9 mielenkiintoista faktaa hylkeistä
Hylkeet ovat yksi karismaattisimmista merinisäkkäistä. Tätä ominaisuutta on itse asiassa käytetty paljon ihmisten huomion herättämiseen eläintarhoissa. Hylkeet elävät luonnostaan napa-alueilla, mutta jotkut yksilöt pystyvät elämään jopa lähellä tropiikkia. Pysy kuulolla, niin saat tietää 9 mielenkiintoista faktaa hylkeistä.
Hylkeet, jotka tunnetaan myös varsinaisina hylkeinä, kuuluvat eväjalkaisiin, joihin kuuluu myös muita tunnettuja nisäkkäitä, kuten merileijonat. Vaikka niiden ruumiit eivät näytä piilottavan paljon mitään, niillä on tiettyjä ominaisuuksia, joista moni ei tiedä.
Millaisia hylkeet ovat?
Hylkeillä on pitkänomainen ja lieriömäinen ruumis, jossa on neljä raajaa räpylöiden muodossa. Eturaajat ovat erilliset (yksi kummallakin puolella vartaloa), mutta takaraajat ovat sulautuneet pyrstöksi. Tämän vuoksi hylkeet eivät pysty kävelemään, joten ne liikkuvat ryömimällä maata pitkin.
Hylkeen ruumis on täysin hydrodynaaminen, minkä ansiosta se pystyy liikkumaan sulavasti vedessä. Tästä syystä hylkeiden korvissa ei ole myöskään korvalehtiä, vaan korvat näyttävät pieniltä rei’iltä ihossa. Tämä piirre on ryhmän sisällä ainutlaatuinen, ja se erottaa ne lähimmistä sukulaisistaan merileijonista.
9 mielenkiintoista faktaa hylkeistä
Nyt itse asiaan! Tutustutaanpa eräisiin kiehtoviin faktoihin, joista et ehkä ole koskaan aiemmin kuullutkaan.
1. Niiden rasva antaa suojaa
Hylkeille tyypillinen lihavuus on itse asiassa suojautumismekanismi, jolla ne kestävät elinympäristönsä kylmyyttä. Niiden keräämä rasva muodostaa eräänlaisen lämpöeristeen, joka erottaa kaikki niiden sisäelimet ympäristön lämpötilasta. Tämän ansiosta ne voivat sukeltaa hyytäviin vesiin ilman aineenvaihdunnallisia seurauksia.
2. Hylkeitä on 19 eri lajia
Hylkeet kuuluvat Phocidae-heimoon, johon kuuluu noin 19 eri lajia. Ne ovat itse asiassa suurin ryhmä Pinnipedia-lahkossa (yhteensä 35 lajia), johon kuuluvat myös merileijonat ja mursut.
3. Ne käyttävät viiksiään aistiakseen veden liikkeet
Kuten monilla maaeläimillä, hylkeidenkin viikset ovat tuntokarvoja. Ne eivät kuitenkaan käytä niitä suoraan ympäristönsä koskettamiseen, vaan aistiakseen veden virtauksen vaihtelut. Näin ne voivat tunnistaa lähellä olevan saaliin ja jopa suunnistaa.
4. Niiden esi-isät olivat maaeläimiä
Tutkijoiden mukaan elämä maapallolla on saanut alkunsa vedestä, joten useimmat vesieläimet ovat peräisin esi-isistä, jotka elivät koko elämänsä vedessä. Tästä huolimatta merinisäkkäät, kuten hylkeet, ovat peräisin erityisestä sukulinjasta, joka päätti palata veteen elettyään pitkään maalla.
5. Hylkeiden on lisäännyttävä poissa vedestä
Koska hylkeet ovat peräisin maalla eläneistä esi-isistä, niiden on edelleen mentävä maalle lisääntymään. Tämä on selvä todiste niiden läpikäymästä evoluutioprosessista ja niiden sukulinjan alkuperästä. Lisäksi juuri tästä syystä niillä on edelleen keuhkot eivätkä ne ole kyenneet hankkimaan “kiduksia” vesielämää varten.
6. Ne kestävät kaksi tuntia nousematta veden pinnalle hengittämään
Yksi hylkeiden tärkeimmistä sopeutumismuutoksista on niiden kyky hyödyntää happea tehokkaasti. Tämän ansiosta ne pystyvät sukeltamaan yli kaksi tuntia kärsimättä hypoksiasta tai muista terveyshaitoista. Jotkut hylkeet jopa “nukkuvat” veden alla ongelmitta.
7. Jotkut yksilöt sukeltavat yli 1,5 kilometrin syvyyteen
Yksi suurimmista ongelmista, jonka sukeltajat kohtaavat sukeltaessaan syvyyksiin, on vedenpaine. Se aiheuttaa verenkiertoelimistön vaurioita, jotka voivat johtaa kuolemaan, jos ne eivät ole varovaisia. Hylkeet pystyvät kuitenkin välttämään tämän ongelman helposti, sillä niiden verenkiertojärjestelmä on sopeutunut kestämään paineen.
8. Jotkut lajit syövät pingviinejä
Merinorsut metsästävät usein ravinnokseen myös pingviinejä, sillä ne sisältävät runsaasti rasvaa, joka on merinorsuille erittäin hyödyllistä. Vaikka tämä saattaakin tuntua kummalliselta, myös valtavat merinorsut kuuluvat hylkeisiin.
9. Hylkeet eivät pureskele ruokaansa
Tehostaakseen saalistustaan hylkeet nielevät ruokansa joko sellaisenaan tai paloittelevat sen pieniksi palasiksi, jotka ne voivat ahmia kerralla. Ne eivät tee näin siksi, ettei niillä olisi hampaita, vaan siksi, että se auttaa niitä syömään nopeammin, jolloin ne pääsevät metsästämään muuta saalista.
On normaalia ajatella, että hylkeiden kaltaisilla eläimillä ei ole mitään erityisen kiehtovia ominaisuuksia. Joskus luonto kuitenkin antaa uskomattomimmat kyvyt lajeille, jotka herättävät vähiten huomiota. Tämä osoittaa, että tiede löytää eläimistä jatkuvasti uusia erikoispiirteitä, joita emme olisi osanneet ikinä kuvitellakaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Hanke, W., Witte, M., Miersch, L., Brede, M., Oeffner, J., Michael, M., … & Dehnhardt, G. (2010). Harbor seal vibrissa morphology suppresses vortex-induced vibrations. Journal of Experimental Biology, 213(15), 2665-2672.
- Thornton, S. J., & Hochachka, P. W. (2004). Oxygen and the diving seal. Undersea Hyperb Med, 31(1), 81-95.
- Jefferson, T. A., Webber, M. A., & Pitman, R. (2011). Marine mammals of the world: a comprehensive guide to their identification. Elsevier.
- Daniel Jr, J. C. (1981). Delayed implantation in the northern fur seal (Callorhinus ursinus) and other pinnipeds. Journal of reproduction and fertility. Supplement, 29, 35-50.