kalliotamaani?

Kalliotamaanit eivät pidä sateesta tai kylmyydestä, ja voivat kieltäytyä lähtemästä pesästä, jos sää ei miellytä niitä. Vaikka nämä eläimet viettävätkin aikaa ulkona yleensä päivisin, ne voivat poistua pesästä myös kuunvalossa. Joka tapauksessa ne viettävät suurimman osan ajasta tekemättä mitään ja ovat aktiivisia vain noin 5 % ajasta.

Joissain Afrikan osissa kalliotamaanit jakavat elinalueensa puutamaanien kanssa. Näiden kahden lajin yksilöiden on nähty jakavan pesiä ja kerääntyvän yhdessä lämmittelemään aurinkoon. Jopa niiden pennut leikkivät keskenään. Vaikka nämä kaksi lajia ovatkin keskenään erilaisia, ne näyttävät ymmärtävän toisiaan.

Ravinto

Kalliotamaanilla on kolmeosainen vatsa, jossa elää hyviä bakteereja, jotka auttavat sulattamaan syötyjä kasveja. Kalliotamaani käyttää ravinnokseen pääasiassa heinää, ruohoa ja jäkälää, mutta ruohon kuivuessa kuivina vuodenaikoina, se syö hedelmiä ja lehtiä.

Nämä eläimet syövät ympyrämuodostelmassa niin, että niiden kasvot osoittavat piiristä ulospäin. Näin ne pitävät silmällä mahdollisia petoeläimiä myös ruokaillessaan. Kalliotamaanille vaaraksi ovat etenkin sakaalit, leopardit ja hyeenat.

Millainen eläin on kalliotamaani?

Erinomaisen näkönsä ansiosta kalliotamaani voi havaita petoeläimen lähes kilometrin päästä. Ruokailun aikana lauman alfauros pitää taukoja syömisen lomassa tarkkaillakseen horisonttia vaaran varalta. Jos yksilö näkee jotain huolestuttavaa, se päästää ilmoille varoitushuudon, jotta sen lauman jäsenet osaavat juosta piiloon tai pysyä täysin liikkumattomana vaaran väistymiseen asti.

Perhe-elämä

Kalliotamaaninaaraat viettävät koko elämänsä perheensä parissa. Jokaista viittä naarasta kohti on yksi uros, joka partioi tietyllä reviirillä yhdyskunnan sisällä. Pennut syntyvät samoihin aikoihin joka vuosi, minkä jälkeen kaikki yhdyskunnan jäsenet tervehtivät ja haistelevat niitä.

Pennut ovat syntyessään yllättävän kehittyneitä. Ne syntyvät silmät ja korvat auki ja näyttävät pörröturkkisilta, minikokoisilta aikuisilta. Kalliotamaaniemot huolehtivat yhdyskunnan pennuista ryhmissä ja vuorotellen.

Pennut syövät kiinteää ruokaa jo kolme päivää syntymänsä jälkeen. Ne syövät myös lajitovereidensa ulostetta, minkä uskotaan auttavan niitä saamaan suolistoonsa bakteereja, jotka auttavat kasvien sulattamisessa.

  • https://nationalzoo.si.edu/animals/rock-hyrax