Kilpikonnan nuhan hoito

Kilpikonnan nuhan hoito

Viimeisin päivitys: 15 helmikuuta, 2021

Kilpikonnien hengitystiet ovat melko herkät, ja kilpikonnat – etenkin merikilpikonnat – ovatkin alttiita nuhalle. Ylempien hengitysteiden tulehdukset tarttuvat helposti yksilöiden välillä, minkä vuoksi ne ovat ongelmallisia vaivoja etenkin, kun samassa terraariossa elää useampi yksilö. Tänään kerromme, miten tämän tyyppinen ongelma on mahdollista havaita sekä miten kilpikonnan nuhan hoito tapahtuu.

Kilpikonnan nuha

Nuha on ylempien hengitysteiden tulehtuneisuuden tila, ja jos omalla kilpikonnallasi on nuha, voit huomata sen sieraimissa paljon limaa. Lisäksi voit havaita sen hengityksen olevan äänekästä ja eläimen ruokahalun vähentyneen. Lisäksi kilpikonnalla saattaa olla kuplia nenässä, ja sillä voi ilmetä heikkoutta sekä valkoisia täpliä suun yläosassa.

Yksi nuhan oire merikilpikonniin kuuluvilla lajeilla on se, että ne kelluvat sivuttain, ja ne näyttävät siis menettäneen tasapainonsa. Tämä johtuu siitä, että toinen eläimen keuhkoista ei nuhan aikana saa riittävästi happea, ja siksi se ei pysty laajenemaan kunnolla. Yleisesti ottaen kaikkein helpoiten nuhasta kärsivät lajit kilpikonnilla ovat ryhmään Testudo kuuluvia Välimeren alueen kilpikonnia: näitä lajeja ovat Graeca, Hermanni, Icata, Pardalis, Marginata, Leprosa, Chilensis, Horsfieldii sekä Emys.

Yksi harmillinen seikka kilpikonnan nuhan yhteydessä on se, että tauti on tarttuva. Siksi on tärkeää, että omistaja on varovainen, mikäli samassa säiliössä on useampi kuin yksi yksilö. Kilpikonnan immuniteetin tulee olla erinomaisessa kunnossa, jotta se pystyisi torjumaan viruksia ja bakteereja, jotka pyrkivät kehoon sisälle.

Kilpikonnan nuhan hoito

Mistä kilpikonnan nuha johtuu?

On monia erilaisia syitä siihen, että kilpikonnalle kehittyy tämä tauti, ja näitä voivat olla muun muassa ruokavalio, ympäristö, bakteerit, heikko immunieetti tai virukset. Monilla kilpikonnilla tauti johtuu herpesviruksesta, joka on hyvin tavallinen vaiva näiden eläinten keskuudessa. Lisäksi se voi olla keuhkokuumeen, suutulehduksen tai verenmyrkytyksen tulosta.

Kun kilpikonna tuottaa liikaa limaa, tämä voi johtua siitä, että eläin on saanut ruohoa tai muita vastaavia tekijöitä nenäänsä tai suuhunsa. Lisäksi eläin voi saada tartunnan sellaisista mikro-organismeista, joita on vedessä. Muita nuhan aikaansaavia tekijöitä kilpikonnilla ovat kaikki seuraavat:

  • Lämpötilan muutokset, jotka heikentävät vastustuskykyä
  • Liian suuri määrä yksilöitä samassa tilassa
  • Stressi, joka voi johtua esimerkiksi muutosta tai siirtymisestä uuteen osaan kotia, terraarion muutoksista tai muiden eläinten läsnäolosta
  • Kosteus tilanteissa, joissa maakilpikonna on altis kosteudelle
  • Tila, jota ei ole pidetty riittävän siistinä ja johon on siksi päässyt kasvamaan sieniä tai bakteereita

Kilpikonnan nuhan hoito

On hyvin tärkeää, että viet lemmikkisi heti eläinlääkäriin tarpeen vaatiessa, jotta sille voidaan tehdä normaalit tarkastukset sekä havaita kaikki mahdolliset sairaudet. Jos huomaat kilpikonnallasi mitä tahansa sellaista, joka ei vaikuta normaalilta, älä odota vaan mene suoraan eläinlääkäriin lemmikkisi kanssa. Tilanne voi pahentua ja eläimen tilasta voi tulla krooninen.

Kilpikonnan nuhan hoito

Mitä tulee nuhan oireisiin kilpikonnalla, on tärkeää tietää että eläimellä ei alussa välttämättä ole mitään havaittavia oireita. Se voi kuitenkin tällöin tartuttaa toisiin yksilöihin bakteereja. Jos ongelmaa ei hoideta kunnolla, tuloksena voi olla akuutti tai krooninen keuhkokuume.

Tähän vaivaan on onneksi tarjolla erilaisia hoitokeinoja, ja eläinlääkäri tekee limalle kokeen, jotta saataisiin selville mitä bakteereja tai viruksia nuhan taustalla on. Tähän perustuen omistajan tulee sitten antaa kilpikonnalle limaa irrottavia tai nestemäisyyttä edistäviä lääkkeitä joko suun kautta tai pistoksena. Lisäksi eläinlääkäri voi määrätä nuhan ollessa kyseessä antibiootteja, nenähuuhtelun nesteitä sekä suun desinfiointia.

Jos kilpikonnan nuha on vakava tai eläin jakaa elintilansa muiden yksilöiden kanssa, eläinlääkäri suosittelee yleensä, että kilpikonna eristetään pieneen huoneeseen. Tämän tilan lämpötila tulisi pitää tasolla 25-32 °C, ja huoneessa tulisi olla kirkas valaistus. Olipa tilanne mikä tahansa, vaikka kilpikonna ei nuhasta kärsiessään olisikaan nälkäinen, omistajan tulee tehdä kaikki mahdollinen pitääkseen eläimen nesteytettynä ja hyvin ruokittuna. Valitse tällöin sellaisia ruokia, joista kilpikonna pitää, ja jätä ne hyvin lähelle sen suuta.

Lopuksi vielä sellainen seikka, että joskus eläinlääkärit suosittelevat inhalaattorin käyttöä kilpikonnan nuhan hoidossa. Tällöin on käytössä säiliöön laitettava ilmapumppu, ja astiassa on nestettä, jota kilpikonnan tarvitsee hengittää sisäänsä sekä ulostuloputki. Hoidon aikana kilpikonnan tulee olla pienessä tilassa. Lääkesäiliö laitetaan ritilöiden alle, joita normaalisti on säiliön alapuolella.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • García-Párraga, D., Crespo-Picazo, J. L., De Quirós, Y. B., Cervera, V., Martí-Bonmati, L., Díaz-Delgado, J., … Fernández, A. (2014). Decompression sickness (‘the bends’) in sea turtles. Diseases of Aquatic Organisms. https://doi.org/10.3354/dao02790
  • Herp, R. E. (1999). Etiología y descripción clínica de la rinitis crónica en tortuga mora (Testudo graeca). Rev. Esp. Herp, 13, 27-36.
  • Gray, J. E. (1870). Notice of a new Chilian tortoise (Testudo chilensis). Journal of Natural History, 6(32), 190-190.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.