Miten hyeenat metsästävät?

Hyaenidae-heimoon kuuluvat hyeenat ovat lihansyöjiä, joilla on aggressiivinen, tehokas ja pelottava metsästyskäyttäytyminen, jonka ansiosta ne pystyvät saalistamaan mitä tahansa eläimiä, isoja tai pieniä.

Kirjoittanut ja tarkastanut biologi Georgelin Espinoza Medina.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Lihansyöjäeläimet käyttävät parhaita ominaisuuksiaan saaliinsa pyydystämiseen. Näitä ovat esimerkiksi nopeus, voima, pimeänäkö, suuret leuat, tarkka kuulo- ja hajuaisti, viekkaus ja sitkeys. Vaikka hyeenat tunnetaan haaskansyöjinä, ne ovat supersaalistajia eivätkä jätä tilaisuutta käyttämättä, jos ne näkevät alttiin uhrin, jota ne voivat väijyä. Haluaisitko tietää, miten hyeenat metsästävät? Jatka siinä tapauksessa lukemista!

Nämä nisäkkäät päästävät tunnetusti pilkallista naurua muistuttavia ääniä. Niillä on mielenkiintoinen tapa syödä ja selviytyä, sillä niiden elinympäristö on hyvin vaativa ja täynnä vaaroja. Tässä artikkelissa kerromme sinulle lisää hyeenoista – muun muassa siitä, miten ne ruokailevat ja metsästävät.

Miltä hyeenat näyttävät?

Ennen kuin kerromme, miten hyeenat metsästävät, kuvailemme niitä hieman. Ne ovat ensinnäkin keskikokoisia nisäkkäitä (yleensä 100–160 senttimetriä pitkiä). Niiden etujalat ovat pidemmät kuin takajalat, ja niiden tassuissa on neljä varvasta ja lyhyet kynnet.

Niillä on harmahtava tai ruskea turkki, jossa on tummia täpliä tai raitoja. Joillakin yksilöillä on lyhyt karva, kun taas toisilla on pitkä ja runsas turkki.

Hyeenoilla on suuret korvat ja pieni kuono, jossa on vahvat leuat ja terävät hampaat. Niiden hännät ovat lajista riippuen erikokoisia. Ne ovat yöeläimiä ja elävät laumoissa, joissa on hierarkkinen järjestys, vaikka myös yksinäisiä yksilöitä tavataan. Ne elävät Afrikassa ja Aasiassa.

Hyeenalajit

Vaikka hyeenat ovat fyysisiltä ominaisuuksiltaan koiraeläinten sukua, ne ovat itse asiassa läheisempää sukua kissaeläimille. Ne kuuluvat Hyaenidae-heimoon, joka ei ole kovin monimuotoinen ryhmä, sillä eläviä lajeja on vain neljä. Lajit ovat seuraavat:

• Täplähyeena (Crocuta crocuta)
• Ruskohyeena (Hyaena brunnea)
• Juovahyeena (Hyaena hyaena)
• Maasusi (Proteles cristata).

Mitä hyeenat syövät?

Hyeenat ovat lihansyöjiä ja aktiivisia metsästäjiä, mutta tarvittaessa ne hyödyntävät myös ekosysteemissä olevia mätäneviä raatoja. Tämän ansiosta niillä on erittäin tärkeä rooli ympäristön aineksen kierrätyksessä.

Hyeenat syövät monenlaista saalista, kuten gnuita, antilooppeja, villisikoja, nuoria seeproja, lintuja ja käärmeitä. Jotkut hyeenat saattavat täydentää ruokavaliotaan hedelmillä, erityisesti sellaisina vuodenaikoina, jolloin ravintoa on niukasti.

Yksi hyeenalaji, jolla on hyeenoiksi hieman oudot ruokailutottumukset, on maasusi (P. cristata). Kyseessä on hyönteissyöjä, sillä sen ruokavalio pohjautuu pieniin selkärangattomiin ja sen hampaat ovat mukautuneet erityisesti tätä varten.

Miten hyeenat metsästävät?

Hyeenojen metsästystapa on varsin mielenkiintoinen, erityisesti niiden osoittaman viekkauden vuoksi. Nämä nisäkkäät tarkkailevat uhriaan ja käyttävät kaikkia aistejaan onnistuakseen. Ne ovat opportunistisia metsästäjiä, jotka tarkkailevat huolellisesti potentiaalisen saaliinsa laumaa tehdäkseen päätöksen siitä, minkä yksilön kimppuun ne hyökkäävät.

Hyeenoilla on useita ominaisuuksia, joita ne käyttävät erinomaisesti hyväkseen metsästäessään: terävä näkö-, kuulo- ja hajuaisti sekä vahvat leuat terävine hampaineen, jotka antavat niille voimakkaan ja tappavan pureman (joka kykenee murtamaan luita). Sen lisäksi, että nämä eläimet ovat uskaliaita ja sitkeitä juoksijoita, ne ovat myös erittäin vahvoja.

Saaliin pyydystämiseen liittyvistä seikoista on saatu tarkkaa tietoa luonnossa tehtyjen havaintojen ansiosta, erityisesti täplähyeenan (C. crocuta) osalta. Seuraavassa on tietoa niiden metsästyskäyttäytymisestä.

Metsästävätkö hyeenat yksin vai laumoissa?

Vaikka täplähyeenat elävät melko suurissa ryhmissä tai klaaneissa (jopa 80 jäsentä), ne metsästävät yleensä muutaman yksilön (2–4) laumoissa. Hyeenojen on kuitenkin havaittu metsästävän myös yksin, kun ne ovat tappaneet pieniä saaliita (kuten jäniksiä).

Suurempia metsästysryhmiä (noin 12 hyeenaa) on havaittu, kun saalis on suuri tai kun mukana on emoja jälkeläisineen. Emoilla on taipumus puolustaa poikasiaan raivokkaasti, joten uhrin lopettamiseen tarvitaan lisävahvistusta.

Milloin hyeenat metsästävät, päivällä vai yöllä?

Hyeenat ovat tunnetusti yösaalistajia, mutta tämä mieltymys ei liity mitenkään tarpeeseen piiloutua pimeässä. Kyse on pikemminkin strategiasta, jolla ne pyrkivät pärjäämään ympäristön lämpötilassa, joka ovat hyvin korkea aavikkoekosysteemeissä auringon ollessa kuumimmillaan.

Yöaikaan on viileämpää kuin päivällä, minkä vuoksi takaa-ajo onnistuu paremmin. On dokumentoitu, että hyeenat voivat metsästää päivällä vuoden kylmimpinä kuukausina.

Miten ne valitsevat saaliinsa?

Hyeenat suuntaavat kohti potentiaalisia saalislaumoja (jotka ovat kaukana toisistaan), kiihdyttävät vauhtia ja pysähtyvät ollessaan lähellä. Tämä saa saaliseläimet siirtymään, jolloin hyeenat voivat tarkkailla ja paikantaa heikon yksilön. Jos ne eivät onnistu, ne menettävät kiinnostuksensa kyseiseen laumaan ja etsivät uuden.

Millaista takaa-ajo on?

Tunnistaessaan saaliin hyeenat suorittavat aktiivisen ja sinnikkään takaa-ajon tuulen alapuolella. Takaa-ajo voi kestää saaliista riippuen lyhyen tai pidemmän aikaa. Kun saalis on suurempi, tarvitaan ylimääräistä ponnistelua, ja metsästysaika voi pidentyä.

Käyttäytyminen, kun saalis on saatu kiinni

Kun saalis on saatu kiinni, hyeenat piirittävät sen ja repivät sen kappaleiksi aloittaen sisäelimistä (ne mielellään myös irrottavat jalat). Toisaalta pienemmät saaliit ne voivat niellä yhtenä suupalana. Kun ne syövät suuria eläimiä, paikalle saapuu lisää hyeenoja joko samasta klaanista tai toisesta lähellä olevasta klaanista.

Yhteenvetona voidaan todeta, että hyeenojen metsästystavoissa on nähtävissä mielenkiintoisia strategioita, joiden ansiosta ne ovat menestyneet. Riippumatta siitä, saalistavatko ne yksin vai laumoissa, päivällä vai yöllä, nämä nisäkkäät käyttävät älykkyyttään hyödykseen tehdäkseen oikeat päätökset. Niillä on myös hyvin kehittyneet aistit, vahvat leuat ja nopeat jalat, jotka epäilemättä tekevät niistä pelottavia saalistajia.