Mikä on koirien emfyseema?
Hengityselinsairaudet ovat vakava uhka joka lemmikin terveydelle. Syynä on se, että ne estävät veren hapettumista, mikä aiheuttaa ongelmia eri elimissä. Näistä sairauksista mainittakoon koirien emfyseema eli keuhkolaajentuma, joka yleensä jättää jälkeensä vakavia seurauksia, jotka voivat aiheuttaa koiralle vaikeita ongelmia.
Emfyseema on sairaus, joka haittaa koiran hengitystä. Tästä syystä sitä pidetään osana kroonisia keuhkoahtaumatauteja (COPD). Lue lisää tästä sairaudesta alta.
Mikä on koirien emfyseema?
Emfyseema on hengityselimistön sairaus. Se vaikeuttaa keuhkoihin tulevan ilman uloshengitystä, mikä aiheuttaa hengitysvaikeuksia. Tämän sairauden syyt ovat moninaiset, ja emfyseemasta voidaan tunnistaa ainakin kolme erilaista muotoa: alveolaarinen, interstitiaalinen ja subkutaaninen.
1. Alveolaarinen emfyseema
Tällainen emfyseema on yksi yleisimmistä koirilla, sillä sen olosuhteet sijaitsevat suoraan keuhkoissa. Tässä vaivassa veren hapensaannista vastaavat keuhkorakkulat “turpoavat“. Tämän vuoksi kyseiset rakenteet eivät pysty tekemään työtään, jolloin koira ei pysty hengittämään kunnolla.
Alveolaarinen emfyseema johtuu yleensä toissijaisesta vaivasta. Joissakin tapauksissa kyseessä on kuitenkin krooninen ahtaumatauti, jolloin koira joutuu elämään lääkityksen kanssa koko loppuelämänsä.
2. Interstitiaalinen emfyseema
Interstitiaalinen emfyseema aiheuttaa sen, että keuhkojen ulkopuolelle jää “ilmakupla”. Ongelma johtuu hengityselinten jonkin osan vauriosta, jolloin osa tästä kaasusta pääsee vuotamaan ulos. Tämän seurauksena se karkaa sidekudokseen ja kertyy keuhkojen ympärille.
Tämän emfyseeman aiheuttamat vauriot riippuvat kuplassa olevan ilman määrästä, sillä kaikki sisäiset rakenteet vaurioituvat paineen vuoksi. Tämä tilanne vaarantaa eri elimet. Siksi oireet ja hoidot ovat jossain määrin monimutkaisempia kuin muissa muodoissa.
3. Subkutaaninen emfyseema
Tällainen emfyseema on melko harvinainen, sillä sen ilmenemiseen tarvitaan hyvin erityiset olosuhteet. Yleensä se käyttäytyy kuten interstitiaalinen emfyseema, mutta ilma kertyy lähes ihon alle (minkä vuoksi sitä pidetään subkutaanisena eli ihonalaisena). Se aiheuttaa myös erilaisia terveysvaivoja riippuen siitä, millä alueella “kuplat” sijaitsevat.
Mistä koirien emfyseema johtuu?
Koirien emfyseema voi johtua eri syistä. Useimmiten syynä on jo olemassa oleva hengityselinsairaus. Alla on lueteltu joitakin yleisimpiä syitä:
- Keuhkoputkentulehdus: Keuhkoputkien tulehdustila, joka voi hoitamattomana johtaa keuhkorakkuloiden emfyseemaan.
- Trauma: Mikä tahansa voimakas isku vatsan seudulle voi johtaa emfyseemaan. Tähän lukeutuvat myös tietyt onnettomuudet, kuten liikenneonnettomuudet.
- Loiset: Jotkut endoparasiitit pystyvät tunkeutumaan keuhkoihin ja pääsemään keuhkorakkuloihin, ja ne voivat aiheuttaa tulehduksen, joka tukkii keuhkorakkulamekanismin.
- Syöpä: Invasiiviset syöpäprosessit pystyvät aiheuttamaan keuhkovaurion ja siten emfyseeman.
- Lävistävät haavat: Kaikenlaiset syvät haavat, jotka lävistävät jonkin hengityselinten osan, voivat aiheuttaa emfyseeman. Useimmiten tällaisia haavoja aiheuttavat puremat.
- Geneettiset syyt: Sairaus nimeltä kongenitaalinen lobaarinen emfyseema johtuu koiran omasta perimästä. Tämä tila aiheuttaa keuhkoihin epämuodostuman, joka haittaa koiran hengitystä.
- Leikkaukset: Leikkauksen jälkeen koirat voivat kärsiä interstitiaalisesta emfyseemasta.
Emfyseeman oireet
Selkeimmät oireet ovat hengenahdistus ja yskä. Myös muut varoitusmerkit voivat kertoa emfyseemasta. Niitä ovat muun muassa:
- Laihtuminen
- Velttous
- Heikko fyysisen rasituksen sietokyky
- Heikkous
- Ruokahaluttomuus
- Nopea syke
- Kyhmyt yhdessä tai useammassa osassa kehoa.
Koirien emfyseeman diagnosointi
Eläinlääkärin on suljettava pois pitkä lista mahdollisia sairauksia, joten diagnoosiin tarvitaan fyysisiä tutkimuksia, laboratoriokokeita ja röntgenkuvia. Myös täydentäviä tutkimuksia voidaan pyytää diagnosoinnin helpottamiseksi. Näin eläinlääkäri pystyy selvittämään sairauden syyn ja määräämään asianmukaisen hoidon.
Diagnoosi koostuu emfyseeman havaitsemisesta ja vaivan aiheuttaneen terveysongelman selvittämisestä. Siksi vain eläinlääketieteen ammattilainen pystyy tekemään oikean arvion. Älä koskaan yritä itse diagnosoida lemmikkisi sairautta.
Koiran emfyseeman hoito
Emfyseeman hoito riippuu sen vaikeusasteesta. Koiralle saatetaan joutua antamaan happea klinikalla. Seurannassa keskitytään ensiksi koiran oireiden vakauttamiseen. Tätä varten käytetään keuhkoputkia laajentavia lääkkeitä ja tulehduskipulääkkeitä, jotka helpottavat hengitystä.
Tämän jälkeen kirurgi analysoi keuhkovauriot ja poistaa surkastuneet osat (prosessissa, jota kutsutaan lobektomiaksi). Vaurioituneita elimiä myös hoidetaan ja niille annetaan kaikki mitä niiden paraneminen edellyttää. Lopuksi hoidetaan syy, joka emfyseeman alun perin aiheutti.
Koirille ei jää vakavia pitkäaikaisia seurauksia, jos ongelma diagnosoidaan ajoissa. Tämä koskee myös leikkausta tarvitsevia koiria, sillä toipuminen sujuu yleensä ilman komplikaatioita. Yleensä ohjeena on liikunnan vähentäminen ja lepo. Muista kuitenkin aina noudattaa kaikkia eläinlääkärin antamia ohjeita.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Akhtardanesh, B., Azari, O., & Vosough, D. (2007). Uncomplicated generalized subcutaneous emphysema in a dog. Iranian journal of veterinary surgery, 2(5), 93-97.
- Billet, J. P., & Sharpe, A. (2002). Surgical treatment of congenital lobar emphysema in a puppy. Journal of small animal practice, 43(2), 84-87.
- Mass, B., Ikeda, T., Meranze, D. R., Weinbaum, G., & Kimbel, P. (1972). Induction of experimental emphysema: cellular and species specificity. American Review of Respiratory Disease, 106(3), 384-391.
- Snider, G. L., Lucey, E. C., & Stone, P. J. (1986). Animal models of emphysema. American Review of Respiratory Disease, 133(1), 149-169.
- Han, H. J., & Kim, J. H. (2019). Concurrent pulmonary hypoplasia and congenital lobar emphysema in a young dog with tension pneumothorax: a rare congenital pulmonary anomaly. Acta Veterinaria Scandinavica, 61(1), 1-6.
- Vicens, B., Reventós, J., & Concustell, E. (1977). Estudio de las alteraciones de las propiedades tensioactivas del surfactante pulmonar del perro por la produccion de un enfisema experimental papainico. Archivos de Bronconeumología, 13(3), 168-173.