Hollanti oli yksi ensimmäisiä maita ilman kulkukoiria
Pystytkö kuvittelemaan maailman ilman kodittomia eläimiä? Se kuulostaa utopialta tai vähintään erittäin vaikeasti saavutettavalta päämäärältä, mutta ei ole täysin mahdoton ajatus. Valtava määrä ihmisiä elää vaikeissa ja ihmiselle sopimattomissa oloissa, joten mitä voimme odottaa eläinten oloista? Toivoa kuitenkin on, ja sitä ruokkivat sellaiset valtiot, kuten Hollanti, jossa ei enää ole lainkaan kulkukoiria.
Maa ilman kulkukoiria
Lähes kaikissa maailman maissa on kulkukoiria ja niihin liittyviä ongelmia, mutta joukossa on onneksi myös poikkeuksia, joista yksi on Hollanti. Kuinka tähän pisteeseen päästiin; mitä Hollannissa tehtiin, jotta kodittomat koirat saatiin pois kaduilta? Haluamme painottaa, että päämäärä saavutettiin ilman koirien lopettamista.
On hyvä pitää mielessä myös se, että puhumme pienehköstä, 17 miljoonan asukkaan, rikkaasta maasta, jossa elämänlaatu on korkea, yksilöt vapaita ja ympäristöasioihin kiinnitetään huomiota. Kun tällaiset perustavanlaatuiset asiat ovat kunnossa, on valtion mahdollista keskittyä esimerkiksi eläinten hyvinvointiin. Tilanne ei tietenkään aina ole ollut tämä, kuten tulet myöhemmin oppimaan.
Tänään kerromme, kuinka Hollannista tuli yksi ensimmäisistä maista, jonka kaduilla ei elä lainkaan kulkukoiria.
Kuinka kulkukoiraongelma ratkaistiin?
Hollannin hallitus päätti löytää kodittomiin eläimiin liittyvään ongelmaan ratkaisun ja pani täytäntöön lainopillisia toimia, jotka johtivat siihen, ettei maassa ole enää kulkukoiria. Hollannissa suunniteltiin ja otettiin käyttöön yksi Euroopan kireimmistä eläinsuojelulaeista.
Hollannin valtion tärkeimmät käyttöön ottamat keinot ovat seuraavat:
- Lakien kiristäminen. Eläinten kaltoinkohtelusta ja hylkäämisestä voidaan määrätä yli 16 000 euron sakko ja kolmen vuoden vankeusrangaistus.
- Opastaminen ja tietoisuuden kasvattaminen. Ihmiset halutaan saada ymmärtämään, että lemmikin hankkiminen on iso vastuu ja eläimen kaltoinkohtelu on yhtä vakavaa kuin ihmisen kaltoinkohtelu.
- Ilmaiset steriloinnit ja kastroinnit. Valtio järjestää kampanjoita, joissa tarjotaan ilmainen kastraatio tai sterilaatio lemmikeille.
- Korkeat verot. Puhdasrotuisista eläimistä on maksettava korkea vero. Tällä pyritään rohkaisemaan eläinten adoptoimista ostamisen sijaan.
Moni näistä toimista ja säännöistä olisi vaikea ottaa käyttöön useissa muissa maissa, joissa eläinten hylkääminen ja kaltoinkohtelu on edelleen valtava ongelma. Hollannissa vallitsevat elinolot ovat vaikuttaneet suuresti siihen, että kodittomien eläinten tilannetta on saatu parannettua huomattavasti.
Hollantilaiset ja koirat
Se, että Hollannissa ei ole kulkukoiria tänä päivänä, ei tarkoita, ettäkö näin olisi aina ollut. 1800-luvulla Hollannissa oli enemmän koiria kuin missään muussa Euroopan maassa. On arvioitu, että lähes jokaisessa hollantilaiskodissa asui koira. Ylempään luokkaan kuuluvat henkilöt omistivat tietyn rotuisia koiria, joita pidettiin lemmikkeinä tai käytettiin apuna urheilussa. Alemman luokan ihmiset sen sijaan omistivat sekarotuisia työkoiria, joita käytettiin esimerkiksi vahtitehtävissä.
Valtava määrä koiria aiheutti vesikauhun nopean leviämisen väestön keskuudessa. Yhdistettynä ajalle tyypilliseen heikkoon hygieniaan, rabieksesta muodostui alueen yleisin kuolinsyy. Peläten pandemian syntymistä, ihmiset alkoivat lopettaa ja hylätä lemmikkejään, ja pian valtava määrä kodittomia eläimiä kulki pitkin katuja.
Kodittomien eläinten lopettaminen oli tavallista vielä senkin jälkeen, kun vesikauhuepidemiasta oltiin selvitty. Tämän lisäksi valtio määräsi koiranomistajille maksettavaksi koiraveron, joka aiheutti monen eläimen hylkäämisen, kun ihmisillä ei ollut varaa verojen maksamiseen.
Ensimmäinen eläinten suojelemiseen keskittynyt yhdistys aloitti toimintansa vuonna 1864 ja vuonna 1877 avattiin ensimmäinen koirien turvakoti. Ensimmäiset rangaistukset eläinten kaltoinkohtelusta annettiin vuonna 1866. Noihin aikoihin koirat vetivät erilaisia kärryjä. Kesti kuitenkin vuoteen 1962 asti ennen kuin koirat viimein vapautettiin tästä tehtävästä.