Riistakamera tallensi kädellisten reaktioita tutkimuksen yhteydessä
Riistakamera on jo pitkään ollut valtava apu villieläinten ja niiden elämän tutkimisessa. Yleensä eläimet eivät ymmärrä tulevansa kameran kuvaamiksi, mutta toisin on kädellisten kohdalla.
Max Planck Institute for Evolutionary Anthropology -laitoksen Afrikassa suorittamassa tutkimuksessa kerättiin kuvamateriaalia simpansseista, bonoboista ja gorilloista. Tavoitteena oli selvittää, muuttavatko nämä kädelliset käytöstään, kun niiden elintilaan viedään uusi esine, kuten kamera.
Mikä on riistakamera?
Riistakamera on pienikokoinen ja pitkäkestoisella akulla varustettu digitaalinen kamera, joka piilotetaan luontoon kuvaamaan eläinten elämää ja liikkeitä. Liiketunnistimen avulla kamera aloittaa kuvaamisen tai videoimisen heti liikettä havaitessaan.
Riistakamerat ovat iso apu villieläinten käyttäytymisen tutkimisessa, ja iso osa siitä tiedosta, joka meillä on etenkin aroista eläimistä, on juuri näiden laitteiden ansiota. Mainitsemassamme Afrikassa toteutetussa tutkimuksessa riistakamerat olivat keskeisessä roolissa.
Erilaiset kamerat ja muut tutkimuksissa käytettävät laitteet ovat tänä päivänä yleisiä, mutta emme edelleenkään tiedä, muuttaako niiden läheisyys villieläinten käytöstä.
Riistakamera tallensi kädellisten reaktioita tutkimuksen yhteydessä
Max Planck Institute for Evolutionary Anthropology -instituutin järjestämän ja kädellisten tutkija Ammie Kalanin johtaman tutkimuksen tulokset julkaistiin Current Biology -julkaisussa. Tutkimuksessa keskityttiin 43 ihmisapinalaumaan ja näiden käytökseen. Tutkimuksen mukaan kädelliset, ja etenkin ihmisapinat kuten bonobot, gorillat ja simpanssit, havaitsevat kameran läsnäolon ja muuttavat sen johdosta käytöstään.
Tämä ei tullut tutkimusryhmälle täytenä yllätyksenä, sillä vastaavasta käytöksestä on saatu viitteitä jo aikaisemmin. Tutkijoiden huomion kiinnitti erityisesti se, että riistakameraan tallentuneet eri lajien edustajat reagoivat kaikki eri tavoin kameraan.
Tämän tiedon perusteella tutkijat ymmärsivät, että jatkossa tutkimustapoja täytyy muuttaa, jotta saatava data on todenmukaista. Kamerat täytyy joko piilottaa paremmin tai eläimet täytyy totuttaa niihin, jotta ne eivät muuta käytöstään.
Eri laji, eri reaktio
Aloitetaan simpansseista, jotka vaikuttivat olevan mainituista ihmisapinoista vähiten tietoisia kameran läsnäolosta, tai eivät osoittaneet sitä kohtaan erityistä kiinnostusta tai pelkoa. Gorilloiden ja bonobojen reaktio sen sijaan oli hyvin erilainen. Molempien lajien edustajat olivat simpansseja enemmän huolissaan niille tuntemattomien esineiden ilmestymisestä niiden elinalueelle. Joissain tapauksissa huoli kuitenkin muuttui uteliaisuudeksi.
Näistä kolmesta kädellislajista bonobot pelkäsivät kameroita eniten, mutta toisaalta ne suhtautuivat laitteisiin myös suurimmalla uteliaisuudella.
Tulokset riippuivat paljolti paitsi lajista, myös yksilöistä ja populaatioista. Syrjäisillä seuduilla elävät eläimet reagoivat kameraan muita vahvemmin, kun taas ihmisasutusten läheisyydessä asuvat eläimet vaikuttivat olevan vähemmän peloissaan tai uteliaita. Tutkijat huomasivat myös, että nuorimmat yksilöt keskittyivät eniten kameroihin, etenkin viettäessään aikaa yksin tai pienissä ryhmissä.
Eniten tutkijoita hämmästytti bonobojen reaktio, joka poikkesi täysin niiden läheisten sukulaisten, simpanssien, reaktiosta. Tämän epäillään johtuvan lajien erilaisista laumahierarkioista; bonobot ovat keskenään tasavertaisempia kuin simpanssit, ja esimerkiksi pelon kaltaiset reaktiot leviävät niiden laumassa nopeammin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Kalan, A. K., Hohmann, G., Arandjelovic, M., Boesch, C., McCarthy, M. S., Agbor, A., … Kühl, H. S. (2019). Novelty Response of Wild African Apes to Camera Traps. Current Biology. doi:10.1016/j.cub.2019.02.02