Mitä ovat näätäeläimet?

Näätäeläimet ovat suuri petoeläinten lahkoon kuuluva heimo, johon kuuluu paljon eri kokoisia eläimiä, joilla on keskenään tiettyjä samankaltaisuuksia, mutta usein myös hyvin erilaiset elintavat.

Näätäeläinten yleispiirteet

Näätäeläimiin kuuluu monenlaisia nisäkkäitä, joilla on enemmän yhteisiä piirteitä kuin eroja. Suurimmalla osalla näätäeläimistä on pitkä ruumis, lyhyet jalat, pitkä häntä, pienet korvat ja pienet ja pyöreät silmät. Kallo ei tyypillisesti ole kovin pitkä ja kuono on hyvin lyhyt. Osa näätäeläimistä on kanta- ja osa varvasastujia, mutta kaikille lajille on yhteistä viisi varvasta. Kaikilla lajeilla on myös lyhyet ja kaarevat kynnet, jotka ovat osalla lajeista sisäänvetäytyvät.

Suurin osa näätäeläimistä on lihansyöjiä, mutta osa käyttää ravinnokseen myös hyönteisiä, muita selkärangattomia ja kasvikunnan tuotteita. Näätäeläimet ovat nopeita, ketteriä ja tehokkaita saalistajia, joilla on hyvä haju- ja kuuloaisti. Näätäeläimiä elää kaikilla mantereilla Etelämannerta ja Australiaa lukuun ottamatta. Ne elävät keskenään hyvin erilaisissa ympäristöissä, sillä tietyt lajit ovat sopeutuneet elämään esimerkiksi metsissä ja lumisissa oloissa ja toiset taas veden läheisyydessä.

Näätäeläimet lemmikkeinä

Fretti on yksi tunnetuimmista näätäeläimistä, koska sitä pidetään lemmikkinä. Kyseessä on hilleristä kesytetty näätäeläin, joka on sukua muun muassa minkille, kärpälle ja näädälle. Fretit ovat pieniä eläimiä, jotka painavat tyypillisesti vajaasta kilosta kahteen kiloon, mutta urokset voivat painaa jopa kolme kiloa. Frettinaaras on ilman häntää noin 33–35 senttimetrin ja uros 38–40 senttimetrin pituinen. Häntä on noin 7–10 senttiä pitkä. Useimmat fretit ovat väriltään ruskeita, ja niillä on vaaleampi naama ja tummemmat jalat. On olemassa myös valkoisia frettejä.

Fretit ovat luonnostaan lihansyöjiä, ja niitä voidaan ruokkia joko raakaravinnolla tai freteille valmistetulla kuivaruoalla. Raakaruokinta on kuitenkin aina paras valinta niin fretin sisäisen kuin ulkoisenkin terveyden kannalta. Fretit ovat luonteeltaan uteliaita, vilkkaita ja seurallisia eläimiä. Ne nukkuvat kissojen tavoin paljon, noin 16–18 tuntia vuorokaudessa. Sosiaalisina eläiminä fretit vaativat aina ihmisten tai toisten frettien seuraa. Fretit saadaan opetettua hyvin sisäsiisteiksi, ja ne voivat käyttää kissoille tarkoitettuja hiekkalaatikoita.

Villit näätäeläimet

Useimmat näätäeläimet ovat luonnonvaraisia, vaikka niistä pientä osaa pidetäänkin lemmikkeinä. Ne ovat levittäytyneet lähes koko maapallolle, ja lajeja on paljon. Alla esittelemme neljä esimerkkiä näätäeläimistä.

• Lumikolla on hyvin laaja elinympäristö, ja sitä tavataan Euroopassa, Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja jopa Pohjois-Afrikassa. Se on pienin näätäeläimiin kuuluvista eläimistä. Pikkulumikot jäävät alle 100 gramman painoisiksi, eivätkä isolumikotkaan paina yleensä yli 130 grammaa.
• Mäyrät sen sijaan ovat melko suurikokoisia. Naaraat painavat 6,5–14 kilogrammaa ja koiraat 9–17 kilogrammaa. Nämä eläimet on helppo tunnistaa niiden kasvojen musta-valkoisesta kuvioinnista. Monista muista näätäeläimistä poiketen mäyrät osaavat elää myös ryhmissä. Ryhmään kuuluu yleensä vanha hallitseva uros, pari naarasta sekä näiden poikasia.
• Kärpät ovat sopeutuneet elämään viileillä alueilla, ja niitä esiintyykin laajalti Pohjois-Euroopassa ja -Aasiassa sekä Kanadassa ja Alaskassa. Kärpän turkki on muuten punertava, mutta vatsapuoli on valkoinen tai kermanvärinen. Jotkut yksilöt muuttuvat talvella osittain tai kokonaan valkoisiksi, mikä helpottaa ympäristön sekaan naamioitumista. Kärpät ovat pieniä petoeläimiä, jotka painavat enimmillään 300 grammaa.
• Ahma on Euroopan suurin näätäeläin, joka voi painaa jopa lähes 30 kiloa. Ulkonäöltään vahvarakenteinen ahma muistuttaa enemmän karhua kuin muita näätäeläimiä. Ahmoja elää Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä, Kiinassa, Mongoliassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa lähinnä 60. leveyspiirin pohjoispuolella. Ahmat sekä saalistavat että käyttävät ravinnokseen haaskoja. Niiden on nähty ajavan jopa karhuja pois suojelemiensa eläinten raatojen luota.

Vedessä viihtyvät näätäeläimet

Osa näätäeläimistä on sopeutunut vesielämään. Näistä tunnetuin esimerkki on saukko, joka pysyttelee mieluiten koko elämänsä vedessä tai sen läheisyydessä. Saukko on periaatteessa sopeutunut makeaan veteen, mutta se voi elää myös meressä, jos se saa päivittäin puhdistettua turkkinsa suolattomalla vedellä, jotta turkin vettähylkivä ominaisuus ei kärsi. Saukkoa tavataan Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa. Saukkoja elää myös Suomen jokaisessa osassa.

Saukon ruumis on noin 50–100 senttimetriä ja häntä noin 28–55 senttimetriä pitkä. Täysikasvuinen saukko painaa 5–10 kiloa. Saukolla on laaja elinpiiri, jonka alueella se pesii yleensä ensin muille eläimille kuuluneissa koloissa. Useimmiten saukot kulkevat erakkoina omaa vesistöreittiään edestakaisin. Saukot tunnetaan leikkisästä luonteestaan, ja tunnetaankin monia tapauksia, joissa tämä seurallinen eläin on hakeutunut myös ihmisten läheisyyteen.