Puuma on Amerikan mantereella elävä suuri petoeläin
Puuma on yksi maailman suurimmista kissaeläimistä. Sen ruumis on mukautunut täydellisesti saavuttamaan suuria nopeuksia ja tekemään pitkiä loikkia, mikä tekee siitä erinomaisen saalistajan.
Ihmisen toiminta, olipa kyse sitten urheilumetsästyksestä, kaupunkien laajentumisesta tai karjansuojelusta, uhkaa puuman ekosysteemiä ja selviytymistä. Tällä hetkellä laji onkin vaarassa kuolla sukupuuttoon monissa maissa, joissa se on kotoperäinen.
Alta saat lisää tietoa tästä kookkaasta Amerikan mantereen kissaeläimestä, sen piirteistä, käyttäytymisestä ja elinympäristöstä.
Puuma: fyysiset piirteet ja taksonomia
Puuma, tieteelliseltä nimeltään Puma concolor, on kissaeläinten heimoon kuuluva lihansyöjänisäkäs. Sen ruumis on pitkä ja vanttera, ja sillä on ruskean- tai kullansävyinen tasapitkä turkki. Sen pää on pyöreä ja siinä on pystyt korvat. Jalat ovat voimakkaat ja lihaksikkaat. Etukäpälissä on viisi ja takakäpälissä neljä varvasta.
Aikuinen urosyksilö voi olla jopa 2,8 metriä pitkä ja painaa 90-120 kiloa. Puumilla esiintyy jonkin verran sukupuolidimorfismia: naaraat ovat pienempiä ja kevyempiä kuin urokset. Naarasyksilö on 1,5-2 metriä pitkä ja painaa alle 80 kiloa.
Puumien takaraajat ovat eturaajoja selvästi suuremmat ja lihaksikkaammat. Tämän ansiosta ne pystyvät tekemään todella pitkiä loikkia ja saavuttamaan vaikuttavan vauhdin jo lyhyellä matkalla. Niiden eteenpäin suuntautuvat hypyt ovat yleensä yli 10 metriä pitkiä, kun taas pystysuuntaiset loikat voivat yltää kuuteen metriin.
Kuten useimmat kissaeläimet, myös puumat ovat taitavia kiipeämään. Usein niiden voi nähdä loikoilevan tai tarkkailevan ympäristöään korkealla puussa.
Tämä on vaikuttava sopeutumiskyky, kun ottaa huomioon niiden koon ja painon. Suuri koko, älykkyys ja saalistustaito ovat tehneet puumasta yhden planeetan mahtavimmista petoeläimistä. Sen elinajanodote on kahdeksasta kolmeentoista vuoteen.
Puumien luontainen elinympäristö
Puuma on Amerikan mantereella, pääasiassa sen eteläisellä puoliskolla, elävä kissaeläin. Se viihtyy parhaiten vuoristoisilla tai viidakkoisilla seuduilla, joissa ilmasto on lauhkea ja ravintoa hyvin saatavilla.
Alun perin puumia tavattiin Argentiinassa, Brasiliassa, Chilessä, Kolumbiassa, Costa Ricassa, Paraguayssa ja Uruguayssa. Argentiinassa puuma on virallisesti luokiteltu elinvoimaiseksi lajiksi. Laji on kuitenkin kuollut kokonaan sukupuuttoon monissa maan maakunnissa.
Tästä syystä kantaa ollaan palauttamassa joillekin alueille, esimerkkinä Corrientesin ja Entre Ríosin maakunnat sekä Patagonia. Lisäksi puumat saavat suojelua paikallisen lainsäädännön tunnustamissa kansallispuistoissa.
Puuman ravinto
Koska puumat ovat alun perin asuttaneet alueita, joissa oli runsas eläimistö ja kasvisto, niillä on ollut hyvin monipuolinen ruokavalio. Niillä on kissaeläimistä itse asiassa kaikkein monipuolisimmat ruokailutottumukset. Ne ovat pääasiassa lihansyöjiä, mutta syövät myös joitakin kasveja. Kasvit paitsi täydentävät niiden ruokavaliota myös toimivat kuidun lähteenä ja helpottavat ruoansulatusta.
Puuma voi metsästää niin suuria saaliseläimiä, kuten peuroja, hirviä ja lampaita, kuin pieniäkin saaliseläimiä, kuten jäniksiä, hiiriä ja piikkisikoja. Lisäksi se pystyy pyydystämään pieniä hyönteisiä, kun metsästys on vaikeaa.
Puuman käyttäytyminen
Kunnon kissaeläimen tavoin puuma on erakkomainen ja hyvin reviiritietoinen otus. Sukukypsät urokset ja naaraat kokoontuvat yhteen yleensä vain lisääntymistarkoituksessa. Jotkut naaraat saattavat kuitenkin muodostaa pieniä laumoja suojellakseen poikasiaan ja varmistaakseen niiden ravinnonsaannin.
Puumat tunnetaan myös metsästysstrategioistaan. Saaliinsa nappaamiseksi ne kehittävät ovelan väijytyksen ja pysyttelevät aina eläimen takana. Sisäänvedettävien kynsiensä ansiosta ne voivat hiipiä eteenpäin äänettömästi ja loikata saaliin kimppuun juuri oikealla hetkellä. Sitten ne tekevät sen kynsillään liikkumiskyvyttömäksi.
Kun saalis on hallussa, puuma vie sen turvalliseen paikkaan ruokaillakseen rauhassa. Normaalisti ne pyydystävät suuria eläimiä parin viikon välein, mutta voivat metsästää tiuhempaankin pentujensa ruokkimiseksi.
Puuma on päivisin unelias eläin, joka viettää pitkiä aikoja loikoillen puiden oksilla. Sen aktiivisuus lisääntyy iltahämärässä ja ennen aamunkoittoa.