Ilvesten suvun eri lajit
Ilvekset on kissaeläinten heimoon kuuluva suku, johon kuuluu neljä elävää lajia, jotka esittelemme tänään. Viides laji, issoirenilves, on kuollut sukupuuttoon.
Ilvekset ovat keskikokoisia kissaeläimiä. Ne painavat noin 10-30 kiloa, eli ne ovat kooltaan kaukana niin sanotuista isoista kissoista, joiden paino ylittää 100 kiloa. Ilvesten tunnetuin tuntomerkki ovat niiden tupsupäiset korvat, jotka parantavat näiden eläinten jo valmiiksi herkkää kuuloa. Ilveksillä on lyhyt häntä, sillä ne eivät käytä häntää tasapainoillakseen puissa tai niin sanottuna peräsimenä saaliiden jahtaamisessa.
Ilvekset metsästävät tavallisesti pieniä eläimiä, kuten jäniksiä, mutta isoimmat lajit voivat saalistaa jopa peuroja. Ilvekset ovat monien muiden kissaeläinten tavoin yksin viihtyviä eläimiä.
Ilvesten suvun eri lajit
Euraasialaisnen ilves
Euraasialainen ilves eli tuttavallisemmin pelkkä ilveson keskikokoinen eläin, joka on levittäytynyt Fennoskandiaan, Venäjälle ja Tiibettiin sekä pienempinä populaatioina muuallekin Euraasiaan. Suomessa yli vuoden ikäisiä yksilöitä eli vuonna 2018 vajaat 2000.
Sekä euraasialaisen ilveksen että muiden ilveslajien tunnusomaisia piirteitä ovat paksu ja yleensä kirjava turkki, isot tassut ja tietenkin kaikkien tuntemat tupsukorvat. Ilves on noin 70-140 senttiä pitkä ja painaa 8-25 kiloa. Suomessa myös naaraita painavammat urokset jäävät tyypillisesti alle 20 kiloon.
Ilves on lihansyöjä, joka tarvitsee ison kokonsa vuoksi 1,5-2 kiloa lihaa päivässä. Ilvekset saalistavat etenkin jäniseläimiä, pieniä hirvieläimiä ja metsäkanalintuja.
Maailmanlaajuisesti ilveksen uhanalaisuusluokitus on elinvoimainen. Suomessa ilves on rauhoitettu, mutta hoitosuunnitelman tavoitteiden perusteella metsästykseen voidaan kuitenkin myöntää rajallinen määrä poikkeuslupia.
Iberianilves
Iberianilves eli pantteri-ilves tai espanjanilves on maailman uhanalaisin kissaeläin, jonka uhanalaisuusluokitus on erittäin uhanalainen. Siinä missä 1980-luvulla iberianilveksiä eli yli tuhat yksilöä, vuonna 2014 luonnossa arvioitiin elävän vain 327 yksilöä. Lajille merkittävimmät uhat ovat salametsästys, ravinnon puute ja liikenne.
Iberianilveksiä elää vain Espanjan ja Portugalin alueilla, ja laji on yllä esitellyn euraasialaisen ilveksen lisäksi toinen kahdesta eurooppalaisesta ilvesten sukuun kuuluvasta lajista.
Myös iberianilves on keskikokoinen eläin, mutta se on hieman meille tuttua euraasialaista ilvestä pienempi. Sen säkäkorkeus on 40-60 senttiä ja se painaa noin 12-18 kiloa, urosten ollessa useita kiloja naaraita painavampia. Tällä eläimellä on saman tyyppinen turkki kuin euraasialaisella ilveksellä, mutta siinä on enemmän pilkkuja.
Iberianilves syö pääasiassa kaniineja, mutta se saalistaa myös hirvieläimiä ja mufloneja. Kuten jo yllä mainitsimme, lajin selviytymiselle suurimpia uhkia on ravinnon puute, joka johtuu pitkälti kaniinikannan romahtamista 1980-luvulla virustautien vuoksi.
Punailves
Punailves on ilvesten suvun pienin laji, jonka säkäkorkeus on tyypillisesti 45-58 senttiä ja paino 4-15 kiloa. Se on siis noin kaksi kertaa kotikissan kokoinen. Nämä eläimet elävät Pohjois-Amerikassa, asuttaen lähes koko mantereen. Ne muistuttavat kanadanilvestä, josta kerromme alla, mutta niillä on lyhyemmät raajat ja pienemmät tassut.
Punailves on lihansyöjä, jonka ravintoa ovat ensisijaisesti jyrsijät, pienet sorkkaeläimet, jänikset ja isot maalinnut. Muiden kissaeläinten tavoin punailves viihtyy yksikseen ja on aktiivisimmillaan hämärän aikaan. Se on taitava kiipeilijä, mutta pysyttelee kuitenkin enimmäkseen maassa.
1980-luvulla Yhdysvalloissa arvioitiin elävän noin 500 000 punailvestä, minkä jälkeen kanta on todennäköisesti kasvanut entisestään. Laji luokitellaankin elinvoimaiseksi.
Kanadanilves
Kanadanilves jakaa elintilansa osittain punailveksen kanssa, joskin sitä tavataan huomattavasti pohjoisemmassa kuin punailvestä – aina Kanadassa ja Alaskassa asti. Kylmän pohjoisen elinalueen vuoksi kanadanilveksellä on tiheä ja paksu turkki, jonka vuoksi sitä valitettavasti myös metsästetään.
Sen turkki on hopeanruskea ja siinä voi olla tummia merkkejä, mutta sen täplät eivät ole yhtä selkeät kuin esimerkiksi iberianilveksellä. Kanadanilves on noin 65-105 senttiä pitkä ja sen paino vaihtelee 4,5-17,5 kilon välillä. Urokset ovat naaraita painavampia.
Myös kanadanilves elää yksinään on tavallisesti aktiivinen yöaikaan. Se tarvitsee itselleen suuren reviirin. Nämä eläimet saalistavat jäniksiä, jyrsijöitä ja lintuja ja joissain tapauksissa jopa peuroja
Artikkelin kuvien lähteet: Gabri Solera, Guillermo Fdez ja Keith Williams