Mikä on kissan vomeronasaalielin?

Kissalla on erinomainen hajuaisti, joka on noin neljätoista kertaa ihmisen vastaavaa aistia tarkempi. Ihmiseen verrattuna kissan kuonossa on viisinkertaisesti tarttumapintaa hajuille ja kaksi kertaa enemmän reseptoreita hajuepiteelissä. Kissalla on myös suulaessaan vomeronasaalielin eli Jacobsonin elin, josta kerromme tänään.

Kissan vomeronasaalielin

Vomeronasaalielin on hajuja aistiva, parillinen elin, joka sijaitsee kissalla kitalaen yläpuolella lähellä sierainonteloa. Kissan yläetuhampaiden takaa johtaa kapea tiehyt vomeronasaalielimeen, josta aistimus kulkeutuu hermosoluja pitkin aivojen hypotalamuksessa sijaitsevaan amygdalaan, jolla on tärkeä rooli seksuaalitoiminnoissa, sosiaalisessa käyttäytymisessä, tunteissa ja ruokailukäytoksessä.

Monilla muillakin nisäkkäillä, sammakkoeläimillä ja matelijoilla on vastaava elin nenän väliseinämässä tai suulaessa. Myös ihmisen sikiöllä on tämä elin, joka kuitenkin häviää ennen syntymää. Aikuisella elin sijaitsee umpipussina nenän väliseinän limakalvossa. 50-90 prosentilla aikuisista rakenne on ainakin toisessa nenäkäytävässä, mutta toimivan vomeronasaalielimen näyttö on vähäinen.

Vomeronasaalielin on periaattessa toissijainen hajuelin, joka auttaa kissaa havaitsemaan tietyt kemialliset yhdisteet ja etenkin feromonit. Feromonit ovat kemikaaleja, joiden avulla kissat ja monet muutkin eläimet viestivät keskenään. Tällä elimellä onkin tärkeä rooli metsästyksessä ja lisääntymisessä.

Flehmen-reaktio

Jokainen kissanomistaja on joskus nähnyt lemmikkinsä haistelevan tiettyä kohtaa intensiivisesti ja raottavan sitten suutaan, samalla päänsä ylös nostaen. Tällainen käytös tunnetaan Flehmen-reaktiona, jota ilmenee kissojen lisäksi myös muun muassa hevosilla, koirilla, vuohilla ja laamoilla. Kyseessä on biologinen reaktio, jossa normaalit hengitystiet sulkeutuvat sekunniksi, jolloin ilma kulkeutuu vomeronasaalielimen läpi. Raottamalla suutaan kissa pystyy aistimaan paremmin hajuja vomeronasaalielimen avulla.