14 eläintä, joilla on erittäin hyvä hajuaisti
Hajuaisti on monen eläimen tärkeimpiä ja myös tarkimpia aisteja. Sen avulla eläimet saavat tietoa ympäristöstään ja ravinnostaan. Hajuaisti on kemiallinen aisti, jolla eläin aistii ilmassa leijuvia molekyylejä. Nenäontelon katossa on hajua aistivia soluja, joiden pinnalla on erilaisia reseptoreita erilaisia hajuja varten. Kun oikea molekyyli osuu paikalle, reseptori aukeaa, muuttaa muotoaan ja vapauttaa signaalin, joka kulkee aivojen hajukeskukseen. Ihmisellä on kohtalaisen hyvä hajuaisti, ja meidän on arvioitu kykenevän haistamaan jopa 10 000 erilaista molekyyliä. Monella muulla eläimellä tämä aisti on kuitenkin vielä huomattavasti parempi.
14 eläintä, joilla on erittäin hyvä hajuaisti
Tokion yliopistossa suoritettiin tutkimus, jossa analysoitiin 13 nisäkkään haistamisesta vastaavia geenejä. Tutkimuksen tuloksena koottiin alla oleva lista eläimistä, joilla on erittäin hyvä hajuaisti.
Afrikannorsu
Afrikannorsut ovat maailman suurimpia maanisäkkäitä, joita on jäljellä enää muutama satatuhatta yksilöä. Laji on luokiteltu uhanalaiseksi, ja WWF:n arvion mukaan afrikannorsut voivat kadota täysin osasta Afrikkaa 50 vuoden sisällä, mikäli niihin ei kohdisteta tehokkaita suojelutoimia.
Tokion yliopiston tutkimuksen mukaan afrikannorsulla on eläimistä kehittynein hajuaisti ja noin 1948 erilaista hajureseptorien konfiguroinnista vastuussa olevaa geeniä. Norsun kehittynyt hajuaisti saattaa liittyä sen pitkään kärsään, jonka avulla se muun muassa etsii ja kerää ravintoa, peseytyy ja raapii itseään. Hajureseptorit eivät kuitenkaan sijaitse norsun kärsässä, vaan päässä.
Rotta ja hiiri
Rotat ja hiiret ovat yöaktiivisia jyrsijöitä, joilla on kohtalaisen heikko näköaisti, mutta pitkälle kehittynyt hajuaisti. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että pimeässä hajuaisti on näkökykyä tärkeämpi ominaisuus. Hajuaistinsa lisäksi yöaktiiviset eläimet luottavat kuulo- ja lämpötila-aistiinsa. Rotilla on 1207 ja hiirillä 1130 hajuaistiin liittyvää geeniä.
Lehmä
Monikaan ei arvaisi lehmän kuuluvan tarkimmin haistavien eläinten listalle, mutta tosiasiassa lehmillä on 1186 hajuaistiin liittyvää geeniä ja erittäin kehittynyt hajuaisti. Lehmän hajuaisti on itse asiassa niin hyvä, että se voi haistaa jopa 9 kilometrin päässä sijaitsevia hajuja. Tämä ominaisuus on erittäin hyödyllinen saaliseläimille, joiden on havaittava petoeläimet jo niiden ollessa vielä kaukana.
Hevonen
Hevonen tarvitsee hyvän hajuaistin samasta syystä kuin lehmä, eli suojautuakseen petoeläimiltä. Hevosella on 1066 hajureseptorien konfiguroinnista vastaavaa geeniä, ja se pystyy hyvän hajuaistinsa avulla löytämään jopa pinnan alla olevan veden. Tämä kyky on erittäin hyödyllinen kuivilla alueilla eläville villihevosille. Hevoset hyödyntävät hajuaistiaan myös ystävystyäkseen lajitovereidensa kanssa ja tunnistaakseen kiimassa olevat tammat.
Koira
Kaikki ovat kuulleet koiran hyvästä hajuaistista, joten kenellekään ei tule yllätyksenä, että tämä eläin kuuluu listallemme. Yllättävää sen sijaan on se, että koiralla on verrattain vähän hajuaistiin liittyviä geenejä, vain 811. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi norsulla, mutta kuitenkin selvästi enemmän kuin ihmisellä. Ihmisellä vastaavia geenejä on vain 396.
Koirassa erityistä on kuitenkin se, että vaikka eläimen hajureseptorien konfiguroinnista vastaavien geenien määrä on suhteellisen alhainen, sen hajureseptorit ovat erittäin herkät. Tämän ansiosta koira pystyy erottamaan eri hajut todella tarkasti tai haistamaan hyvin heikkojakin hajuja. Joidenkin koirien tiedetään esimerkiksi pystyvän haistamaan syövän jo varhaisessa vaiheessa.
Marsu
Marsut ovat nykyään suosittuja lemmikkejä ja valitettavasti myös hyvin yleisiä koe-eläimiä. Ne ovat kotoisin Etelä-Amerikasta, missä niitä kasvatetaan yleisesti myös ruoaksi. Marsulla on 796 hajuaistiin liittyvää geeniä, ja se käyttää hajuaistiaan muun muassa tunnistaakseen lajitoverinsa. Jos kotona on lemmikkimarsu, ei käsiä kannata pestä voimakkaasti tuoksuvalla saippualla ennen sen käsittelyä. Muuten saippuan haju voi peittää omistajan ominaisen tuoksun, jolloin marsu ei tunnista häntä.
Muut eläimet, joilla on erittäin hyvä hajuaisti
Yllä listattujen eläinten lisäksi myös seuraavilla seitsemällä eläimellä on erittäin hyvä hajuaisti. Eläimet on listattu hajuaistin mukaisessa parhausjärjestyksessä:
- Kiinalainen pehmeäkilpikonna
- Afrikankynsisammakko
- Ihminen
- Simpanssi
- Panamansaimiri
- Jänis
- Oranki
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Blanc, J. 2008. Loxodonta africana . The IUCN Red List of Threatened Species 2008: e.T12392A3339343.
- Grossman, S. Y., & Sisson, S. (1982). Anatomía de los animales domésticos.
- Kennerley, R. 2019. Cricetomys gambianus . The IUCN Red List of Threatened Species 2019: e.T112169507A50534302.
- Niimura, Y., Matsui, A., & Touhara, K. (2015). Corrigendum: Extreme expansion of the olfactory receptor gene repertoire in African elephants and evolutionary dynamics of orthologous gene groups in 13 placental mammals. Genome research, 25(6), 926.
- OMalley, B. (2007). Anatomía y fisiología clínica de animales exóticos. Zaragoza: Servet.
- Study shows dogs can accurately sniff out cancer in blood, Science Daily. Recogido a 3 de noviembre en https://www.sciencedaily.com/releases/2019/04/190408114304.htm
- Do birds have a good sense of smell?, MAX PLANK. Recogido a 3 de enero de 2022 en https://www.mpg.de/568503/pressRelease20080716