Miten delfiini nukkuu?

03 kesäkuu, 2019
Delfiinin on noustava vedenpinnalle hengittämään myös unen aikana. Kuulostaako vaikealta nukkumisen kannalta? Näin ei kuitenkaan ole.

Delfiini viettää kaiken aikansa vedessä, mutta muiden nisäkkeiden tavoin sen täytyy hengittää ilmaa ja happea. Kuinka delfiini nukkuu, kun sen täytyy käydä hengittämässä pinnalla muutaman minuutin välein?

Miten delfiini nukkuu?

Delfiinit on valaiden lahkoon kuuluva nisäkäsheimo. Nämä keskikokoiset valaat ovat levinneet kaikkiin maailman meriin, mutta suurimmillaan lajimäärä on trooppisissa ja lämpimissä vesissä. Koska kyseessä on nisäkäs, delfiinin täytyy hengittää ilmaa ja happea ihmisen tavoin.

Delfiini nukkuu yöaikaan lähellä vedenpintaa noin 8 tuntia yössä. Delfiini pysyy nukkuessaan paikoillaan ja käy pinnalla hengittämässä parin minuutin välein. Myös unen aikana delfiinin toinen aivopuolisko on aktiivinen, eli niin erikoiselta kuin se kuulostaakin, delfiini nukkuu vain toisella aivopuoliskollaan.

Sama koskee delfiinin silmiä, eli vain toinen niistä on kiinni. Hereillä oleva aivopuolisko vastaa hengityksen tarkkailusta, jotta delfiini nousee pinnalle hengittämään aina tarvittaessa. Kumpikin aivopuolisko lepää noin neljän tunnin ajan.

Se, että delfiini voi vaipua uneen vain toisella aivopuoliskollaan, mahdollistaa valppaana pysymisen ainakin 15 päivän ajan yhteen menoon.

Miten delfiini nukkuu?

Miksi delfiini nukkuu puoliksi hereillä?

Sanotaan, että luonto on viisas, eikä mikään tapahdu ilman tarkoitusta. Jokaisen lajin yksilölliset ominaisuudet auttavat yksilöitä selviytymään, ja tämä pätee myös delfiineihin. Puoliksi hereillä pysyttelemällä delfiini voi nukkua ilman riskiä hukkumisesta.

Toisin kuin maanisäkkäiden, merinisäkkäiden aivot ja lihakset eivät kytkeydy pois päältä unen aikana. Ne eivät rentoudu täysin ja nuku syvää unta, jotta pinnalle hengittämään nouseminen varmistuu. Itse asiassa delfiinin kaikki aistit – näkö- ja hajuaistia myöten – toimivat myös unen aikana, toisin kuin maalla elävillä eläimillä.

Yksi syy siihen, että delfiini nukkuu toinen silmä auki ja puolet aivoista valppaana, on se, että näin se pysyy tarkkana ympäristön vaarojen varalta. Näitä ovat esimerkiksi kalastusveneet, hait ja miekkavalaat.

Miten delfiini nukkuu?

Lisäksi delfiini pystyy näin pitämään yllä tiettyjä fyysisiä prosesseja, kuten lihasten liikkeitä, joita vaaditaan kehon lämpötilan ylläpitämiseksi. Vaikka monet delfiinit elävät trooppisessa ilmastossa ja ovat lämminverisiä, niiden ruumiinlämpö voi laskea paikoilleen jäädessä.

Entäpä muut valaat?

Saman tyyppinen ilmiö koskee muitakin suuria merieläimiä, kuten miekkavalaita. Myös niiden on noustava pinnalle hengittämään, joten unen aikana ne uivat hitaasti hyvin lähellä merenpintaa. Tämä on juurikin sen ansiota, että toinen puoli aivoista on hereillä.

Yksi kiintoisa yksityiskohta valaiden unisykliä koskien on se, että nuorena valaat lepäävät, syövät ja nukkuvat emonsa kanssa, joka ei koskaan lakkaa uimasta. Poikanen on sellaisessa asennossa, että emon liikkeet mahdollistavat sen liikkumisen ja imussa pysymisen. Näin poikanen pystyy nukkumaan suurimman osan ajasta ilman pelkoa hukkumisesta tai vajoamisesta.

On todella mielenkiintoista, että delfiinit ja muut valaat pystyvät nukkumaan tällä tavalla. Kyseinen tekniikka, jossa toinen aivopuolisko on hereillä, on suureksi hyödyksi selviytymisen ja vaarojen välttämisen kannalta.

Heckel, G., Ladrón-de-Guevara, P., & Rojas–Bracho, L. (2005). Ballenas y delfines. In Bahía de los Ángeles: recursos naturales y comunidad. Línea base 2007. https://doi.org/10.4067/S0718-22442005000100002