Koiran madotus: Miten ja kuinka usein?
Koiran madotus, eli sisä- ja ulkoloistartuntojen esto, on tärkeä ennaltaehkäisevä toimenpide, jolla pidetään eläin terveenä. Markkinoilla on erilaisia koiran madotukseen tarkoitettuja pantoja, suihkeita ja tabletteja. On tärkeää tietää, mikä on paras valinta juuri sinun koirallesi.
Alla vertailemme markkinoilla olevia madotustapoja. Tulee kuitenkin muistaa, että madotuksen lisäksi hygieniasta huolehtimisella on tärkeä rooli loisten loitolla pitämisessä.
Madotuksen lisäksi koira tulee harjata säännöllisesti, ja sen ihon sekä karvan kunto on syytä tarkistuttaa ajoittain. Kesällä kuuma ilma ja ulkoloisten kasvava määrä voivat aiheuttaa ongelmia etenkin niille koirille, joilla on paljon karvaa. Tällaisten koirien viemistä ammattilaiselle karvan leikkuuseen kannattaa harkita.
Loiset ja niiden tuomat terveysriskit
Koiriin vaikuttavat parasiitit jaetaan sisä- ja ulkoloisiin. Sisäloiset elävät nimensä mukaisesti eläimen sisällä. Yleisimmin nämä eliöt elävät ruoansulatuskanavassa, mistä ne löytävät ravintoa.
Osalla sisäloisista (esimerkiksi heisimadoilla) on nauhamainen ja litteä ruumis, ja osalla (kuten suolinkaisilla) pyöreä. Sisäloistartunnan ensimmäiset oireet ovat ruoansulatusongelmat, kuten ripuli tai oksentelu. Jos tartuntaa ei hoideta nopeasti, se voi aiheuttaa anemiaa, suolitukoksia ja jopa neurologisia oireita.
Ulkoloiset ovat koirilla yleisimpiä, ja ne vaikuttavat eläimen ihoon. Tavallisimpia ulkoloisia ovat kirput, täit ja punkit, minkä lisäksi kannattaa muistaa hyttyset, jotka ovat väliaikaisia tai opportunistisia loisia.
Tämän tyyppiset loiset ovat yleensä tautien kantajia. Kirppujen sylki voi aiheuttaa kovaa kutinaa, allergisia reaktioita ja ihottumaa. Hyttyset ovat leishmaniaasin ja filariaasin pääsääntöisiä kantajia.
Punkit voivat aiheuttaa kutinaa ja ihotulehduksia sekä sellaisia sairauksia kuten ehrlichia ja babesioosi. Jos punkin pureman aiheuttamia vaivoja ei hoideta ajoissa, ne voivat aiheuttaa jopa koiran kuoleman.
Matolääkkeet ja niiden toimintaperiaate
Ennen tietyn merkin ja tuotteen valintaa on tärkeää ymmärtää, kuinka erilaiset loisten torjuntaan tarkoitetut tuotteet toimivat. Tablettimuotoiset matolääkkeet annetaan suun kautta, minkä jälkeen ne kulkeutuvat koiran ruoansulatuskanavan läpi. Lääkkeen annostus riippuu koiran painosta, iästä ja terveydentilasta.
Pipetin, pannan tai suihkeen muodossa annettava lääke imeytyy ihon läpi verenkiertoon. Jokin näistä vaihtoehdoista valittaessa tulee varmistaa, että tuote soveltuu loisten häätöön, ei siis ainoastaan estämiseen.
Nykyään moni koiranomistaja valitsee purtavat tabletit ulkoloisten häätämiseksi ja estämiseksi. Näitä tuotteita kehitetään koko ajan tehokkaampaan suuntaan.
Tällaisten tuotteiden aktiivinen aine, afoksolaneeri, imeytyy ruoansulatuselimistöön ja sitä kautta verenkiertoon, mistä se kulkeutuu kudoksiin ja tuhoaa ulkoloiset.
Kuinka usein koira tulee madottaa?
Koiran madotustiheys riippuu eläimen iästä ja terveydentilasta. Pennuille annetaan ensimmäinen sisäloislääkitys ensimmäisten elinviikkojen aikana. Koiran ollessa muutaman kuukauden ikäinen eläinlääkäri voi suositella sille sopivan lääkityksen ulkoloisten estämiseksi.
Aikuiselle koiralle voidaan antaa tablettimuotoinen matolääke kerran puolessa vuodessa. Muiden ulkoloisten häätämiseen tarkoitettujen tuotteiden käytön toistuvuus riippuu tuotteesta.
Jotkin purtavat tabletit suojaavat koiraa 90-120 päivää, kun taas pipetillä annosteltavia tuotteita tulee käyttää kerran kuukaudessa tai kahdessa. Käyttöväli riippuu myös koiran koosta, rodusta ja muista ominaisuuksista.
Kirppu- ja loispannat pysyvät toimintakykyisinä kolmesta kahdeksaan kuukauteen, valmistajasta ja tuotteesta riippuen.
On hyvä muistaa, että eläinlääkärillä on tärkeä rooli koiran madotuksessa. Hän osaa neuvoa juuri sinun koirallesi sopivien tuotteiden suhteen. Tämän lisäksi on tärkeä käyttää koiraa tarkastuskäynnillä lääkärissä puolen vuoden välein.