Delfiinitkin saattavat kärsiä dementiasta

Tuoreiden tutkimusten mukaan ihminen ei välttämättä ole ainoa nisäkäs, joka voi kärsiä keskushermoston rappeumasairauksista.
Delfiinitkin saattavat kärsiä dementiasta
Sebastian Ramirez Ocampo

Kirjoittanut ja tarkastanut eläinlääkäri ja eläinteknikko Sebastian Ramirez Ocampo.

Viimeisin päivitys: 25 tammikuuta, 2023

Hammasvalaiden ryhmään kuuluvia delfiinejä pidetään yhtenä planeetan älykkäimpänä eläinlajina, jolla on lisäksi hyvin erityiset piirteet. Ne elävät Atlantin ja Tyynen valtameren vesissä ja ovat sopeutuneet hyvin sekä trooppiseen ilmastoon että hyisiin ympäristöihin. Delfiinit tunnetaan ennen kaikkea korkeasta älykkyydestään, nopeasta oppimiskyvystään sekä kyvystään tuntea monimutkaisia tunteita ihmisten tavoin. Mutta tiesitkö, että delfiinitkin saattavat kärsiä dementiasta?

Vielä jokin aika sitten uskottiin, että Homo sapiens oli maapallon ainoa nisäkäs, jolle saattoi kehittyä hermoston rappeumasairauksia, kuten Alzheimerin tauti tai dementia. Hiljattaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että delfiinitkin saattavat kärsiä dementiasta. Alla kerromme havainnoista, jotka johtivat tähän päätelmään.

Kaksi delfiiniä hyppää vedestä.

Alzheimerin tauti ja sen mahdollinen ilmeneminen delfiineillä

Alzheimerin tauti määritellään aivojen hermosolujen asteittaiseksi rappeutumiseksi, johon liittyy aivomassan huomattavaa kutistumista. Alzheimerin taudille tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi muistin heikkeneminen, sekavuus ja dementia.

Vaikka taudin pääasiallinen syy ei ole selvillä, geneettiset tekijät, korkea ikä ja diabeteksen kaltaiset sairaudet ovat sen tunnettuja riskitekijöitä.

Delfiinit, kuten muutkin merieläimet, ajautuvat usein rannoille. Näin käy silloin, kun ne uivat matalaan veteen ja jäävät jumiin maihin. Vaikka useimmilla valailla on uskomaton suunnistusjärjestelmä, jota kutsutaan kaikuluotaukseksi, yli 2 000 merinisäkästä, kuten delfiinejä ja valaita, kuolee vuosittain rantautumisen vuoksi .

Miksi näin käy?

Useiden asiantuntijoiden mukaan taistelu- ja kalastusalusten äänet voivat häiritä merieläinten kaikuluotaus- ja paikannusprosesseja, jolloin ne eksyvät. European Journal of Neuroscience -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa on esitetty, että toinen syy delfiinien rantautumiseen voisi olla keskushermoston rappeutuminen.

Kyseisessä tutkimuksessa analysoitiin 22 valaslajin (rissondelfiini, pallopäävalas, pyöriäinen, valkokuonodelfiini ja pullonokkadelfiini) aivoja, joissa havaittiin ihmisillä esiintyvän Alzheimerin taudin kaltaisia muutoksia. On myös syytä huomata, että useimmat eläinyksilöt olivat jo melko vanhoja. Ne olivat kuolleet joutuessaan maihin Ruotsin rannikolla.

Maihin ajautuneita valaita.

Neurologisten sairauksien merkit delfiineillä

Kun näiden eläinten aivoja tutkittiin tarkemmin, hermokudoksesta löydettiin beeta-amyloidiplakkeja. Kyseistä peptidiä, jolla on normaaleissa olosuhteissa keskeinen rooli hermosolujen välisessä viestinnässä, kertyy epänormaalilla tavalla hermosoluihin neurologisissa sairauksissa, kuten Alzheimerin taudissa.

Tämä ilmiö vioittaa hermosolujen välistä yhteyttä ja aiheuttaa lisäksi niiden rappeutumisen ja kuoleman.

Tutkimuksessa havaittiin myös toisen, tau-nimisen proteiinin kertymistä hermosoluihin. Tämä on yhteydessä hermosolujen rappeutumiseen ja neurofibrillivyyhtien muodostumiseen, jotka haittaavat keskushermoston virheetöntä toimintaa.

Lisäksi kyseisten nisäkkäiden aivoissa havaittiin epänormaali määrä gliasoluja, kuten astrosyyttejä ja mikroglioja, jotka liittyvät aivojen tulehdusprosesseihin.

Eräässä toisessa tutkimuksessa nimeltä Alzheimerin taudin molekulaarinen perusta delfiineillä osoitettiin, että nämä nisäkkäät ilmentävät proteiineja, jotka osallistuvat suorimmin beeta-amyloidiplakkien muodostumiseen, samalla tavoin kuin ihmisillä.

Miten dementia ja massarantautumiset liittyvät toisiinsa?

Vaikka voisi luulla, että kaikki rannikoille kuolevat delfiinit sairastavat jonkinlaista dementiaa, todellisuus voi olla toinen. Yhtäältä kyseessä on sosiaalinen valaslaji, joka elää jopa 30:n tai useamman yksilön ryhmissä. Toisaalta delfiinien sosiaalisissa suhteissa vallitsee tietty hierarkia, eli niillä on johtaja, joka ohjaa koko laumaa.

Koska lauman johtaja on yleensä kokenein ja vanhin yksilö, se saattaa olla alttiimpi keskushermoston rappeutumiselle ikänsä vuoksi.

Tämän teorian mukaan lauman johtaja saattaa kärsiä jonkinlaisesta dementiasta ja johtaa tietämättään muut delfiinit harhaan, jolloin ne päätyvät rannalle.

Mitä yhteistä on ihmisillä ja delfiineillä?

Kuten ihmisillä, delfiineillä on muihin nisäkkäisiin verrattuna pidempi elinajanodote. Raitadelfiinin kaltaiset lajit voivat elää jopa 60 vuotta. Alzheimer’s and Dementia -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan delfiinit saattavatkin olla alttiimpia tietyille sairauksille, kuten Alzheimerin taudille tai dementialle, pitkän elinikänsä vuoksi.

Kummallakin lajilla voi lisäksi esiintyä muutoksia insuliinihormonin normaalissa toiminnassa. Näin ollen sekä delfiineillä että ihmisillä on riski sairastua diabetekseen, joka puolestaan on tällaisten keskushermostosairauksien yksi riskitekijä.

Delfiinitkin voivat kärsiä dementiasta.

Kaikista tehdyistä havainnoista huolimatta tarvitaan vielä lisää tutkimuksia siitä, miten nämä hermoston muutokset todella vaikuttavat delfiinien käyttäytymiseen. Vaikka tällaiset sairaudet ilmenevät aivoissa samanlaisina muutoksina kuin ihmisillä, ne voivat kehittyä täysin eri tavalla.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Millainen eläin on iravadindelfiini?
My Animals
Lue se täällä My Animals
Millainen eläin on iravadindelfiini?

Erittäin uhanalaiseksi luokiteltu iravadindelfiini elää Etelä-Aasian rannikoilla ja jokisuissa. Lajin yksilöiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa.



  • Mills G. Can dolphins develop Alzheimer’s disease? The Veterinary record. 2023;192(1):8-9.
  • Vacher MC, Durrant CS, Rose J, Hall AJ, Spires-Jones TL, Gunn-Moore F, et al. Alzheimer’s disease-like neuropathology in three species of oceanic dolphin. European Journal of Neuroscience. 2022;n/a(n/a).
  • Di Guardo G. Alzheimer’s disease, cellular prion protein, and dolphins. Alzheimer’s & Dementia. 2018;14(2):259-60.
  • Gunn-Moore D, Kaidanovich-Beilin O, Iradi MCG, Gunn-Moore F, Lovestone S. Alzheimer’s disease in humans and other animals: A consequence of postreproductive life span and longevity rather than aging. Alzheimer’s & Dementia. 2018;14(2):195-204.
  • Gallego Iradi MC. Bases moleculares de la enfermedad de Alzheimer en el delfín Universidad de Zaragoza; 2005.

Eläimemme-sivuston sisältö on laadittu informatiivisiin tarkoituksiin. Se ei voi korvata ammattilaisen diagnoosia, neuvoja tai hoitoa. Askarruttavissa asioissa kannattaa kääntyä luotetun asiantuntijan puoleen.