Norsut ovat sosiaalisia eläimiä
Norsut ovat sosiaalisia eläimiä, jotka viettävät suuren osan ajastaan vuorovaikutuksessa laumansa muiden jäsenten kanssa. Ne ovat erittäin älykkäitä eläimiä, jotka kykenevät rakentamaan ja ylläpitämään selkeitä sosiaalisia rakenteita ryhmiensä sisällä.
Norsujen älykkyys
Eläinpsykologiassa älykkyys on kyky ratkaista ongelmia. Tällaisia ongelmanratkaisutaitoja havaitaan usein eläimillä, jotka elävät monimuotoisissa ympäristöissä. Tämä osoittaa, että ne ovat kyenneet ratkaisemaan selviytymistään uhkaavat ongelmat.
Mitä tulee ihmiseen, älykkyyden konsepti keskittyy enemmän kykyymme ratkaista monimutkaisia ongelmia kuin evolutiivisiin haasteisiin. Tässä nämä kaksi älykkyyden määritelmää eroavat toisistaan, sillä eläinten joukossa älykkyys on kykyä mukautua muutoksiin.
Miksi norsuja pidetään älykkäinä eläiminä?
Norsut ovat tunnettuja pitkäikäisyydestään, erittäin kehittyneestä keskushermostostaan ja siitä, että ne liikkuvat valtavan pitkiä matkoja elämänsä aikana. Nämä ovat kaikki ongelmanratkaisukykyyn yhdistettyjä ominaisuuksia. Muita tärkeitä tekijöitä ovat:
- Kyky käyttää työkaluja sekä luonnossa että vankeudessa. Tämä taito yhdistetään kehittyneisiin kognitiivisiin kykyihin ja kykyyn selviytyä haasteista. Nämä eläimet esimerkiksi käyttävät kärsäänsä kuoriakseen puista kaarnaa ja poimiakseen puun herkullisimmat lehdet.
- Tietoisuus omasta itsestä. Tutkijoiden suorittamissa kokeissa on selvinnyt, että norsut pystyvät hyödyntämään peilejä piilotetun ruoan löytämiseen.
- Pitkä muisti. On tunnettu fakta, että norsuilla on hyvä muisti. Ne oppivat nopeasti ja pystyvät arkistoimaan tiedon myöhempää käyttöä varten.
Kaikki nämä tekijät on otettava huomioon puhuttaessa norsuista ja niiden älykkyydestä. Älykkäinä olentoina nämä eläimet kykenevät löytämään ratkaisuja kaikenlaisiin ongelmiin ja vaaratilanteisiin.
Norsut ovat sosiaalisia eläimiä
Perherakenne ja oppiminen
Naarasnorsut elävät laumoissa, jotka eivät yleensä ole kovin suuria. Esimerkiksi sekä savanninorsu että aasiannorsu muodostavat 8-12 yksilön laumoja, kun taas metsänorsut elävät vieläkin pienemmissä ryhmissä, jotka koostuvat yleensä vain yhdestä aikuisesta yksilöstä ja sen poikasesta.
Laumaa johtaa matriarkka, joka on yleensä ryhmän vanhin yksilö. Nuoret pariutumattomat naaraat toimivat lastenhoitajina, auttaen poikasia oppimaan ja kehittymään. Suurin vaikutus poikasten oppimiseen on kuitenkin laumanjohtajalla. Koska se on vanhin yksilö, muut lauman norsut kopioivat sen käytöstä ja välittävät nämä taidot myös poikasille.
Ryhmähierarkia
Koska norsut elävät yleensä koko elämänsä samassa laumassa, yksilöt muodostavat usein hyvin vahvoja siteitä keskenään. Naaraiden laumassa sellaiset tekijät kuten ikä, koko ja vanhemmuus vaikuttavat kunkin jäsenen sosiaaliseen asemaan. Normaalisti matriarkka toimii lauman muistina, varmistaen ryhmän selviytymisen.
Dominanttien naaraiden poikasilla on yleensä parhaat selviytymismahdollisuudet. Tämä vaikuttaa johtuvan siitä, että johtavassa asemassa oleva yksilö saa syödä ensimmäisenä ja valita näin parhaan ravinnon, mikä parantaa sen maidon laatua.
Urosnorsut
Urosnorsut jättävät perheensä ennen aikuistumista. Yleensä nämä nuoret urokset muodostavat oman ryhmänsä, jonka sisällä ne taistelevat jatkuvasti sosiaalisen asemansa parantamiseksi. 18-20 vuoden iässä urosnorsut ovat fyysiseltä kooltaan naaraita suurempia ja ihanteellisia kumppaneita vastakkaisen sukupuolen edustajille.
Urosnorsut käyvät talvisin läpi 1-2 kuukauden pituisen vaiheen, jonka englanninkielinen nimitys on musth, mutta jolle ei ole suoraa suomenkielistä käännöstä. Tässä vaiheessa norsun elimistö erittää normaalia enemmän lisääntymishormonia ja eläin käyttäytyy hyvin aggressiivisesti ympäristöään ja jopa naarasnorsuja kohtaan.
Joidenkin asiantuntijoiden mukaan urosnorsujen aggressiivisuus saattaa johtua niiden tarpeesta arvioida lajitovereidensa asemaa uhittelulla. Erityisesti kiima-aikaan kamppailut voivat yltyä aggressiivisiksi, sillä hyökkäävällä käytöksellä norsu parantaa lisääntymismahdollisuuksiaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Fowler M, Mikota S. Biology, Medicine, and Surgery of Elephants. Hoboken: John Wiley & Sons; 2008.