9 talvehtivaa eläintä ja niiden ominaisuudet

Talvehtiminen on monien sellaisten nisakkäiden evoluutiostrategia, jotka elävät äärimmäisissä ilmasto-olosuhteissa.
9 talvehtivaa eläintä ja niiden ominaisuudet

Viimeisin päivitys: 06 heinäkuuta, 2022

Talvehtiminen on strategia, jota jotkut eläimet hyödyntävät selviytyäkseen niistä vuodenajoista, jolloin kylmyys ja ravinnon puute uhkaavat henkeä. Talvehtivat eläimet siirtyvät inaktiiviseen tilaan, jossa ne vähentävät fysiologisia prosessejaan minimoidakseen energiankulutuksen ja selviytyäkseen hengissä, kunnes ympäristö on niille jälleen suotuisampi.

Ensimmäinen eläin, joka sinulle tulee mieleen ajatellessasi talvehtimista, on luultavasti karhu, mutta monet muutkin elävät olennot tekevät niin. Tässä artikkelissa esittelemme 9 talvehtivaa eläintä sekä niiden ominaisuudet.

Miten eläimet talvehtivat?

Talvehtiminen on sopeutumismekanismi, joka muuttaa sekä lajin käyttäytymistä että normaalia aineenvaihduntaa. Selviytyäkseen pitkäaikaisesta ravinnon puutteesta lajit pyrkivät ensin rohmuamaan ruokaa ja keräämään rasvavarastoja kehoonsa. Näin niiden elimistö kestää pitkään ilman ravintoa.

Jotkut lajit etsivät tai rakentavat erityisiä suojia talvehtimista varten. Tällä tavoin ne varmistavat, että ne ovat turvassa eivätkä saalistajat löydä niitä. Lisäksi jotkut eläimet kätkevät suojiinsa myös ylimääräistä ravintoa, sillä talvehtimisen aikana ne heräävät lyhyiksi ajoiksi syömään ja vaipuvat taas takaisin syvään uneen.

Joitakin tunnetuimpia esimerkkejä talvehtivista eläimistä ovat:

1. Maaoravat, maan alla talvehtivat eläimet

Maaoravat ovat Sciuridae-heimoon kuuluva nisäkäsryhmä, joka on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Nämä pienet jyrsijät, joiden selässä on tummia raitoja, viettävät kevään, kesän ja syksyn etsien ruokaa, haudaten siemeniä tai lisääntyen. Talven tullen maaoravat kuitenkin katoavat.

Itse asiassa ne eivät varsinaisesti katoa, vaan hautautuvat lähes metrin syviin koloihin. Näitä koloja ei rakenneta juuri ennen talven tuloa, vaan ne ovat siellä aina. Maaoravat käyttävät niitä ruoan varastoimiseen käytettäväksi talvehtimisen aikana.

Kun maaoravat ovat maan alla, niiden ruumiinlämpö laskee huomattavasti ja ne vaipuvat syvään uneen, jonka ne keskeyttävät vain ottaakseen satunnaisesti ruokaa varastoistaan.

Muut talvehtivat eläimet sen sijaan eivät varastoi ruokaa koloihinsa, vaan keräävät suuren määrän rasvaa kehoonsa. Katsotaanpa tunnetuinta esimerkkiä.

Maaoravat talvehtivat.


2. Karhu, tunnetuin talvehtiva eläin

Maailmassa on monta karhulajia, ja ne kaikki talvehtivat. Ilmastonmuutoksen seurauksena on syntynyt kuitenkin eräs vakava ongelma: karhut ovat monissa maailmankolkissa lopettamassa talvehtimisen. Vaikka tämä tuntuu ehkä merkityksettömältä, tilanne saattaa vaarantaa lajin säilymisen.

Karhut eivät varastoi ruokaa pesiinsä, vaan ne syövät mahdollisimman paljon ennen talviunille käymistä varastoidakseen rasvaa kehoonsa, jotta ne saavat tarvittavan energian seuraavaan kevääseen asti.

Toisaalta juuri talviunen aikana naaraat ovat tiineinä. Karhut siis parittelevat keväisin, kun lämpötila on miellyttävä, mutta alkionkehitys tapahtuu vasta karhun mentyä talviunille.

Karhut rakentavat omat pesänsä eivätkä käytä samaa pesää enää muina vuosina, mutta ne voivat olla muiden karhujen tai eläinten käytössä. Kun karhu vaipuu talviunille, se nukkuu syvää unta ja herää vasta keväällä.

Keskellä talvea karhujen talviuni kuitenkin keskeytyy, jotta ne voivat synnyttää ja hoitaa vastasyntyneitä pentujaan. Tästä syystä pesästä tullessaan ne ovat todella nälkäisiä.

Jotkut talvehtivat eläimet, kuten ruskeakarhu, nukkuvat talviunta.


3. Lepakot

Monet lepakot päättävät lintujen tavoin lähteä lämpimämmille seuduille talven tullessa, joskaan aivan kaikki niistä eivät lähde. Jotkut lepakkolajit piiloutuvat mieluummin syviin, pimeisiin luoliin, kunnes paremmat ajat jälleen koittavat.

Jotkut lepakot taas suojautuvat mieluummin ihmisten tekemiin rakennuksiin, kuten latoihin, ullakoille ja kellareihin. Lepakoiden ja ihmisten rinnakkaiselolla on pitkä historia, ja vaikka monet ihmiset pelkäävätkin niitä, suurin osa lepakoista on vaarattomia ja pitää hyönteiset loitolla.

Toisin kuin maaoravat tai karhut, lepakot eivät varastoi ruokaa tai ylimääräistä rasvaa kehoonsa. Ne yksinkertaisesti vaipuvat syvään uneen, joka voi kestää jopa 6 kuukautta. Tuona aikana niiden syke ja ruumiinlämpö laskevat niin alas, että niitä voisi luulla kuolleiksi.

Tätä strategiaa jäljittelevät muutkin eläinlajit, kuten jotkut matelijat ja sammakkoeläimet, jopa hyönteiset.

Osa lepakkolajeista jää talvehtimaan.

4. Kotelokilpikonnat

Kotelokilpikonnilla on samanlainen talvehtimisstrategia kuin lepakoilla. Nämä eläimet ovat yleisiä myös lemmikkeinä – niille onkin erittäin suositeltavaa antaa mahdollisuus tähän inaktiiviseen jaksoon, jotta niiden biologia olisi täydellinen.

Kuorensa ansiosta kilpikonnien ei tarvitse piiloutua koloihin. Kun päivät lyhenevät ja lämpötilaa laskee, nämä eläimet hautautuvat osittain maahan ja vetäytyvät suojakuorensa sisään.

Jos ympäristön lämpötilassa ei tapahdu odottamattomia muutoksia, kilpikonnat pysyvät horroksessa 3–4 kuukautta. Ne saattavat kuitenkin herätä juomaan vettä. Tästä syystä, kun lemmikkinä on tällainen kilpikonna ja se vaipuu horrokseen, sen lähettyville on aina jätettävä vettä.

Jotkut talvehtivat eläimet vetäytyvät kuorensa sisään.


5. Oravamakit

Nisäkkäistä oravamakien talvehtiminen tapahtuu hieman eri tavalla, sillä ne ovat ainoa kädellisten ryhmä, joka pystyy tähän prosessiin. Toisin kuin muut eläimet, kuten karhut, jotka varastoivat rasvaa koko kehoonsa, nämä erikoiset eläimet varastoivat rasvaa häntäänsä.

Lisäksi niiden horroksen tarkoituksena on selviytyä Madagaskarin äärimmäisestä kuumuudesta. Tästä syystä niiden pieni sydän lyö vain muutaman kerran minuutissa, ja hengenvedosta toiseen hengenvetoon kuluu 20 minuuttia.

6. Talvehtivat eläimet: siilit

Siilejä ei tunneta ainoastaan vaarallisen näköisistä piikeistään, vaan myös talvehtimiskyvystään. Muiden eläinten tavoin nämä nisäkkäät syövät hyvin läpi vuoden kerryttääkseen rasvaa, joka auttaa niitä selviytymään talvesta, ja piiloutuvat sitten suojiinsa vuoden kylmimpinä aikoina.

Horroksen pituus riippuu pitkälti ympäristön olosuhteista. Se voi kestää vain muutaman viikon tai useita kuukausia rasvavarastojen ja ulkolämpötilan mukaan. Joissakin tapauksissa siilit voivat herätä jo aiemmin, mutta näin tapahtuu vain silloin, kun niiden henki on välittömässä vaarassa.

7. Murmelit

Murmelit ovat yksi erikoisimmista talvehtivista eläimistä, sillä koko perhe nukkuu yhdessä koloissaan. Yleensä ne valmistautuvat ja keräävät rasvavarastoja ympäri vuoden selviytyäkseen talviunesta. Jotkut lajit pystyvät kuitenkin keskeyttämään talviunensa useita kertoja lähteäkseen etsimään ravintoa.

8. Kimalaiset

Kimalaiset ovat erikoisia hyönteisiä, jotka muistuttavat hyvin paljon mehiläisiä, paitsi että niiden vartalo on hieman suurempi ja karvaisempi. Lisäksi ne ylläpitävät samanlaista sosiaalista hierarkiaa kuin sukulaislajinsa, eli niitä hallitsee kuningatar, joka kasvattaa kaikki muut kastit.

Talvella kimalaiset lähtevät ulos ahertamaan aivan kuin muinakin päivinä. Kylmyys aiheuttaa kuitenkin sen, että suuri osa populaatiosta kuolee tämän seurauksena. Tästä syystä kuningatar varastoi runsaasti ruokavarastoja kehoonsa, hautautuu maahan piiloon ja vaipuu horrokseen.

Kun talvi on ohi, kuningatar nousee maasta ja muodostaa uuden yhdyskunnan aivan alusta. Näin suku säilyy vielä vuoden ajan, ja niiden elinkaari toistuu.

9. Maakotilot

Talvehtiminen on hyvin tärkeä prosessi myös niille eläimille, jotka eivät pysty pitämään ruumiinlämpöään vakaana. Niinpä kotilot vaipuvat horrokseen juuri ennen lämpötilojen laskua.

Kun ne huomaavat päivien viilenneen, ne hakeutuvat suojaan sellaisiin paikkoihin, joissa ne eivät jäädy – kuten alueille, joissa on paljon kasvillisuutta, kivien alle jne.

Horrokseen vaipuakseen niiden tarvitsee vain vetäytyä kuorensa sisään. Itseään suojellakseen ne peittävät aukon omalla limallaan, jonka avulla ne myös pysyvät kiinni valitsemallaan pinnalla. Erikoista näissä eläimissä on se, että ne tykkäävät talvehtia ryhmissä.

Talvehtivaa eläintä ei saa häiritä.

Talvehtivien eläinten kirjo on siis hyvin laaja, samoin kuin niiden piirteet ja talvehtimisen kesto. Jos törmäät talvehtivaan eläimeen, älä häiritse sitä, sillä se voi vaarantaa sen selviytymisen.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
9 mielenkiintoista faktaa ruskeakarhuista
My Animals
Lue se täällä My Animals
9 mielenkiintoista faktaa ruskeakarhuista

Ruskeakarhut ovat laajimmalle levinnyt karhulaji. Täältä löydät 9 mielenkiintoista faktaa ruskeakarhuista.



  • Andrews, M. T., Squire, T. L., Bowen, C. M., & Rollins, M. B. (1998). Low-temperature carbon utilization is regulated by novel gene activity in the heart of a hibernating mammal. Proceedings of the National Academy of Sciences, 95(14), 8392-8397.
  • Whitten, B. K., & Klain, G. J. (1968). Protein metabolism in hepatic tissue of hibernating and arousing ground squirrels. American Journal of Physiology-Legacy Content, 214(6), 1360-1362.
  • Stieler, J. T., Bullmann, T., Kohl, F., Tøien, Ø., Brückner, M. K., Härtig, W., … & Arendt, T. (2011). The physiological link between metabolic rate depression and tau phosphorylation in mammalian hibernation. PloS one, 6(1), e14530.
  • Makinson, J. C., Woodgate, J. L., Reynolds, A., Capaldi, E. A., Perry, C. J., & Chittka, L. (2019). Harmonic radar tracking reveals random dispersal pattern of bumblebee (Bombus terrestris) queens after hibernation. Scientific reports, 9(1), 1-11.