Kissan vanhuusiän dementia

Ikääntyminen voi vaikuttaa kissan käytökseen monin tavoin. Tutun eläimen käytöksen muuttuessa omistaja saattaa pelätä lemmikin kärsivän fyysisestä sairaudesta, kun tosiasiassa kyseessä saattaa olla kognitiivinen dysfunktio eli tutummin dementia.
Kissan vanhuusiän dementia

Viimeisin päivitys: 19 tammikuu, 2021

Aivan kuten ihmisilläkin, myös eläimillä vanheminen näkyy usein fyysisinä ja henkisinä muutoksina. Joissain tapauksissa ikääntyvän lemmikin käytös muuttuu jopa radikaalisti. Tällaisten muutosten ajateltiin pitkään johtuvan puhtaasti ikääntymisestä, minkä vuoksi niille ei uskottu olevan tehtävissä paljonkaan. Viimeisten vuosien aikana on kuitenkin tultu siihen tulokseen, että muutokset eläimen käytöksessä voivat johtua myös muista tekijöistä kuin pelkästä ikääntymisestä. Vaikka muuttunut käytös voikin olla merkki siitä, että eläin voi huonosti esimerkiksi kivun vuoksi, saattaa se kärsiä myös kognitiivisesta dysfunktiosta eli dementiasta.

Kissan vanhuusiän dementia

Kotikissat elävät keskimäärin 15 vuotta, ja kissaa voidaan pitää ikääntyvänä, kun se alkaa lähennellä kymmenettä ikävuotta. Osa asiantuntijoista määrittää kaikki yli 7-vuotiaat kissat senioreiksi. Aistien heikentyminen ja liikkumisen vähittäinen hidastuminen ovat tavallisia ikääntymiseen liittyviä muutoksia. Tämän tyyppisistä muutoksista on syytä erottaa yleensä yli 10-vuotiailla kissoilla esiintyvä vanhuusiän dementia, joka ilmenee kognitiivisina ja käytökseen liittyvinä muutoksina.

Aivan kuten ikääntyvillä ihmisillä, myös vanhenevilla kissoilla aivot voivat alkaa rappeutua, jolloin ajan myötä kognitiiviset toiminnot, oppimiskyky sekä näkö-, haju- ja kuuloaisti alkavat heiketä. Dementian erottaa normaaleista ikääntymiseen liittyvistä muutoksista siitä, että dementiasta kärsivä kissa käyttäytyy tavallisesta poikkeavasti, eikä enää suoriudu rutiininomaisista käytännöistä, jotka olivat sille aikaisemmin helppoja. Kissa voi kärsiä hämmennyksestä, levottomuudesta ja hajamielisyydestä ja unohtaa aikaisemmin oppimansa ja tuntemansa asiat, paikat ja ihmiset.

Kissan vanhuusiän dementia

Kissan vanhuusiän dementian oireet

Muun muassa seuraavan tyyppiset oireet voivat olla merkkejä kissan vanhuusiän dementiasta:

  • Muutokset käytöksessä: Kissa saattaa esimerkiksi kaivata entistä enemmän huomiota, muuttua aggressiiviseksi tai kulkea jatkuvasti levottomana ympäri kotia.
  • Hämmennys ja hajamielisyys: Kissa saattaa vaikuttaa eksyneeltä, hämmentyneeltä tai hajamieliseltä. Se voi unohtaa aikaisemmin oppimansa ja tuntemansa asiat, paikat ja ihmiset.
  • Lisääntynyt ääntely: Kissa saattaa maukua toistuvasti kovaäänisesti ilman syytä.
  • Muutokset vuorokausirytmissä: Kissa saattaa nukkua normaalia enemmän ja olla aktiivinen sellaisiin aikoihin, jotka se aikaisemmin vietti nukkuen.
  • Sisäsiisteys: Koko ikänsä sisäsiistinä ollut kissa voi alkaa pissailla vääriin paikkoihin. Se saattaa tyhjentää rakkonsa vaistomaisesti sen ollessa täynnä, eikä ymmärrä toimivansa väärin.
  • Huono hygienia: Kissat ovat normaalisti hyvin siistejä eläimiä, mutta dementiasta kärsivä kissa saattaa lopettaa itsensä pesemisen tai pestä turkkiaan vain harvakseltaan.
  • Muutokset ruokailutavoissa: Kissa saattaa olla ruokahaluton tai unohtaa syöneensä juuri ja pyytää siksi jatkuvasti lisää ruokaa.
Kissan vanhuusiän dementia

Vanhuusiän dementiasta kärsivän kissan hoito

Kissan vanhuusiän dementia pystytään usein diagnosoimaan eläimen havainnoinnin ja omistajan haastattelun perusteella, minkä lisäksi verikokeilla voidaan sulkea pois muita sairauksia. Suomessa ei ole tarjolla erityisiä kissan dementiaan tarkoitettuja lääkkeitä, ja dementian hoito onkin ensisijaisesti tukihoitoa, jolla lievitetään oireita ja parannetaan eläimen elämänlaatua. Omistaja voi omalla käytöksellään vaikuttaa siihen, että lemmikin elämä on mahdollisimman miellyttävää.

  • Rutiineja kannattaa noudattaa mahdollisimman tarkasti. Kaikki kissat nauttivat rutiineista, mutta erityisesti iäkkäiden ja dementiasta kärsivien eläinten kohdalla tutut ja turvalliset tavat ovat tärkeitä. Kissa kannattaa ruokkia päivittäin samaan aikaan, eikä sen ruoka-astioita, raapimapuuta ja muita tavaroita kannata siirtää.
  • Stressaavien tilanteiden välttäminen. On tärkeää, että kissalla on käytettävissään rauhallinen tila, johon se saa halutessaan vetäytyä lepäämään. Kaikkia kissalle stressiä aiheuttavia tilanteita on syytä välttää parhaan mukaan.
  • Fyysisestä kunnosta ja aktiivisuudesta huolehtiminen. Vaikka kissa sairastaisi dementiaa, on sen fyysisestä kunnosta ja aktiivisuudesta huolehdittava, sillä fyysinen aktiivisuus tukee myös henkistä terveyttä. Kissan kanssa kannattaa leikkiä mahdollisimman paljon ja sille voi keksiä erilaisia aktivoivia aktiviteetteja.
  • Laadukkaan ruokavalion noudattaminen. Omistajan kannattaa varmistaa, että lemmikin ruoka sisältää runsaasti antioksidantteja ja hyviä rasvahappoja. Eläinlääkäri saattaa suositella käytettäväksi myös muita ravintolisiä.
  • Turvallisuuden takaaminen. Kissa saattaa hajamielisyyksissään loukata itsensä, joten sen turvallisuuteen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Jos kissa esimerkiksi nukkuu sängyssä, voi sille hankkia portaat tai rampin, jota pitkin sen on helppo kulkea. Myös esimerkiksi se, että yölläkin jätetään himmeä valo päälle, voi auttaa kissaa.
  • Hygieniasta huolehtiminen. Jos kissa ei enää pese turkkiaan entiseen tapaansa, se kannattaa harjata ja pyyhkiä kostealla liinalla säännöllisesti. Samoin kissan silmät ja korvat on putsattava.
  • Riittävän huomion antaminen. Minkä tahansa ikäinen kissa tarvitsee ja ansaitsee runsaasti huomiota, mutta erityisen tärkeää huomion antaminen on, jos lemmikki sairastaa dementiaa.
Se saattaa kiinnostaa sinua...
Koiran vanhuusiän dementia – oireet, hoito ja ehkäisy
My AnimalsLue se My Animals
Koiran vanhuusiän dementia – oireet, hoito ja ehkäisy

Koirien vanhuusiän dementialla on monia terveysvaikutuksia, ja se voi muuttaa koiran käytöstä. Siksi onkin tärkeää osata tunnistaa sairauden tunnusmerkit.