Ankka sopii lemmikiksi

Ankka sopii lemmikiksi

Viimeisin päivitys: 18 toukokuu, 2021

Ankka on sinisorsan kesytetty ja kotieläimeksi jalostettu muoto, minkä lisäksi ankoiksi voidaan nimittää myös myskisorsan tarhattuja ja jalostettuja muotoja. Ankka sopii myös lemmikiksi, kunhan se saa hyvää, lajityypillistä hoitoa. Kuten mikään muukaan eläin, ankka ei ole lelu, vaan herkkä ja älykäs elävä olento. Mitään lemmikkiä ei tule hankkia hetken mielijohteesta, vaan jokaisen eläimen kotiinsa tervetulleeksi toivottavan on sitouduttava huolehtimaan eläimen tarpeista ja hyvinvoinnista koko sen elämän ajan.

Ankka sopii lemmikiksi

Ankan ominaisuudet, tarpeet ja perushoito

Ankka on sinisorsan kesytetty ja kotieläimeksi jalostettu muunnos, ja se kuuluu 150 lajin Anatidae-ryhmään eli sorsiin. Parhaiten tunnettuja tästä ryhmästä ovat kesytetyn ankan lisäksi muun muassa joutsenet ja hanhet. Ankan keho on tunnetusti pullea, ja sen nokka on leveä ja litteä. Jalat ovat lyhyet ja niiden päissä ovat räpylät. Eliniänodote voi olla 10-15 vuotta lajista riippuen, kuten myös ankan saamasta hoidosta ja sen olosuhteista. Ankka on erittäin hyvä uimari, ja se ui elegantilla ja tyynellä tavalla. Kun se on maalla, se näyttää kömpelömmältä, sillä se kävelee kiertyneesti.

Ankan käytös ja sosiaalisuus

Ankka elää mieluiten ryhmissä tai pariskuntana, sillä se on hyvin sosiaalinen eläin. Tämän linnun yhteisöllisyys on suurta, ja ankkalaumat surevat jopa ryhmän jäsenen kuolemaa. Se viettää suuren osan päivästä etsien ruokaa ja laittamalla sitä varastoon. Iltaisin ankat kerääntyvät harmonisella tavalla nukkumaan yhdessä. Siten onkin ankkaa hankittaessa tärkeää muistaa, että sille tulee antaa aikaa olla muiden ankkojen kanssa. Tämä on eläin, joka tarvitsee seuraa elääkseen onnellisena ja kehittyäkseen terveellä tavalla.

Kunnollinen hygienia

On hyvin tavallista nähdä ankan huoltavan sulkiaan ja pesäänsä. Se on hyvin aktiivinen pöllyttäessään sulkiaan ja puhdistaessaan kotiaan. On tärkeää pitää ankan ruokintavälineet ja -alue sekä asuinympäristö puhtaina. Ankka on luontaisesti siisti eläin, ja se voi helposti sairastua epäpuhtaassa ympäristössä. Nykyisin myydään jopa vaippoja, jotka on valmistettu varta vasten lemmikkiankoille, jotta voitaisiin estää niitä virtsaamasta ja ulostamasta kaikkiallle kodin piirissä.

Ruokavalio

Luonnossa ankalla on hyvin vaihteleva ruokavalio. Noin 80 % sen päivittäisestä ravinnosta on kasviksia: hedelmiä, vihanneksia, siemeniä, palkokasveja ja erilaisia viljoja. Ankat saavat yleensä eläinproteiinia syömällä pieniä hyönteisiä ja kaloja. Täysikasvuinen ankka syö 150-200 gr ruokaa päivittäin, riippuen sen lajista, sukupuolesta, iästä ja elinympäristöstä.

Ankoille on olemassa myös valmiita ruokia, mutta useimmat niistä on tarkoitettu käytettäväksi ruoaksi kasvatettavien ankkojen nopeaksi lihottamiseksi. Siksi ei kannattaisi antaa niitä lemmikkiankalle, vaan valita tuoreita ja luonnollisia tuotteita. On tärkeää varmistaa, että ruokaa on saatavilla päivän ajan, kuten myös raikasta ja puhdasta vettä. Siivoa ruoka-astiat ja vaihda ruoka päivittäin.

Elinympäristö

Yhä useampi ottaa ankan lemmikkiksi – jopa kotiinsa sisälle. Sillä ankka on syntyperäisesti pelloilla ja maatiloilla asuva eläin, kerrostalo ei ole hyvä paikka sen pitämiseksi. Ankka kuitenkin pystyy sopeutumaan, ja sen omistajan ollessa hyvin huomaavainen, se saattaa viettää onnellisen elämän näinkin.

Parasta olisi antaa ankalle ulkotila, jossa on vettä (järvi, uima-allas tms.). Ankat nauttivat uimisesta ja itsensä huoltamisesta päivittäin, ja niiden tarvitsee saada kävellä vapaasti ja liikuttaa lihaksiaan hyvin usein. Kannattaa hankkia jänis- tai kanakoppi, jotta voisit antaa ankallesi suojaa ja asumuksen. Koko riippuu ankkojen määrästä ja kotialueen tilasta.

Se saattaa kiinnostaa sinua...
Kanarialintujen kasvattaminen: kaikki mitä sinun tarvitsee tietää
My AnimalsLue se My Animals
Kanarialintujen kasvattaminen: kaikki mitä sinun tarvitsee tietää

Kanarialintujen kasvattaminen vaatii huomion kiinnittämistä sellaisiin asioihin, kuten häkki, ruokavalio, parittelukausi ja pesä.