Parhaiten näkevät eläimet

Joillakin eläimillä on uskomattomia kykyjä. Näiden eläinten näkökyky on kuin suoraan fiktiivisestä romaanista.
Parhaiten näkevät eläimet

Viimeisin päivitys: 13 huhtikuuta, 2022

Ihminen on kovin riippuvainen näkökyvystään, ja on kiehtovaa tutkia tätä aistia myös muilla lajeilla. Eläimet käyttävät silmiään, aivan kuten mekin, löytääkseen ravintoa, havaitakseen uhkia ja ollakseen vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Joillakin eläimillä on kuitenkin paljon kehittyneemmät aistit kuin meillä ihmisillä; jopa niinkin kehittyneet, että niitä voidaan pitää “superaisteina”. Siksi tällä kertaa esittelyssä ovat parhaiten näkevät eläimet.

Parhaiten näkevät eläimet

Eläinten aistit on suunniteltu niiden biologiset tarpeet huomioiden. Esimerkiksi saalistamaan joutuvat eläimet ovat erityisen herkkiä havaitsemaan liikettä, kun taas kukkia syövät eläimet pystyvät näkemään muitakin kuin näkyvän valon spektriin kuuluvia sävyjä. Katsotaanpa nyt muutamia hämmästyttävimpiä esimerkkejä erinomaisesta näkökyvystä.

1. Petolinnut

Jokainen meistä tuntee ilmauksen “kotkansilmä”. Tämä sanonta ei ole sattumaa, sillä kotkat ja yöllä liikkuvat petolinnut pystyvät havaitsemaan kohteet kilometrienkin päästä uskomattoman tarkasti. Lisäksi monilla niistä on kaksi foveaa (verkkokalvon keskikuoppaa), minkä ansiosta ne pystyvät kiinnittämään katseensa kahteen kohteeseen samanaikaisesti.

Niiden verkkokalvolla on enemmän valoa aistivia soluja kuin ihmisillä, ja lisäksi niiden näkökenttä on paljon laajempi kuin meillä (340º).

Kotkalla on hyvä näköaisti.
Kotkien näkökenttä on jopa 340 astetta.

2. Kissat

Kissoilla on erinomaisen näköaistinsa lisäksi uskomaton kyky nähdä pimeässä. Tapetum lucidumin, suonikalvossa sijaitsevan kudoskerroksen, ansiosta niiden silmiin tuleva valo “kierrätetään”, mikä lisää verkkokalvolle saapuvan valon määrää.

Kissoilla tämä silmärakenne lisää näön kirkkautta 40 prosenttia.

3. Sirkkaäyriäiset eli mantisravut

Tällä uskomattomalla australialaisella äyriäisellä on monimutkaisin toistaiseksi tunnettu näkökyky. Kun ihmisillä on vain kolme erityyppistä tappisolua (värien havaitsemiseen erikoistuneita soluja), tällä eläimellä niitä on 12.

Sirkkaäyriäiset eivät tästä huolimatta näe mahdottomia värejä. Ne havaitsevat kuitenkin ultravioletti- ja infrapunavärejä, joita me ihmiset emme, sekä neljä erityyppistä polarisaatiota. Tämän ansiosta merenpohjan pienet, lähes läpinäkyvät eläimet eivät jää niiltä huomaamatta.

4. Kameleontit

Hyvä näköaisti ei tarkoita ainoastaan värinäköä ja näön tarkkuutta. Yksi eläin, jolla on paras näkökyky omassa valtakunnassaan, on kameleontti. Kaikki tuntevat jo kameleontin uskomattoman kyvyn liikuttaa kumpaakin silmäänsä erikseen, mutta se pystyy myös tarkentamaan eri etäisyyksille.

Siltikään tämän matelijan silmät eivät ole täysin toisistaan riippumattomat, sillä ne yhdistyvät sen havaitessa saaliin, jolloin se näkee binokulaarisesti.

5. Gekkoliskot

Palataksemme vielä väreihin, meidän on mainittava nämä erikoiset matelijat. Gekkojen silmät ovat 350 kertaa herkemmät väreille kuin ihmisen silmät. Tämän ansiosta niillä on uskomaton kyky nähdä värejä pimeässä. Muiden saalistajien tavoin niillä on myös monitehojärjestelmä, jonka avulla ne pystyvät laskemaan etäisyyksiä helposti.

6. Gepardit (Acinonyx Jubatus)

Gepardit eivät ole pelkästään nopeita, vaan tätä kykyä hyödyntääkseen niiden on ensin lukittava katseensa tiettyyn kohteeseen. Ne pystyvät paikantamaan saaliinsa jopa 5 kilometrin päästä. Tarkan näkönsä ansiosta ne löytävät saaliinsa hankalissakin ympäristöissä tai tilanteissa, kuten takaa-ajon tiimellyksessä tai aluskasvillisuuden seassa.

7. Vuohet ja lampaat

Vuohilla ja lampailla on pupillit, jotka taatusti “pistävät silmään” (anteeksi sanaleikki); tämä johtuu niiden suorakulmaisesta muodosta. Tämä ei ole sattumaa, sillä nämä eläimet ovat usein riippuvaisia näkökyvystään pysyäkseen hengissä. Tämän erikoisen sopeutumisen ansiosta niiden näkökenttä on erittäin laaja, 320º. Niitä onkin vaikea yllättää takaapäin.

8. Mustekalat ja seepiat

Mustekaloja ja seepioita ei voisi jättää pois tältä listalta, sillä ne ovat kaikin tavoin hämmästyttäviä eläimiä. Aluksi uskottiin, että mustekalat ja niiden meressä elävät serkut eivät havaitse värejä, vaan ainoastaan polarisoitunutta valoa. Eräästä tutkimuksesta kävi kuitenkin ilmi, että ne itse asiassa muuttavat näkyvän valon spektriään sopeutuakseen uintisyvyyteensä.

Rannikkoalueilla ne näkevät eniten vihreää, joka vaihtuu vähitellen siniseksi, kun ne sukeltavat syvemmälle, missä valoa on niukemmin.

7. Kolibrit

Linnuilla on yleensä erinomainen värinäkö, erityisesti niillä, jotka syövät kukkia ja hedelmiä. Näin on esimerkiksi kolibrilla, joka on kruunattu yhdeksi parhaiten näkevistä luonnoneläimistä, sillä se kykenee näkemään ultraviolettivaloa (sillä on tähän väriin erikoistuneita soluja). Se pystyy havaitsemaan ihmiselle aivan käsittämättömiä väriyhdistelmiä.

Kolibrilla on erinomainen näkökyky.

Tiesitkö näiden eläinten uskomattomasta näkökyvystä? Ne eivät suinkaan ole ainoita, joilla on ihmistä paremmin kehittyneet silmät; jokaisella lajilla on omat tarpeensa, joihin niiden elimistö on sopeutunut. Eläinkunta on todella kiehtova, ja tämä artikkeli on varmasti muuttanut käsitystäsi ainakin muutamasta lajista.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
5 mielenkiintoista faktaa trooppisista kaloista
My Animals
Lue se täällä My Animals
5 mielenkiintoista faktaa trooppisista kaloista

Kirkkaan väriset ja kauniisti kuvioidut kalat ovat tuttuja trooppisten vesien riutoilta. Tänään jaamme viisi mielenkiintoista faktaa trooppisista k...



  • Chung, W. S., & Marshall, N. J. (2016). Comparative visual ecology of cephalopods from different habitats. Proceedings of the Royal Society B: Biological Sciences283(1838), 20161346.
  • Wild hummingbirds discriminate nonspectral colors. Mary Caswell Stoddard et al. PNAS , 15 de junio de 2020
  • Thoen, H. H., How, M. J., Chiou, T. H., & Marshall, J. (2014). A different form of color vision in mantis shrimp. Science, 343(6169), 411-413.
  • Horváth, G., Horváth, G., Varju, D., & Horváth, G. (2004). Polarized light in animal vision: polarization patterns in nature. Springer Science & Business Media.