Virtahevon ulosteiden merkitys Afrikan joille ja järville
Kaikilla elävillä olennoilla on tärkeä rooli maailmassa, sillä vuorovaikutuksessa toistensa (ja ympäristönsä) kanssa ne pitävät yllä ekosysteemien tasapainoa. Tässä artikkelissa kerromme virtahevoista, hämmästyttävistä puolivesieläimistä, jotka mahdollistavat ravinteiden vaihdon kahden eri ympäristön välillä. Kumma kyllä, jopa virtahevon ulosteet ovat korvaamattoman tärkeitä Afrikan elinympäristöille.
Elämäntapansa vuoksi virtahepo toimii eräänlaisena siltana siirtäen elementtejä maalta jokiin ja järviin. Tätä nisäkästä ja sen merkitystä luonnossa on tutkittu tarkemminkin. Lue alta, mitä virtahevon uloste sisältää, sillä vaikka se ehkä vaikuttaakin pelkältä jätteeltä, todellisuudessa se on avainasemassa muiden lajien selviytymisessä.
Virtahevot Afrikan ekosysteemien päähenkilöinä
Virtahevot elävät vuorotellen vedessä ja maalla. Ne ovat kasvinsyöjiä, yöeläimiä ja puolivesieläimiä. Ne syövät suuria määriä ruokaa yhdessä yössä, ja on arvioitu, että yksilö voi kuluttaa noin 40 kiloa ruohoa vuorokauden aikana. Päivät ne viettävät vedessä kostuttaakseen ihoaan ja virkistäytyäkseen.
Vesiympäristöissä virtahevot tutkivat, sukeltavat, leikkivät, käyvät soidinmenoja, taistelevat keskenään ja jopa synnyttävät poikasensa. Niillä on kuitenkin paljon muitakin tehtäviä elinympäristössään.
Kuten kaikilla kasvinsyöjäeläimillä, virtahevoilla on tärkeä rooli ekosysteemien ravintoverkkojen energiavirrassa. Ne hankkivat ravinteita suoraan syömistään kasveista ja välittävät ne ravintoketjun seuraaville lenkeille.
Nämä nisäkkäät eivät kuitenkaan siirrä energiaansa olemalla saaliita (sillä niillä on vain vähän vihollisia), vaan pikemminkin Afrikan järviin ja jokiin laskemiensa ravinteikkaiden jätösten välityksellä.
Koska virtahevot syövät paljon ruohoa, ne ulostavat runsaasti järviin ja jokiin, joissa ne viettävät päivänsä. Tarkastellaanpa näiden jätteiden merkitystä virtahevon asuttamissa ekosysteemeissä.
Miksi virtahevon ulosteet ovat niin tärkeitä?
Virtahevon ulosteet sisältävät ravinteita, joita muut elävät olennot tarvitsevat selviytyäkseen ja menestyäkseen vesiympäristöissä. Eräs merkittävä alkuaine niissä on pii, mutta ne sisältävät myös muita elämälle välttämättömiä molekyylejä (kuten hiiltä, typpeä ja fosforia).
Piitä esiintyy eläinten ja kasvien kudoksissa. Kasvit imevät tätä alkuainetta maaperästä itseensä, ja virtahevot saavat sitä syömästään ruohosta.
Virtahevon ulosteet ovat jätteitä, jotka tuovat ravinteita veteen. Tämä tarjoaa monenlaisia välttämättömiä yhdisteitä eri olentojen käyttöön virtahepojen asuttamissa ympäristöissä.
Afrikan järvien tuottavuus riippuu suurelta osin niiden sivujokien kautta tulevasta piistä. Virtahevot voivat saada jopa 800 kilogrammaa piitä kasveista ja kuljettavat puolet tästä kertymästä veteen jätöstensä kautta.
Virtahevot ovat avainasemassa piin kierrossa. Pii on arvokas alkuaine diatomeiksi eli piileviksi kutsutuille mikro-organismeille, joilla on keskeinen rooli hiilidioksidin sitomisessa. Ne ovat niin tehokkaita tässä tehtävässä, että ne hoitavat 20 prosenttia planeetan primaarituotannosta, mikä on hämmästyttävää näin pienille eliöille.
Virtahevon ulosteita joutuu myös muihin eliöihin, kuten raadonsyöjäkaloihin, rapuihin, leviin ja tiettyihin mikrobeihin.
Syytä huoleen
Viime vuosina virtahepopopulaatio on vähentynyt niin merkittävästi, että ne ovat Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) Punaisen listan mukaan vaarassa kuolla sukupuuttoon. Niiden suurimpia uhkia ovat elinympäristön häviäminen ja salametsästys.
Tämä tilanne vaikuttaa Afrikan ekosysteemien tasapainoon, sillä ne ovat riippuvaisia näistä selkärankaisista ja niiden ulosteista, jotka tuovat ravinteita vesiympäristöön (jokiin ja järviin). Yksi ketju, joka katkeaisi virtahepojen puuttuessa, on piilevien ketju; ne tarvitsevat piitä orgaanisen soluseinänsä rakentamiseen (silikaatin muodossa).
Piilevien köyhtyminen voi johtaa happea kuluttavien levien kehittymiseen ja kasvuun, mikä puolestaan vaikuttaa muiden eläinlajien selviytymiseen.
Virtahevot ovat ratkaisevan tärkeitä ekosysteemeille
Virtahepojen mahdollisen sukupuuton aikaansaama ketjureaktio vaikuttaisi myös ihmisiin. Tämän kauhuskenaarion toteutuessa kärsisivät erilaiset kalalajit, mukaan lukien ne, joita kulutetaan näillä maantieteellisillä alueilla, mikä taas vaikuttaisi tietyillä seuduilla elävien, kalastuksesta riippuvaisten afrikkalaisten ravinnonsaantiin ja hyvinvointiin.
Tällä tavoin pelkältä merkityksettömältä jätteeltä vaikuttava yhdiste muodostaa ravitsemuksellisen perustan muille eläville olennoille, vaikuttaen jopa ihmisiin. Lisäksi sitä tarvitaan virtahepojen asuttamien Afrikan jokien ja järvien asianmukaiseen toimintaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Lewison, R. & Pluháček, J. (2017). Hippopotamus amphibius. The IUCN Red List of Threatened Species 2017: e.T10103A18567364.
- Pennisi, E. (2014). The river masters. Science, 346(6211), 802-805.
- Raya, J., & Aguirre, C. (2012). El papel del silicio en los organismos y ecosistemas. Conciencia Tecnológica, 43, 42-46.
- Schoelynck, J., Subalusky, A., Struyf, E., Dutton, C., Unzué-Belmonte, D., Van de Vijver, B., Post, D., Rosi, E., Meire, P., & Frings, P. (2019). Hippos (Hippopotamus amphibius): The animal silicon pump. Science Advances, 5(5), 1-10.
- Subalusky, A., Dutton, C., Rosi-Marshall, E., & Post, D. (2015). The hippopotamus conveyor belt: vectors of carbon and nutrients from terrestrial grasslands to aquatic systems in sub-Saharan Africa. Freshwater Biology, 60, 512-525.