Mikä on parasta lihaa koiralle?

Eri kokoisille ja ikäisille koirille sopii erilainen liha. Esimerkiksi isot koirat tarvitsevat enemmän proteiinia ja rasvaa kuin pienet lajitoverinsa.

Terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio on jokaisen lemmikin terveyden kulmakivi. Sen jälkeen, kun teolliset koiranruoat keksittiin joitakin vuosikymmeniä sitten, valmiit ruoat ovat olleet yleisin tapa ruokkia lemmikkejä. Etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana raakaruokinta on kuitenkin lisännyt suosiotaan yhä useampien omistajien alkaessa pohtia, onko teollinen ruoka kuitenkaan lopulta paras vaihtoehto koiran ruokintaan.

Luonnollinen ruokavalio

Vaikka koirat ovatkin ihmisten rinnalla viettämiensä tuhansien vuosien aikana sopeutuneet selviytymään lähes millä tahansa ruoalla, niillä on edelleen muiden petoeläinten tavoin lihansyöntiin soveltuvat terävät hampaat ja lyhyt ruoansulatusjärjestelmä. Luonnollinen ruokavalio on hyvä vaihtoehto, mutta ennen raakaruokintaan tai muuten luonnollisempaan ruokaan siirtymistä, omistajan on syytä selvittää, mikä on parasta lihaa koiralle ja millainen ruokavalio kattaa kaikki lemmikin ravintotarpeet. Eläinlääkäri on aina paras henkilö auttamaan oman lemmikin ravintotarpeiden selvittämisessä.

Koiraa voi ruokkia täysin raakaruoalla tai vaihtoehtoisesti osan teollisesta koiranruosta voi korvata luonnollisemmalla ravinnolla, mikä on etenkin alkuun helpompi vaihtoehto, jos lemmikkiä on totuttu ruokkimaan valmisruoilla. BARF-ruokinta tarkoittaa lemmikin ruokkimista pääasiassa keittämättömällä lihalla, lihaisilla luilla ja sisäelimillä. Barffaus pohjautuu siis tuoreeseen ja eläimelle luonnonmukaiseen raakaruokaan. Se kuitenkin vaatii omistajalta omistautumista ja sen varmistamista, että ruokavalio kattaa koiran kaikki tarpeet. Barffaava koira voi tarvita erilaisia lisäravinteita.

Barffauksen ajatuksena siis on tuoreen ja raa’an ruoan tarjoaminen, koska ruoan kuumentaminen tuhoaa tärkeitä entsyymejä, minkä lisäksi luiden pureskeleminen pitää eläimen hampaat kunnossa. Oikein noudatettuna BARF-ruokavalio voi olla hyvä vaihtoehto nelijalkaisen ystävän ruokkimiseen. Tyypillinen koiran BARF-ruokavalio sisältää 60-80 % lihaisia luita ja 20-40 % hedelmiä, vihanneksia, sisäelimiä, lihaa, kananmunia ja maitotuotteita. Lihaisilla luilla tarkoitetaan esimerkiksi kanankaulaa ja -siipiä tai muita sellaisia luita, joista ei ole irrotettu lihaa. Koiralle tulee tarjota vain sille turvallisia luita, eikä luita saa missään nimessä keittää, sillä keitettynä niistä irtoaa helposti teräviä tikkuja, jotka voivat jäädä kiinni nieluun tai puhkaista ruoansulatuskanavan tai vatsan.

BARF-ruokavaliossa hedelmät ja vihannekset soseutetaan, jotta kuitujen rakenne rikkoutuu ja koiran ruoansulatus pystyy hyödyntämään ne tehokkaasti. Järvikalat kannattaa keittää loistartuntojen välttämiseksi, mutta kaikki muu pyritään tarjoamaan koiralle raakana ravintoaineiden säilymiseksi.

Mikä on parasta lihaa koiralle?

Koirat voivat syödä lähes minkä tahansa eläimen lihaa. Tyypillisten naudan, sian ja kanan lihan lisäksi koirille maistuvat esimerkiksi lammas, poro, hirvi ja jänis. Koiralle kannattaa kuitenkin syöttää pääsääntöisesti vähärasvaista lihaa. Tämä ei tarkoita, etteikö koira voisi syödä lainkaan rasvaa – päinvastoin se tarvitsee sitä terveenä pysyäkseen – vaan tärkeintä on valita sille terveellisiä rasvoja.

Aivan kuten teollisen koiranruoankin kohdalla, ruokittaessa lemmikkiä lihalla, on otettava huomioon koiran koko, ikä, aktiivisuus ja terveydentila. Koiralla on lyhyt ruoansulatuskanava ja nopea ruoansulatus, joten se tarvitsee helposti sulavaa ja energiapitoista ruokaa saadakseen ruoasta kaiken tarvitsemansa. Koiran elimistö käyttää tehokkaasti hyödykseen eläinperäistä proteiinia, ja sitä tulisikin olla ruoassa runsaasti – 20-30 % koiran aktiivisuustasosta riippuen.

Rasva on koiran ensisijainen energianlähde, ja jos koira kuluttaa paljon energiaa, ruoan kuiva-ainepitoisuudesta kolmannes voi olla rasvaa. Vain kohtalaisesti liikkuvalla kotikoiralla rasvan määrän tulee olla pienempi, jotta sille ei pääse kertymään ylipainoa. Hiilihydraatteja koira ei varsinaisesti tarvitse, mutta se pystyy hyödyntämään niitäkin, kunhan niiden määrä pysyy kohtuullisena.