Anolis: elinympäristö, ominaisuudet ja lisääntyminen

Amerikan kameleontteina tunnetut anolikset ovat liskoja, joilla on hyvin erikoisia piirteitä. Jatka lukemista ja opi kaikki tästä upeasta eläimestä.
Anolis: elinympäristö, ominaisuudet ja lisääntyminen

Viimeisin päivitys: 19 lokakuuta, 2022

Anolis, joka on Amerikan mantereella endeeminen laji, on daktyylinen, suomuinen matelija. Sen nimi on peräisin ranskan kielen sanasta l’anole, jolla Karibian intiaanit viittasivat Pienten-Antillien liskoihin.

Vaikka jotkut yhteensä 437 anolilajista voivat vaihtaa väriään, ne eroavat fyysisiltä piirteiltään suuresti kameleonteista. Nämä pienet liskot ovat itse asiassa läheisempää sukua iguaaneille.

Anolisliskojen tärkein ominaisuus, kuten edellä mainittiin, on niiden kyky vaihtaa väriä. Artikkelin “Transcriptomic Analysis of Skin Color in Anole Lizards” mukaan ne voivat tehdä sen ympäröivän lämpötilan, mielialan tai elinympäristön perusteella. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa asia, joka tekee niistä niin erikoisia. Jatka lukemista, niin saat tietää kaiken anolisliskoista.

Anolisliskojen fyysiset piirteet

Anolisliskot ovat yleensä enintään 20 senttimetriä pitkiä ja painavat 8 grammaa. Niiden ruumis on hoikka ja litteä, ja niitä esiintyy vihreän, harmaan ja ruskean värisinä. Niiden eturaajoissa on viisi ja takaraajoissa neljä kynnellistä varvasta. Tämän ansiosta arboreaaliset anolikset voivat helposti kiivetä elinympäristössään oleviin puihin.

Anolisliskojen ruumista, päätä, vatsaa ja raajoja peittävät pyöreät ja rakeiset suomut. Tällä liskolajilla esiintyy selvää sukupuolidimorfismia uroksen ollessa aikuisena kookkaampi.

Uros eroaa naaraasta myös siten, että sen kaulan alla on eräänlainen pussi tai heltta. Tätä rakennetta, joka on yleensä punainen tai vaaleanpunainen, ne käyttävät houkutellakseen naaraita tai kilpaillakseen muiden liskojen kanssa reviiristä.

Anolis-uroksella on kaulassaan heltta.
Anolis.

Elinympäristö ja ruokavalio

Anolis on arboraalinen päiväeläin, joka asuu Pohjois- ja Etelä-Amerikan metsissä ja niityillä, mutta sitä tavataan myös Havaijin, Japanin ja Länsi-Intian seuduilla. Vaikka se suosii ympäristöjä, joissa on runsaasti kasvillisuutta, kuten Amazonin aluetta, sitä on viime vuosina tavattu myös kaupungeissa sen luonnollisen elinympäristön tuhoutumisen seurauksena.

Anolisliskot käyttävät ravinnokseen hyönteisiä, kuten kärpäsiä, hämähäkkejä, perhosia ja kovakuoriaisia, joita ne metsästävät vaivihkaa maastoutumalla ympäristöönsä. Ne voivat sisällyttää ruokavalioonsa myös joitakin siemeniä, kun saalista ei ole saatavilla.

Anolisliskojen lisääntyminen

Anolisliskot tulevat yleensä sukukypsiksi kahdeksan kuukauden iässä. Lisääntyminen on suvullista ja ovipaarista. Tiineysaika kestää yleensä yhdestä kahteen viikkoa, ja se päättyy naaraan laskiessa munansa maaperään.

Naaras voi munia jopa kuusi munaa, joiden hautominen kestää 5-6 viikkoa. Prosessi voi toistua kolme-neljä kertaa vuodessa lämpiminä kuukausina toukokuusta syyskuuhun.

Anolista peittävät suomut.
Anolis.

Mielenkiintoista tietoa

Amazonin seudulla anoliksen löytäminen on hyvän onnen ja vaurauden symboli. Sen vahingoittamista tai tappamista taas pidetään huonona enteenä. Urokset ovat niin reviiritietoisia, että jos ne laittaa peilin eteen, ne yrittävät tapella oman kuvajaisensa kanssa.

Yksi erikoinen seikka näistä liskoista on se, että naaraat voivat varastoida uroksen siittiöitä odottaakseen ihanteellista hetkeä ovulaation aikana. Anoliksilla on raajoissaan myös pintaan tarttuvia rakenteita, joiden avulla ne voivat kiivetä seinille ja pystysuoriin rakennuksiin helposti. Muiden liskojen tapaan ne pystyvät pudottamaan häntänsä ja kasvattamaan sen uudelleen.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
6 mielenkiintoista faktaa kaskelotista
My Animals
Lue se täällä My Animals
6 mielenkiintoista faktaa kaskelotista

Kaskelotilla, merten jätillä, on monia erityispiirteitä. Tässä artikkelissa esitellään kuusi mielenkiintoista faktaa kaskelotista.



  • Ayala-Varela F, Valverde S, Poe S, Narváez AE, Yánez-Muñoz MH, Torres-Carvajal O. A new giant anole (Squamata: Iguanidae: Dactyloinae) from southwestern Ecuador. Zootaxa. 2021;4991(2):295-317.
  • de Mello PLH, Hime PM. Transcriptomic Analysis of Skin Color in Anole Lizards. 2021;13(7).
  • Husak JF, Rohlf CM, Lailvaux SP. Immune activation affects whole-organism performance in male but not female green anole lizards (Anolis carolinensis). Journal of comparative physiology B, Biochemical, systemic, and environmental physiology. 2021;191(5):895-905.
  • Lovern MB, Holmes MM, Wade J. The green anole (Anolis carolinensis): a reptilian model for laboratory studies of reproductive morphology and behavior. ILAR journal. 2004;45(1):54-64.

Eläimemme-sivuston sisältö on laadittu informatiivisiin tarkoituksiin. Se ei voi korvata ammattilaisen diagnoosia, neuvoja tai hoitoa. Askarruttavissa asioissa kannattaa kääntyä luotetun asiantuntijan puoleen.