Mistä tietää, onko koira hyvä metsästäjä?
Oletko huomannut koirasi kiinnittävän erityistä huomiota esimerkiksi lintujen liikkeisiin tai hyönteisiin sen kanssa ulkoillessasi? Tämä tarkoittaa lemmikkisi perineen villeiltä esi-isiltään esimerkiksi vaistonvaraisia paimen- tai metsästysominaisuuksia. Selvittääksesi, onko koira hyvä metsästäjä, jatka lukemista, sillä tänään kerromme, kuinka koiran metsästysviettiä voidaan stimuloida.
Mikä on vietti?
Vietti on käyttäytymismalli, joka yksilöllä on ilman ennakkokokemusta. Vietti yhdistyy paljon perimään, minkä vuoksi koiralle ei pystytä rakentamaan viettiä kouluttamalla, vaan vietin kautta tapahtuvaa käyttäytymistä on ainoastaan mahdollista vahvistaa tai tukahduttaa. Tietyn rotuiset koiranpennut voivat alkaa jo hyvin nuorina osoittaa luonnollista taipumusta tiettyyn käytökseen, vaikka niitä ei ole koskaan siihen koulutettu. Esimerkiksi bordercollie voi alkaa paimentaa itsenäisesti ilman minkäänlaista opetusta jo 2-3 kuukauden iässä.
Vietti on synnynnäinen impulssi, jota elävä olento tarvitsee selviytyäkseen. Ilman sitä eläin on haavoittuvainen jopa omassa elinympäristössään. Vietti on kaiken eläimen toiminnan syy ja seuraus. Kaikki vaistonvarainen käytös on sen ilmentymä, alusta loppuun. Tietty vaistonvarainen käytös alkaa sopeutumisena ja siirtyy perintönä seuraaville sukupolville, jotka selviytyvät sen avulla elinympäristössään. Esimerkiksi metsästysvietti oli tarpeellinen susille ja villikoirille ravinnon saannin varmistamiseksi.
Koirat ja metsästysvietti
Ihminen ja koira ovat metsästäneet yhdessä taitonsa yhdistäen satojen vuosien ajan. Ihminen tai koira on yksinään vahva, vaan haavoittuvainen. Yhdessä ollessaan näillä kahdella lajilla yhdistyvät järkevyys, vaistot ja uskollisuus, mikä tekee niiden suhteesta menestyksen. Lähes kaikkien koirien DNA:han on kudottu metsästysvaisto, vaikka koirien ei tarvitsisikaan saalistaa syödäkseen. Toiset rodut kuitenkin ovat luonnostaan toisia parempia metsästäjiä. Vanhimmat koirarodut, kuten husky ja kiinanpystykorva, kantavat edelleen mukanaan ikivanhoja viettejä.
Mistä tietää, onko koira hyvä metsästäjä?
Se, onko koira hyvä metsästäjä, selviää tarkastelemalla sen perimää ja käytöstä. Alla jaamme muutaman vinkin, joiden avulla jokainen koiranomistaja voi selvittää, millaiset metsästysvaistot omalla lemmikillä on.
Perimä
Kuten jo mainitsimme, vaistonvaraiset metsästysvietit ovat painautuneet syvään tiettyjen rotujen geeneihin. Perimä on siis erinomainen osoitin siitä, onko koira hyvä metsästäjä vai ei. Kun kyseessä on terrieri, seisoja, lintukoira, pointteri, setteri, noutaja tai spanieli, koiralla on todennäköisesti voimakas metsästysvietti. Myös beaglet, mäyräkoirat ja dalmatiankoirat ovat tyypillisesti hyviä metsästäjiä.
Sekarotuisten koirien kohdalla metsästysvietin vahvuutta voidaan pyrkiä selvittämään arvioimalla, kuinka läheisesti turkin kuviointi muistuttaa yllä mainittujen rotujen väritystä. Varmin tapa on kuitenkin aina koiran käytöksen seuraaminen ja analysointi.
Koiran käytös
Mikä tahansa koira voi osoittaa vahvaa metsästystaipumusta rodusta, iästä ja sukupuolesta riippumatta. Näin ollen paras tapa selvittää, onko koira hyvä metsästäjä, on analysoida sen käytöstä. Metsästyskoirilla on lajitovereitaan parempi hajuaisti. Ne ovat erityisen kiinnostuneita haistelemaan ympäristöään ja tutkimaan sitä mahdollisen saaliin toivossa. Jos lemmikki kulkee jatkuvasti kuono kiinni maassa ja nuuskii kodin jokaisen nurkan, sillä saattaa olla vahva metsästysvietti. Koira, jolla on vahva metsästysvietti, ei juurikaan nosta kuonoaan maasta ulkoilun aikana, vaan sen keskittää kaikki aistinsa maahan, missä saalis tyypillisesti piilottelee.
Hyvä metsästyskoira myös kiinnittää erityistä huomiota ympärillään oleviin eläimiin. Pahimmissa tapauksissa koira voi pyrkiä karkaamaan ja sivuuttaa omistajansa komennot huomatessaan esimerkiksi linnun, hyönteisen tai pienen jyrsijän. Tällaista itsehillinnän puutetta ei tule rohkaista minkään koiran kohdalla, olipa se minkä rotuinen tai kokoinen tahansa. Itsepäisesti saalista jahtaava koira on vaaraksi niin itselleen kuin muille eläimille ja ihmisillekin.