Tiesitkö, että jotkut eläimet nukkuvat vain toisella aivopuoliskollaan?

Tiesitkö, että jotkut eläimet nukkuvat vain toisella aivopuoliskollaan?

Viimeisin päivitys: 09 syyskuu, 2021

Tiesitkö, että jotkut eläimet nukkuvat vain toisella aivopuoliskollaan selviytyäkseen elinympäristössään? Näin esimerkiksi tietyt suuret merieläimet pystyvät nousemaan vedenpinnalle hengittämään myös unen aikana. Vastaavanlainen ilmiö on havaittu myös tietyillä pitkiä matkoja lentävilä linnuilla.

Uni ja hereilläoloaika

Elävät olennot mukauttavat käyttäytymisensä ja fysiologiansa ympäristöön biologisen rytminsä tai kellonsa avulla. Biologisella kellolla tarkoitetaan joko elimistössä tai jossain luonnon fysiologisessa järjestelmässä esiintyvää rytmiikkaa. Niin sanottu elimistön sisäinen kello on aivojen hypotalamuksessa sijaitseva hermosolujen joukko, joka säätelee elimistön fysiologista vuorokausirytmiä eli sirkadiaanista rytmiä ja uni-valverytmiä.

Hereilläoloaika on ajanjakso, jolloin eläin on hereillä ja sen aistit ja motoriset toiminnot ovat aktiivisia. Unen aikana aivot ja lihakset niin sanotusti kytkeytyvät pois päältä suurimmalla osalla eläimistä, myös ihmisellä. Tietyillä merinisäkkäillä ja linnuilla näin ei kuitenkaan tapahdu.

Mitkä eläimet nukkuvat vain toisella aivopuoliskollaan?

Merinisäkkäät, linnut ja todennäköisesti myös jotkut matelijat pystyvät nukkumaan vain toisella aivopuoliskollaan. Tämä on välttämätöntä meressä elävien nisäkkäiden hengityksen jatkumisen ja vaarallisessa ympäristössä valppaana pysymisen varmistamiseksi. Vain eläimen toinen aivopuolisko on aktiivinen ja tietoinen ympäristöstä, ja eläin on puoliksi hereillä. Ilmiötä on tutkittu erityisesti delfiinien kohdalla.

Delfiini on malliesimerkki vain toisella aivopuoliskolla nukkuvasta eläimestä

Delfiini elää vedessä, mutta koska se on nisäkäs, sen täytyy hengittää ilmaa ja happea. Toisin kuin maanisäkkäiden, merinisäkkäiden aivot ja lihakset eivät kytkeydy pois päältä unen aikana. Delfiini ei siis koskaan rentoudu täysin ja nuku syvää unta, millä varmistetaan se, että se pystyy nousemaan pinnalle hengittämään myös unen aikana. Myös delfiinin kaikki aistit toimivat unen aikana, toisin kuin maalla elävillä eläimillä.

Delfiini nukkuu lähellä vedenpintaa noin 8 tuntia yössä. Se pysyy nukkuessaan paikoillaan ja käy pinnalla hengittämässä parin minuutin välein. Tämän mahdollistaa se, että unen aikana toinen sen aivopuoliskoista pysyy aktiivisena ja vastaa hengityksen tarkkailusta. Samoin toinen silmistä pysyy auki.

Puoliksi hereillä pysyttelemällä delfiini voi siis nukkua ilman riskiä hukkumisesta. Toinen syy siihen, että se nukkuu vain toisella aivopuoliskollaan, on se, että näin se pysyy tarkkana ympäristön vaarojen varalta. Näitä ovat esimerkiksi kalastusveneet, hait ja miekkavalaat. Lisäksi delfiini pystyy näin pitämään yllä tiettyjä fyysisiä prosesseja, kuten lihasten liikkeitä, joita vaaditaan kehon lämpötilan ylläpitämiseksi.

Kumpikin delfiinin aivopuoliskoista lepää yössä noin neljän tunnin ajan. Se, että delfiini voi vaipua uneen vain toisella aivopuoliskollaan, mahdollistaa valppaana pysymisen ainakin 15 päivän ajan yhteen menoon.

Myös valaat ja linnut voivat nukkua toinen silmä auki

Delfiineillä havaittu ilmiö koskee myös useita muita suuria merieläimiä, esimerkiksi miekkavalaita. Myös niiden on noustava pinnalle hengittämään, mikä onnistuu toisen aivopuoliskon pysytellessä aktiivisena. Nuoret valaat lepäävät, syövät ja nukkuvat emonsa kanssa, joka ei koskaan lakkaa uimasta. Poikanen pysyttelee sellaisessa asennossa, että emon liikkeet mahdollistavat sen liikkumisen ja imussa pysymisen. Näin poikanen pystyy nukkumaan suurimman osan ajasta ilman pelkoa hukkumisesta tai vajoamisesta.

Myös etenkin joidenkin pitkiä matkoja lentävien lintujen tiedetään nukkuvan vain toisella aivopuoliskollaan. Toisen aivopuoliskon lisäksi myös toinen silmistä on aina aktiivinen, joten lintu pystyy tarkkailemaan jatkuvasti ympäristöään.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Delfiinien mielenkiintoinen käytös
My AnimalsLue se täällä My Animals
Delfiinien mielenkiintoinen käytös

Delfiinien mielenkiintoinen käytös on kiinnostanut ihmisiä jo pitkään. Näiden nisäkkäiden tiedetään käyttäytyvän monissa tilanteissa ihmisten kalta...



  • Jerome M. Siegel. Do all animals sleep?, Trends in Neurosciences, Volume 31, Issue  (2008), Pages 208-213.
  • Oleg Lyamin, Julia Pryaslova, Peter Kosenko, Jerome Siegel Physiol Behav. Behavioral aspects of sleep in bottlenose dolphin mothers and their calves (2007).
  • Yuske Sekiguchi, Kazutoshi Arai, Shiro Kohshima. Sleep behaviour: sleep in continuously active dolphins. Nature (2006).
  • Documental: Delfines y aves sueño unihemisférico.
  • Con un ojo abierto. Investigación y ciencia.