4 mielenkiintoista faktaa kissojen sosiaalisesta vuorovaikutuksesta

Kissojen sosiaalisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen ei ole aina helppoa, sillä monet näiden eläinten näyttämistä emotionaalisista merkeistä ovat ihmisten silmään lähes huomaamattomia.

Kirjoittanut ja tarkastanut biokemisti Luz Eduviges Thomas-Romero.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Vuonna 2016 tehdyn kulutustutkimuksen mukaan noin 31 % suomalaisista kotitalouksista oli jokin lemmikki, joista yleisimpiä olivat koirat ja kissat. Euroopan laajuisesti kissat ovat koiria suositumpia lemmikkejä, mutta Suomessa tilasto on päinvastainen, sillä vuonna 2016 maassamme arvioitiin elävän 700 000 lemmikkikoiraa ja 590 000 lemmikkikissaa.

Vaikka kissojen määrä lemmikkinä onkin jatkuvassa kasvussa, ihmisillä on vielä paljon opittavaa näistä eläimistä, ja toisinaan yhteiselomme tuo mukanaan erikoisia ja haastaviakin tilanteita. Asiantuntijoiden mukaan kissojen sosiaalinen vuorovaikutus ihmisten kanssa on erilaista kuin esimerkiksi koirien ja ihmisten välinen kanssakäyminen.

Tästäkin huolimatta eri tutkimusten mukaan kissanomistajat kokevat, että heillä on vastaava emotionaalinen side lemmikkiinsä kuin koiranomistajilla omiin lemmikkeihinsä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö myös kissanomistajien olisi toisinaan vaikeaa kuvata ja selventää kissojen käytöstä. Myös eläinten käyttäytymiseen perehtyneet asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että ihmisillä on vielä paljon opittavaa näiden eläinten käytöksestä.

4 mielenkiintoista faktaa kissojen sosiaalisesta vuorovaikutuksesta

1. Kissat ja koirat reagoivat samoin tiettyihin tehtäviin

Kissat ja koirat ovat kesyyntyneet eri tavoin ja niiden historia ihmisten rinnalla on erilainen. Ihmiset ovat alusta alkaen käyttäneet koiria hyväkseen erilaisissa tehtävissä, ja vaikka kissatkin olivat pitkään tärkeä apu jyrsijöiden määrän hillitsemisessä, niitä ei ole nähty läpi historian pelkästään työeläiminä. Kissoilla on ollut monia erilaisia rooleja eri yhteiskunnissa ja kulttuureissa läpi aikojen. Tarve harmoniseen rinnakkaiseloon ihmisten kanssa on saattanut olla riittävän painava syy muokkaamaan kissoille tiettyjä kykyjä ja piirteitä.

Useissa eri tutkimuksissa kissoilla ja koirilla on havaittu samanlaista käytöstä tiettyjä tehtäviä suoritettaessa, ja tutkijoiden mukaan osa näiden eläinten sosiokognitiivisista kyvyistä on hyvin samankaltaisia. Yhdessä tehtävässä eläimen eteen asetetaan kaksi esinettä, joista toisen alle piilotetaan makupala. Tämän jälkeen ihminen osoittaa tätä herkun kätkevää esinettä joko katseellaan tai eleellään. Sekä kissojen että koirien on havaittu luottavan omistajansa reaktioon tuntemattoman esineen edessä.

2. Kissat nauttivat ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa olemisesta

Vuonna 2017 yhdysvaltalaiset tutkijat järjestivät, johon osallistui yksilöitä kahdesta eri kissapopulaatiosta, lemmikkikissoista ja eläinsuojassa elävistä kissoista. Kissoille esiteltiin kolme ärsykettä, jotka jaettiin neljään eri kategoriaan, jotka olivat ruoka, lelut, tuoksut ja sosiaalinen vuorovaikutus ihmisten kanssa. Vaikka kissojen mieltymyksissä havaittiin selviä yksilöllisiä eroja, sosiaalinen vuorovaikutus ihmisten kanssa oli useimpien kissojen (50 %) kohdalla suosituin kategoria. Toiseksi sijoittui ruoka (37 %). Tulokset olivat samanlaisia molempien ryhmien kissoilla.

3. Kissat voivat mukauttaa käytöstään ihmisen vuorovaikutuksen mukaan

Useiden lajien, kuten koirien, sikojen ja monien kädellisten, edustajat hahmottavat ja osaavat tulkita ihmisen antaman huomion asteen ja muokkaavat käytöstään sen mukaan, onko ihminen välinpitämätön vai huomaavainen. Vuonna 2016 tutkijat raportoivat kissojen kerjäävän ruokaa intensiivisemmin huomaavaisilta ihmisiltä, jotka osoittavat tunteensa visuaalisilla ja auditiivisilla signaaleilla. Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että kissat puskivat ja leikkivät enemmän huomaavaisten ja kissan kanssa aktiivisesti viestivien ihmisten kuin passiivisten ihmisten seurassa.

Tuoreessa tutkimuksessa tutkittiin ihmisten huomion – huomaavaisuus vs. välinpitämättömyys – vaikutusta kahteen kissaryhmään, lemmikkeihin ja eläinsuojissa eläviin kissoihin. Tutkimuksessa arvioitiin kissojen halua hakeutua omistajiensa ja tuntemattomien ihmisten läheisyyteen. Koe osoitti, että molempien ryhmien kissat halusivat viettää huomattavasti enemmän aikaa huomaavaisten ihmisten seurassa. Tulos vahvistaa, että kissat osaavat lukea ihmisten sosiaalisia merkkejä ja ovat itsekin sosiaalisempia sosiaalisten ja huomaavaisten ihmisten seurassa.

4. Kissa on herkkä omistajansa tunteille ja mielialoille

Useiden tutkimusten mukaan ihmisen mieliala voi vaikuttaa huomattavasti kissan käytökseen. Kissojen on esimerkiksi havaittu lähestyvän mieluummin iloisia ja seurallisia kuin masentuneita omistajia. Kissat perustavat toimintansa vahvasti vaistoihinsa, ja on mahdollista, että tämän tyyppinen käytös johtuu siitä, että kissa kokee ympäristön uhkaavaksi. Se voi siis pitää omistajansa mielentilaa uhkana tai syynä epäluottamukseen.