Koiran ravitsemukselliset tarpeet
Koira on kehittynyt ihmisen rinnalla elämiensä vuosien aikana ruokavalioltaan hyvin joustavaksi, ja siitä puhutaan usein kaikkiruokaisena tai sekasyöjänä, sillä sille maistuvat eläinperäisen ravinnon lisäksi myös kasvikset. Koiran elimistö ja ruoansulatusjärjestelmä ovat kuitenkin edelleen lihansyöjälle ominaiset, mikä tarkoittaa, että ison osan koiran ruokavaliosta tulisi koostua lihasta. Koiran ruoansulatusjärjestelmä on lihansyöjille tyypilliseen tapaan lyhyt, minkä vuoksi se tarvitsee helposti sulavaa ja energiapitoista ruokaa. Koiran ravitsemukselliset tarpeet riippuvat muun muassa sen iästä, terveydentilasta, aktiivisuudesta, koosta ja painosta.
Koiran ravitsemukselliset tarpeet
Vesi
Koiran elimistö tarvitsee vettä toimiakseen. Veden puute paitsi tekee koiran olon janoiseksi ja epämiellyttäväksi, myös altistaa eläimen kuivumiselle. Nestehukka heikentää mahalaukun ja suoliston kykyä ottaa vastaan ravintoa ja voi muuttua nopeasti jopa hengenvaaralliseksi tilaksi. Koira tarvitsee tavallisesti vuorokaudessa noin 50 millilitraa vettä painokiloa kohden.
Energia
Koiran ravitsemuksellisiin tarpeisiin vaikuttavat muun muassa sen koko, rotu, ikä, terveydentila, sukupuoli ja aktiivisuus. Koska pienet koirat tarvitsevat suhteessa kokoonsa enemmän energiaa kuin isot lajitoverinsa, koirien energiantarve lasketaan niin sanottua metabolista painokiloa kohden. Metabolinen paino muodostetaan korottamalla koiran paino potenssiin 0,75. Energiantarve vaihtelee ollen noin 120-140 kilokaloria vuorokaudessa metabolista elopainokiloa kohden.
- Pennut: Pentujen energiantarve ei ole suoraan verrannollinen painoon, vaan energiantarpeen määritykseen vaikuttaa se, kuinka paljon pentu painaa suhteessa aikuispainoonsa. Koska energiantarve tasoittuu iän myötä, nuorempi pentu tarvitsee suhteessa enemmän energiaa kuin aikuisikää lähestyvä pentu.
- Aikuiset koirat: Terveen ja normaalipainoisen aikuisen koiran energiantarve on vuorokaudessa noin 85-130 kcal metabolista painokiloa kohti. Esimerkiksi 10 kilon painoisen koiran metabolinen elopaino on 5,62 kiloa ja energiatarve 506-730 kcal vuorokaudessa. Isoilla koirilla energiantarve painokiloa kohden vähenee.
- Ikääntyvät koirat: Koiran energiantarve laskee tyypillisesti ikääntymisen myötä, kun lihaskudoksen osuus pienenee ja rasvakudoksen osuus kasvaa. Yleensä myös koiran aktiivisuus vähenee ja aineenvaihdunta hidastuu.
Proteiinit
Proteiini eli valkuaisaine on aminohappoketjusta koostuva orgaaninen yhdiste tai usein monen toisiinsa liittyneen aminohappoketjun muodostama kompleksi. Proteiinit ovat tärkeitä niiden sisältämien aminohappojen vuoksi. Koiran on saatava ravinnostaan erityisesti niitä aminohappoja, joita sen elimistö ei pysty muodostamaan. Proteiinit ovat kaikkien solujen rakennusaineita ja välttämättömiä elintoiminnoille.
Proteiineja tarvitaan muun muassa seuraaviin tehtäviin:
- Muodostamaan uusia kudoksia
- Solujen liikkumisen, yhteenliittämisen ja signaalivälityksen mahdollistamiseen
- Toimimaan elimistön immuunipuolustuksessa muun muassa vasta-aineina
- Kuljettamaan ravintoaineita ja kaasuja veressä
- Hormonien ja entsyymien rakennusaineiksi
- Elimistön typen, nesteen, hapon, emäksen, kaliumin ja natriumin tasapainon ylläpitämiseen
Koiran elimistö käyttää tehokkaasti hyödykseen eläinperäistä proteiinia, jota tulee olla sen ravinnossa noin 20-30 %. Ikääntyvän koiran ruokavaliossa proteiinin määrää on usein hyvä vähentää, sillä liian suuri proteiinimäärä voi vaikuttaa haitallisesti munuaisiin.
Rasvat
Koiran elimistö pystyy hyödyntämään tehokkaasti paitsi eläinperäistä proteiinia, myös rasvaa. Rasva onkin koiran ensisijainen energianlähde. Rasva sisältää koiralle välttämättömiä rasvahappoja, jotka ovat tärkeitä munuaisten toiminnalle sekä ihon ja turkin terveydelle. Nämä rasvahapot toimivat elimistössä muun muassa rasvaliukoisten vitamiinien kantajina, ja niiden puute voi johtaa esimerkiksi maksan rasvoittumiseen, anemiaan ja hedelmällisyyshäiriöihin. Koiralle välttämättömiä rasvahappoja ovat linoleenihappo ja arakinodihappo, joita ei synny sen elimistössä, vaan jotka sen on saatava ravinnosta.
Jos koira kuluttaa paljon energiaa, sen ruoan kuiva-ainepitoisuudesta kolmannes voi olla rasvaa. Tavalliselle lemmikille liika rasva aiheuttaa helposti ylipainoa, joten koiran rasvan saantia on tarkkailtava. Vanhan koiran ruoan rasvapitoisuudeksi suositellaan yleensä noin 7-15 %.
Hiilihydraatit
Suuri määrä vaikeasti sulavaa ruokaa, kuten raakaa kasvisravintoa, aiheuttaa monelle koiralle ruoansulatusongelmia. Koira ei varsinaisesti tarvitse hiilihydraatteja, mutta saa kypsennetystä ja jauhetusta kasvisruoasta energiapitoista tärkkelystä, vitamiineja, kivennäisaineita ja kuitua. Kohtuullisissa määrin kuitu auttaa varmistamaan koiran ruoansulatuksen toiminnan, mutta kuitujen määrää koiran ruokavaliossa ei kannata liioitella.
Vitamiinit ja hivenaineet
Koira tarvitsee myös vitamiineja sekä hiven- ja kivennäisaineita, joiden riittävästä ja tasapainoisesta saannista omistajan on huolehdittava. Pentu on aikuista koiraa alttiimpi puutostiloille, koska sen ruoansulatus on vielä kehittymätön ja se tarvitsee ruoasta saatavia suojaravinteita, energiaa sekä hiven- ja kivennäisaineita paljon tiiviimmässä syklissä kuin aikuinen koira.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Freeman, L., Becvarova, I., Cave, N., Mac-Kay, C., Nguyen, P., Rama, B., & Yathiraj, S. (2011). Guía para la evaluación Nutricional. Clínica veterinaria de pequeños animales: revista oficial de AVEPA, Asociación Veterinaria Española de Especialistas en Pequeños Animales, 31(2).
- Hirakawa, C., & Daristotle, C. (2001). Nutrición Canina y Felina.
- Risso, A. L. (2016). Conceptos Básicos de Nutrición en perros y gatos.