Tuntevatko rotat empatiaa?

Jälleen kerran tiede on osoittanut, että empatia ei ole ainoastaan ihmisten ominaisuus.
Tuntevatko rotat empatiaa?

Viimeisin päivitys: 25 toukokuu, 2021

Empatiaa pidettiin pitkään pelkästään ihmisten ominaisuutena. Eläinten ystävät ovat kuitenkin jo pitkään uskoneet asian olevan toisin, ja viime vuosikymmeninä myös tieteelliset tutkimukset ovat todistaneet monilla eläimillä olevan hyvinkin kehittynyt kyky empatiaan. Empatian ensimmäinen vaatimus on, että yksilö tunnistaa lajitoverinsa stressin tai hädän. Tämän vaatimuksen ovat läpäisseet muun muassa norsut, kanat ja korpit. Mutta miten on monien pelkäämien pienten jyrsijöiden laita, tuntevatko myös esimerkiksi rotat empatiaa?

Empatia ja peilisolut

Empatialla tarkoitetaan ominaisuutta, jossa yksilö osaa asettaa itsensä lajitoverinsa asemaan ja ymmärtää, miten toinen yksilö kokee tietyn asian omasta näkökulmastaan. Peilisolut ovat hermosoluja, jotka reagoivat liikkeisiin, ääniin, ilmeisiin ja eleisiin. Niiden tehtävä on jäljitellä sitä, mitä yksilö tekee ja miltä sen tekeminen tuntuu. Peilisoluja kutsutaankin toisinaan myös empatianeuroneiksi.

Peilisoluja on löydetty jo aikaisemmin apinoiden aivoista ja uusimmissa tutkimuksissa myös rottien aivoista. Nämä solut aktivoituvat rotan kokiessa kipua tai kärsimystä tai nähdessä lajitoverinsa kärsivän. Ne eivät kuitenkaan aktivoidu rotan kuullessa toisen rotan kärsivän. Tutkijoiden mukaan tämä voi johtua siitä, että rotan on täytynyt itse kokea pelkoa tunteakseen sitä kuullessaan lajitoverinsa kärsivän. Väitettä tukee se, että rotat, jotka tietävät, mitä pelko ja kärsimys ovat, hermostuvat, kun niiden lajitoverit tuottavat korkeita ääniä varoittaakseen laumaa.

Tuntevatko rotat empatiaa?

Tuntevatko rotat empatiaa?

Rottien käytöstä ja kykyä erilaisiin tunteisiin on tutkittu runsaasti ajan saatossa. Yksi tutkimuksista toteutettiin Hollannin Haagin taide- ja designakatemiassa. Kokeen suorittamiseksi ryhmä rottia jaettiin elämään pareittain ja koulutettiin koskettamaan yhtä aikaa kytkintä palkinnon saamiseksi. Rotat oppivat nopeasti saavansa sokerinpalan aktivoimalla kytkimen. Tämän jälkeen kytkintä muokattiin niin, että rotat saivat sitä koskettaessaan pienen sähköiskun sokerinpalan sijaan.

Rotat oppivat välittömästi, mitä kytkimen koskettamisesta seuraa, ja ne lopettivat sen käytön. Peilisoluja koskevien tutkimusten ohella tämä osoitti, että rotat paitsi ymmärtävät, milloin niiden lajitoveri kärsii, myös sen, että ne yrittävät estää tämän kärsimyksen. Tutkijat tulivat siihen tulokseen, että tämä on jälleen yksi osoitus rottien kyvystä kokea empatiaa.

Myös Japanissa vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa saatiin todisteita rottien empatiakyvystä. Tutkimuksessa yksi rotta pakotettiin uimaan ja toiselle rotalle annettiin mahdollisuus pelastaa sen lajitoveri kuivalle maalle kytkintä painamalla. Kokeeseen osallistuneet rotat auttoivat mielellään hätääntynyttä lajitoveriaan, etenkin tilanteissa, joissa kuivalla maalla oleva rotta oli itse aiemmin joutunut uimaan. Jos vesiallas oli tyhjä, eikä altaassa oleva rotta osoittanut hädän merkkejä, sen lajitoveri ei tuntenut auttamisen tarvetta. Näin pääteltiin, että auttaminen perustui toisen rotan stressin tunnistamiseen.

Tuntevatko rotat empatiaa?

Empatiaa vai itsekkyyttä?

Vaikka hollantilaisen tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että rotat todella tuntevat empatiaa, tutkijat esittivät kysymyksen siitä, onko kyse todella empatiasta vai tosiasiassa itsekkyydestä rottien halutessa vähentää omaa kärsimystään. Peilisolujen ansiosta rotan tunteet vastaavat tietyissä määrin sitä, mitä sen lajitoveri tuntee, minkä vuoksi kytkimen käyttämättä jättäminen helpotti myös sen kärsimystä.

Sama teoria pätee myös ihmisiin. Miksi autamme kärsivää ihmistä? Onko kyse epäitsekkyydestä vai siitä, että emme halua itse kärsiä? Tähän kysymykseen ei ole olemassa helppoa vastausta, mutta se tiedetään, että empatiaan liittyvät prosessit ovat ihmisillä ja monilla eläimillä, rotat mukaanlukien, samankaltaisia. Empatia on selvästi mukautuva tunne, joka parantaa lajin mahdollisuutta selviytyä sosiaalisissa ryhmissä elettäessä.

Yllä mainitussa japanilaistutkimuksessa testattiin myös, miten rotat käyttäytyvät, kun niille annetaan mahdollisuus joko pelastaa lajitoveri vedestä tai syödä suklaapala. Jopa näissä tilanteissa suurin osa rotista valitsi lajitoverinsa pelastamisen, mikä viittaa siihen, että rotat todella tuntevat empatiaa.

Se saattaa kiinnostaa sinua...
Tiesitkö, että hevonen ymmärtää ihmisen tunteita?
My AnimalsLue se täällä My Animals
Tiesitkö, että hevonen ymmärtää ihmisen tunteita?

Monien muiden asioiden lisäksi hevonen ymmärtää ihmisen tunteita, sillä se osaa tulkita tarkasti ihmisen ilmeitä, eleitä ja äänensävyä.



  • Carrillo, M., Han, Y., Migliorati, F., Liu, M., Gazzola, V., & Keysers, C. (2019). Emotional mirror neurons in the rat’s anterior cingulate cortex. Current Biology, 29(8), 1301-1312.
  • Hernandez-Lallement, J., Attah, A. T., Soyman, E., Pinhal, C. M., Gazzola, V., & Keysers, C. (2020). Harm to Others Acts as a Negative Reinforcer in Rats. Current Biology.
  • Kim, E. J., Kim, E. S., Covey, E., & Kim, J. J. (2010). Social transmission of fear in rats: the role of 22-kHz ultrasonic distress vocalization. PloS one, 5(12).
  • Sánchez C., G. (2019). Conoce las neuronas espejo. Disponible en La mente es maravillosa: https://lamenteesmaravillosa.com/conoce-a-las-neuronas-espejo/