Koiran epilepsian hoito
Epilepsia on aivojen neuroneihin vaikuttava häiriö, jonka ainoa näkyvä oire ovat kohtaukset. Koiran epilepsia voi olla joko idiopaattista eli itsesyntyistä tai seurausta toisesta sairaudesta tai vammasta. On hyvä korostaa, että epilepsia ei ole mielen sairaus, eikä siitä kärsivällä koiralla ole oppimisvaikeuksia tai persoonallisuushäiriötä.
Mikä tahansa koira voi kärsiä epilepsiasta, mutta tietyt rodut, kuten saksanpaimenkoirat, bernhardinkoirat, setterit, villakoirat, basset houndit, tanskandoggit ja beaglet, ovat sille muita alttiimpia.
Koiran epilepsia
Epilepsia aiheutuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöistä , ja kohtauksen laatu riippuu sähköpurkauksen paikasta aivoissa. Koiralla epilepsiakohtaus alkaa usein eläimen levätessä, mutta sen voi laukaista myös jokin ulkoinen ärsyke kuten kirkas valo, tietty ääni, kuume, hormonaaliset tekijät, lääkkeet tai stressaava tilanne.
Kohtaus voi olla paikallinen, jolloin tietty osa eläimen kehosta kouristelee. Paikallinen kohtaus voi levitä yleistyneeksi kohtaukseksi, jolloin koira menettää tajuntansa, kouristelee ja kuolaa. Se voi myös virtsata tai ulostaa alleen. Yli puoli tuntia kestävää kohtausta kutsutaan jatkuvaksi kohtaukseksi, joka voi aiheuttaa pysyviä muutoksia tai vajaatoimintaa aivoissa, munuaisissa, maksassa ja sydämessä. Kohtauksen jälkivaiheesssa koira on yleensä väsynyt, poissaoleva ja sekava. Jälkivaihe voi jatkua pisimmillään jopa kaksi päivää.
Koiran epilepsia alkaa keskimäärin 1-2 vuoden iässä. Sairaus kehittyy huomaamattomasti ja on nähtävillä vasta ensimmäisen kohtauksen myötä. Ideopaattisen epilepsian pääasiallinen syy ei ole tiedossa, mutta se tiedetään, että epilepsia on koirilla vahvasti periytyvä sairaus. Kohtaukset voivat olla myös toisen vaivan, kuten aivokasvaimen, maksan tai sydämen vajaatoiminnan, penikkataudin, diabeteksen, trauman tai myrkytyksen, sekundaarinen oire.
Epilepsian diagnosoimiseksi koiralle tehdään kliininen ja neurologinen tutkimus, minkä lisäksi suoritetaan veri- ja virtsakokeita, joilla poissuljetaan tiettyjä sairauksia ja selvitetään munuaisten ja maksan kunto.
Kuinka toimia, jos koiralla on epileptinen kohtaus?
- Pysy mahdollisimman rauhallisena ja siirrä eläin paikkaan, jossa se ei voi pudota tai muuten loukata itseään. Älä kuitenkaan yritä rauhoitella koiraa, äläkä koske siihen turhaan.
- Aseta eläin mielellään pehmeälle alustalle kuten matolle tai peiton päälle. Pehmustettu ympäristö ehkäisee loukkaantumista kohtauksen aikana.
- Älä päästä perheen muita lemmikkejä koiran läheisyyteen, sillä etenkin toiset koirat voivat käyttäytyä aggressiivisesti lajitoverin kouristellessa.
- Yli viisi minuuttia kestävät kohtaukset vaativat aina välitöntä ensiapua. Eläinlääkäri voi määrätä lääkitykseksi esimerkiksi diatsepaamia suppona tai injektiona. Kohtauksen aikana koiraa ei voi lääkitä suun kautta.
- Anna koiran levätä rauhassa kohtauksen jälkeen. Jos koira haluaa vetäytyä omiin oloihinsa, anna sen tehdä niin. Koira voi olla jopa aggressiivinen jälkivaiheen aikana, mikä on normaalia.
Koiran epilepsian hoito
Epilepsiasta kärsivän koiran hoidossa on kyse eläimen elämänlaadun parantamisesta. Omistaja on vastuussa siitä, että koiran epilepsia ei pahene ja aiheuta eläimen terveydelle lisää haittoja. Koiran idiopaattista epilepsiaa hoidetaan useimmiten fenobarbitaalilla, mutta myös muita epilepsialääkkeitä voidaan käyttää. Koska idiopaattista epilepsiaa ei voida parantaa, koira tarvitsee lääkitystä koko loppuelämänsä ajan.
Lääkityksellä saadaan vähennettyä kohtausten määrää, kestoa ja voimakkuutta, minkä ansiosta koira voi yleensä elää normaalia elämää. Ilman lääkitystä sairaus pahenee, sillä pitkät kohtaukset vaurioittavat aivoja ja altistavat koiran uusille kohtauksille.