Miksi valo houkuttelee hyönteisiä?
Kun sytytät illalla hehkulampun, voit nähdä monenlaisten hyönteisten saapuvan parveilemaan herkeämättä valon ympärille. Tämä on yleinen ja erittäin ärsyttävä ilmiö lentävien niveljalkaisten (erityisesti kaksisiipisten ja perhosten) kohdalla. Mutta miksi valo houkuttelee hyönteisiä?
Totuus on, että hyönteiset ovat täysin hämillään ja kiertävät tämän vuoksi jatkuvasti kehää valon ympärillä. Jo pelkkä hehkulampun sytyttäminen keskellä yötä vaikuttaa näiden hyönteisten havainnointikykyyn. Jatka lukemista niin kerromme tarkalleen, miksi valo houkuttelee hyönteisiä.
Hyönteisten näkökyky
Hyönteisten silmät eroavat hyvin paljon muiden eläinten silmistä, sillä ne eivät kykene havaitsemaan samoja valon värejä ja aallonpituuksia. Syynä on se, että niiden silmissä olevat valoa “tulkitsevat” fotoreseptorit ovat erilaiset. Tästä syystä ne reagoivat sellaisiinkin ärsykkeisiin, joita ihminen ei kunnolla havaitse, kuten UV- ja infrapunavalo.
Useimmilla hyönteisillä on päässään piste- ja/tai verkkosilmät. Molemmat pystyvät havaitsemaan valon voimakkuuden, mutta vain jälkimmäiset kykenevät havaitsemaan terävämpiä kuvia, jotka auttavat hyönteisiä tekemään päätöksiä. Tätä kutsutaan fototaksiaksi, joka on hyönteisten kykyä reagoida valoon.
Niveljalkaiset reagoivat vaistomaisesti kaikenlaiseen valaistukseen. Ne on “ohjelmoitu” toimimaan tietyllä tavalla tällaisia ärsykkeitä kohdatessaan. Yleensä niiden käyttäytymismallit jaetaan kahteen luokkaan: pakeneminen (negatiivinen fototaksia) tai lähestyminen (positiivinen fototaksia).
Miksi fototaksia on tärkeä?
Valo on hyönteisille kallisarvoinen opas, sillä sen läsnäolo tai puuttuminen auttaa niitä tunnistamaan ympäristönsä olosuhteet. Esimerkiksi torakat “pelkäävät” valoa, koska se auttaa saalistajia löytämään ne – siksi ne piiloutuvat ja tulevat esiin vain pimeässä. Tämän negatiivisen fototaksian ansiosta ne pystyvät tunnistamaan ja näin välttämään vaaran.
Toisessa ääripäässä ovat mehiläiset, joilla on tapana kulkea kukasta kukkaan raviten itseään niiden medellä tai siitepölyllä. Vaikka tämä etsiskely saattaa vaikuttaa sattumanvaraiselta, niitä itse asiassa vetää puoleensa tietyistä kukista heijastuva UV-valo. Tämän positiivisen fototaksian ansiosta ne säästävät aikaa ja pääsevät helposti käsiksi herkullista ruokaa sisältäviin kasveihin.
Miksi valo houkuttelee hyönteisiä?
Valo houkuttelee voimakkaammin yöhyönteisiä. Kyse ei kuitenkaan aina ole positiivisesta fototaksiasta, sillä jokaisella niistä on erilainen tapa tulkita valoärsykettä. Muutamia syitä, miksi nämä organismit etsivät valonlähdettä, ovat seuraavat:
- Suunnistaminen: Kuunvalo auttaa niitä suunnistamaan, ja keinovalaistus hämmentää niitä.
- Se auttaa välttämään esteet: Voimakas valaistus on merkki siitä, että lentoreitti on vapaa (ei esteitä).
- Viestintä: Bioluminoivien hyönteisten, kuten kiiltomatojen, keskuudessa valo toimii viestintävälineenä.
Tarkastelemme nyt kutakin näistä ilmiöistä hieman tarkemmin. Älä jätä lukematta!
Kuunvalo apuna suunnistuksessa
Yöhyönteisten biologinen kehitysprosessi on johtanut siihen, että ne suunnistavat kuunvalon avulla. Ennen muinoin kuu oli ainoa valonlähde yöllä. Tästä syystä keinovalot hämmentävät niitä, koska ne eivät ole omaksuneet keinoja erottaa näitä kahta valonlähdettä toisistaan.
Ongelma on entistä pahempi kun ottaa huomioon, että niveljalkaisten näkö ei ole kovin terävä.
Kirkas taivas
Kuunvalo auttaa joitakin hyönteisiä tunnistamaan, onko reitti selvä vai ei. Ne tulkitsevat sitä yksinkertaisesti näin: mitä enemmän on valoa, sitä vähemmän tiellä on esteitä. Ongelmia syntyy, kun toinen valonlähde saa hyönteisen luulemaan lentoreittiä esteettömäksi, jolloin tämä valo vetää sitä puoleensa.
Bioluminoivat hyönteiset
Valolla on suuri merkitys bioluminoivien hyönteisten viestinnässä. Esimerkiksi kiiltomatourokset (Lampyris noctiluca) etsivät naaraita näiden valon avulla. Keinotekoiset valonlähteet hämäävät niitä suuresti, minkä vuoksi ne hakeutuvat hehkulamppujen luo.
Keinovalojen vaikutus hyönteisiin
Keinovalo houkuttelee hyönteisiä samaan tapaan kuin luonnonvalo (kuu). Tämä tarkoittaa, että kaupungeilla on suuri vaikutus näiden organismien elämään. Samalla se tuomitsee ne hitaaseen kuolemaan polttamalla niiden siivet. Niistä ei ole haittaa ainoastaan ihmisille, vaan useat eläinlajit ovat ajautumassa sukupuuton partaalle.
Yksi mahdollinen ratkaisu on käyttää lämpimiä valoja, jotka tuottavat vain vähän UV-valoa. Vaikka tämä ei pidä hyönteisiä kokonaan loitolla, se vähentää huomattavasti valon haitallisia vaikutuksia niihin. Tämän ongelman ratkaiseminen edellyttää ihmisiltä myös tapojen muuttamista, sillä liiallinen valoenergian kulutus on usein normaali osa elämäämme.
Ongelmaa kutsutaan myös valosaasteeksi, joka voidaan määritellä liialliseksi keinovaloksi yöaikaan. Tämä aiheuttaa erilaisia fysiologisia häiriötiloja luonnonvaraisissa lajeissa ja vaikuttaa jopa ihmisten terveyteen. Jos haluat auttaa vähentämään ongelmaa, pyri sammuttamaan tarpeettomat valot kotona ja sulkemaan ikkunat erityisesti öisin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Camborda, F., Castillo, J., & Rodríguez, S. (2015). Trampas de luz con panel pegante para la captura de adultos de Prodiplosis longifila Gagné (Diptera: Cecidomyiidae) en el cultivo de espárrago. Ecología Aplicada, 14(2), 139-145.
- Castresana, J., & Puhl, L. (2017). Estudio comparativo de diferentes trampas de luz (LEDs) con energía solar para la captura masiva de adultos polilla del tomate Tuta absoluta en invernaderos de tomate en la Provincia de Entre Ríos, Argentina. Idesia (Arica), 35(4), 87-95.
- Ángel, B. B. M. (2013). Daño al material genético por luz ultravioleta de un equipo exterminador de insectos voladores evaluado por medio de la prueba de micronúcleos en neonatos de rata (Tesis de grado, Universidad de Guadalajara).
- Owens, A. C., & Lewis, S. M. (2018). The impact of artificial light at night on nocturnal insects: A review and synthesis. Ecology and evolution, 8(22), 11337-11358.
- BURRIAL, A. T., & ORTEGA, S. P. (1997). La visión de los insectos desde un punto de vista óptico. Bol. SEA, 8, 27-34.
- Chen, Z., Liu, C. Q., Sun, H., & Niu, Y. (2020). The ultraviolet colour component enhances the attractiveness of red flowers of a bee-pollinated plant. Journal of Plant Ecology, 13(3), 354-360.