Jänisten virustartunnat
Erilaiset jänisten virustartunnat ovat vaarallisia sekä lemmikkikaneille että luonnossa eläville yksilöille. Vaikka virustaudit eivät olekaan kovin yleisiä lemmikeillä, eivät nekään ole täysin suojassa tämän tyyppisiltä taudeilta. Tietyt virukset voivat tarttua jopa muihin villieläinlajeihin ja aiheuttaa niille hengenvaaran. Tänään puhumme kahdesta merkittävästä jänisten välillä leviävästä viruksesta, eli myksomatoosista ja virusperäisestä verenvuototaudista.
Jänisten virustartunnat
Mikä on myksomatoosi?
Luultavasti yksi tunnetuimmista viruksista, joita jäniksille voi tarttua, on tämä sairaus nimeltä myksomatoosi. Kyseessä on hyvin helposti tarttuva sairaus, jota ilmenee sekä kotieläiminä että luonnossa elävillä jäniksillä. Sen aiheuttaja on rokkovirusten ryhmään kuuluva virus, joka on hyvin samanlainen kuin isorokkoa aiheuttava tyyppi.
Myksomatoosi leviää suorassa kontaktissa sairaan eläimen kanssa tai verta ravintona käyttävien hyönteisten, kuten hyttysten, välityksellä. Nämä toimivat kantajina ja levittävät sairautta ihmisiin ja eläimiin. Siksi kyseiset sairaudet yleensä liittyvät lisääntymiseen hyönteisten määrissä, ja ne ovat tavallisempia kosteilla seuduilla kuumen kausien aikana. Kontaktissa oleminen sellaisten asioiden kanssa, jotka ovat olleet kontaktissa sairaan jäniksen eritteiden kanssa (mukaan lukien sekä nenän että silmän eritteet), voi myöskin olla tartunnan syynä.
Mitä tulee sairauden oireisiin, ne riippuvat viruksen tyypistä, ja myksoomia tai pahkuroita eläimen kasvoilla ja sukupuolielimissä voi olla pienempi tai suurempi määrä. Niitä ilmenee myös limakalvoilla, ja ne usein leviävät kaikkialle eläimen kehoon. Myksomatoosi on erittäin suurella todennäköisyydellä kuolemaan johtavaa aikuisilla, mutta alle kuukauden vanhoilla poikasilla elimistöllä on kuitenkin usein kyky saada tartunta poistumaan. Itämisaika on 3-6 päivän kestoinen, eikä edelleenkään ole tarjolla tehokasta hoitokeinoa tähän sairauteen.
Mikä on virusperäinen verenvuototauti?
Tämä on siis toinen viruksen iheuttama tärkeä sairaus, jota jäniksillä voi ilmetä. Se on hyvin helposti tarttuva ja aiheuttaa monen kohdalla kuoleman. Virusperäinen verenvuototauti on syytä kalikiviruksesta, joka tarttuu suorassa kontaktissa sairaan eläimen tai saastuneiden esineiden kanssa. Mahdollisia lähteitä ovat sellaiset asiat kuten esimerkiksi vesikaukalot, vaatteet ja häkit.
Sairaudella on lyhyt itämisaika, tarkemmin ottaen noin 1-3 päivän kestoinen. Oireet ilmenevät yleensä sellaisilla jäniksillä, jotka ovat yli kahden kuukauden ikäisiä – niille nousee äkillinen kuume, ja kuolemma seuraa 12-36 tunnin sisällä. Virusperäinen verenvuototauti aiheuttaa sellaisia oireita kuten ripuli, turvotus, painonlasku sekä hengityselinten tai hermoston ongelmat. Vaikka tämä ei olekaan helposti havaittavissa oleva oire, kyseinen virus aiheuttaa verenvuotoa jäniksen useissa elimissä, ja siitä siis johtuu sen nimitys.
Molemman tyypin virukset voidaan estää, ja niitä tuleekin estää, ja tämä tapahtuu jäniksen kunnollisen rokottamisen kautta. Jos omistat jäniksen, sinun tulee kuitenkin kysyä ensin eläinlääkäriltä, milloin rokottaminen olisi syytä oman lemmikkisi kohdalla tarkemmin ottaen tehdä. Vaikka ei olekaan yleistä, että kotieläiminä pidetyillä jäniksillä ilmenee näitä mainittuja viruksia, jäniksen rokotuksista kunnolla huolehtiminen on erittäin suositeltavaa, jotta lemmikki voitaisiin pitää turvassa.
Sekä myksomatoosi että virusperäinen verenvuototauti täytyy diagnosoida siten, että ensin tunnistetaan eläimellä oleva virus. Monia jäniksiä on kuollut näiden virusten oireiden ilmenemisen jälkeen, mutta eläin voi kuitenkin jäädä henkiin, jos omistaja pystyy tunnistamaan merkit riittävän ajoissa.
Miten jänisten levittämät virukset vaikuttavat luonnossa?
Molempia näistä sairauksista on käytetty jänisten määrän vähentämiseksi Australiassa, mikä sai aikaan niinkin suuren vaikutuksen kuin miljoonien yksilöiden kuoleman. Samoin on käynyt monessa Euroopan maassa, kuten esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Saksassa, joissa jänikset lisääntyivät nopeasti siksi, että niitä puuttui luonnossa saalistajia. Siksi kyseisissä maissa jäniksiin tartutettiin tahallaan myksomatoosi niiden määrän rajoittamiseksi. Tämä idea oli Armand Delillen, joka oli ranskalainen lääkäri, ja hän toi myksomatoosin Eurooppaan noin 1950-luvulla.
Tällöin ei ollut mitään suunnitelmaa jänisten määrän vähentämisestä muissa maissa, mutta ikävä kyllä myksomatoosi on vaaraksi villijäniksille ja myös niille eläimille, jotka ovat näistä jäniksistä riippuvaisia ravintona. Näiden sairauksien ilmaantuminen esimerkiksi Espanjaan on aiheuttanut monen muun lajin populaatioiden pienenemisen, ja tämä koskee vaikkapa keisarikotkaa ja iberiansutta, ja viimeisin näistä on tällä hetkellä itse asiassa vaarassa kuolla sukupuuttoon.