5 faktaa kissan älykkyydestä
Kissojen älykkyyden testaaminen on vaikeaa, sillä kissat kyllästyvät helposti ja niitä on vaikea motivoida. Tutkijat ovat kuitenkin selvittäneet, että kissoilla on hyvä muisti ja ne osaavat ratkoa loogisia ongelmia. Niiden myös tiedetään oppivan tekemällä, ei näkemällä. Alla jaamme 5 faktaa kissan älykkyydestä.
5 faktaa kissan älykkyydestä
1. Kissoilla on uskomaton kyky oppia kokemuksesta
Yksi tapa määritellä älykkyys on kyky oppia kokemuksesta, säilyttää opittu tieto ja käyttää sitä ongelmien ratkaisemiseen uudessa ympäristössä. Kissoilla on ihmisten tavoin tämä kyky.
2. Kissan aivojen rakenne on hyvin samankaltainen kuin ihmisen
Aivot ovat se elin, joka suorittaa muun muassa yllä mainitut toiminnot. Tutkijoiden mukaan kissan aivot vievät noin prosentin sen kehon massasta. On totta, että aivojen koko korreloi älykkyyden kanssa, koska suuremmissa aivoissa on enemmän hermosoluja ja niiden tarjoamaa laskentatehoa, mutta älykkyys on tutkijoiden mukaan kiinni myös aivojen rakenteesta.
Aivokuorella tapahtuu muun muassa ajattelu, muistaminen, aistihavaintojen tulkitseminen sekä puheen ja liikkeiden säätely. Se on erittäin tärkeä alue, joka tekee sekä ihmisestä että kissasta älykkään. Muisti on aivojen kyky tallentaa ja palauttaa mieleen menneitä kokemuksia. Pitkäkestoinen muisti säilyttää kaikkea sitä tietoa, jota ei juuri sillä hetkellä ajatella, eli joka ei ole työmuistin aktiivisessa käsittelyssä. Tutkijoiden mukaan myös kissat muistavat ja käyttävät pitkäkestoiseen muistiin säilöttyä tietoa.
Kissan aivoissa on noin kaksi kertaa enemmän hermosoluja kuin koiran aivoissa, ja kissan aivot ovat voimakkaammin poimuttuneet kuin koirien aivot. Joidenkin tutkijoiden mielestä nämä ovat todisteita siitä, että kissat ovat koiria älykkäämpiä.
3. Kissa muistaa esineet, vaikka ei näkisikään niitä
Useiden tutkimusten mukaan aikuisen kissan älykkyys on verrattavissa 2-vuotiaan ihmislapsen älykkyyteen, ja myös kissoilla on käsitys esineiden pysyvyydestä. Objektin pysyvyys on kyky ymmärtää, että esine on edelleen olemassa, vaikka sitä ei enää voi havaita.
4. Kissat ymmärtävät ihmisten eleitä
Vaikka kissat eivät ymmärräkään ihmisen lausumia sanoja, ne osaavat tulkita ihmisen eleitä. Muun muassa vuonna 2005 järjestetyssä tutkimuksessa selvisi, että kissat ymmärtävät ihmisten eleitä ja ilmeitä ja seuraavat niitä löytääkseen ruokaa.
- Tutkijat näyttivät tutkittaville kissoille kaksi suljettua kulhoa, joista toinen oli tyhjä ja toinen täytetty kissanruoalla.
- Kissojen annettiin lähestyä kulhoja ja valita niistä toinen samalla, kun tutkija osoitti kulhoa, jossa oli ruokaa.
- Lähes jokainen kissa seurasi tutkijan signaalia ja valitsi oikean kulhon, ansaiten sen sisällä olevan ruoan.
5. Kissat osaavat laskea
Eräässä tutkimuksessa selvitettiin kissojen kykyä erottaa kuvat, joissa toisessa oli kaksi ja toisessa kolme ruoka-ainetta. Tulokset osoittivat, että kissat voivat harjoitella ja oppia erottamaan kaksi eri kuvaa tai määrää.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Shreve, K. R. V., & Udell, M. A. (2015). What’s inside your cat’s head? A review of cat (Felis silvestris catus) cognition research past, present and future. Animal cognition, 18(6), 1195-1206.https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26154131
- Lewis, A., & Berntsen, D. (2020). Pet memoirs: The characteristics of event memories in cats and dogs, as reported by their owners. Applied Animal Behaviour Science, 222, 104885.
- Roth, G. & Dicke, U. (2005). Evolution of the brain and intelligence. Trends in cognitive sciences, 9(5), 250-257.
- Pisa, P. E. & Agrillo, C. (2009). Quantity discrimination in felines: a preliminary investigation of the domestic cat (Felis silvestris catus). Journal of Ethology, 27(2), 289-293
- Takagi, S., Tsuzuki, M., Chijiiwa, H., Arahori, M., Watanabe, A., Saito, A., & Fujita, K. (2017). Use of incidentally encoded memory from a single experience in cats. Behavioural processes, 141, 267-272.
- Miklósi, Á., Pongrácz, P., Lakatos, G., Topál, J. & Csányi, V. (2005). A comparative study of the use of visual communicative signals in interactions between dogs (Canis familiaris) and humans and cats (Felis catus) and humans. Journal of comparative psychology, 119(2), 179.