Kissan rokotukset ja rokotusohjelma

Kissan rokotukset ja rokotusohjelma

Viimeisin päivitys: 11 syyskuu, 2021

Rokottaminen nostaa elimistön vastustuskykyä tiettyjä taudinaiheuttajia vastaan ja on tehokkain tapa suojata kissaa tiettyjä tarttuvia tauteja vastaan. Eläinlääkäri osaa neuvoa lemmikin rokottamiseen liittyvissä asioissa, mutta kissan rokotukset ovat aina omistajan vastuulla.

Kissan rokotukset

Rokote sisältää vaikuttavan aineen eli antigeenin, joka aktivoi elimistön puolustusjärjestelmän tunnistamaan ja vastustamaan taudinaiheuttajia. Kissan elimistö muistaa altistuksen ja reagoi jatkossa samaan taudinaiheuttajaan puolustautumalla sitä vastaan. Rokotteen teho on väliaikainen, minkä vuoksi kissa tarvitsee vahvistusrokotteita läpi elämänsä. Parhaan tuloksen takaamiseksi omistajan on varmistettava kissan saavan rokotteet kansallisen rokotusohjelman mukaisesti.

Sen lisäksi, että rokotettu kissa välttyy rokottamatonta lajitoveriaan todennäköisemmin vakavilta sairauksilta, se ei myöskään tartuta muita eläimiä tai ihmisiä. Rokottamaton eläin voi olla omistajansa tietämättä taudinkantaja ja tartuttaa lajitoverinsa, jota ei jostain syystä ole rokotettu, joka on vasta käymässä läpi rokotusprosessia tai jonka immuniteetti on muusta syystä heikentynyt. Vakavien tautien levinneisyys saadaan pidettyä kurissa rokottamalla tarpeeksi iso osa kissoista. Jos kissaa ei ole rokotettu, sen ei saa antaa kulkea vapaa ulkona tai viettää aikaa muiden kissojen kanssa.

Vaikka rokotteet ovatkin tärkeitä, jokaista kissaa ei tarvitse rokottaa kaikkia mahdollisia tauteja vastaan. Tarvittavat rokotteet riippuvat asuinpaikasta, elinympäristöstä ja siitä, mitkä taudit ovat yleisiä kyseisellä alueella. On olemassa myös valinnaisia rokotteita, joiden hankkiminen riippuu maantieteellisestä sijainnista ja eläimen terveydentilasta. Sisäkissan rokotustarve voi olla suppeampi kuin ulkoilevan tai jalostukseen käytettävän kissan. Myös näyttelykissoilla on omat rokotusvaatimuksensa.

Kissan rokotukset ja rokotusohjelma

Mitä tauteja vastaan kissa voidaan rokottaa?

Suomessa kissat rokotetaan tyypillisesti kissaruttoa ja kissaflunssaa vastaan, joissain tapauksessa myös rabieksen varalta. Saatavilla on myös erilaisia yhdistelmärokotteita, joilla voidaan torjua muun muassa leukemiaa ja klamydiaa.

Seuraavia kissoille vaarallisia sairauksia vastaan on tarjolla tehokas rokote:

  • Kissarutto. Kissarutto on Feline panleukopenia -viruksen aiheuttama erittäin tarttuva tauti, jonka kuolleisuus on korkea. Taudin tyypillinen oire on ripuli, joka johtuu suolistonukan vaurioitumisesta viruksen tuhotessa suolen pintasolukkoa. Oksentelu ja ripuli johtavat nopeasti kissan kuivumiseen. Kohdussa tai pian syntymän jälkeen saatu infektio voi vaikuttaa keskushermostoon, johtaen pikkuaivojen vaurioitumiseen, mikä näkyy esimerkiksi kaatuiluna, tärinänä ja haparoivana liikkumisena. Virus tarttuu suorassa kontaktissa ja myös ympäristön välityksellä, sillä se on hyvin kestävä, eivätkä desinfiointiaineet tehoa siihen juurikaan.
  • Kissaflunssat. Kissaflunssa on yleisnimitys kissojen ylempien hengitysteiden infektioille. Tämän tyyppiset tulehdukset ovat paitsi hyvin yleisiä, myös sitkeitä, minkä vuoksi oman lemmikin säännöllinen rokottaminen on suositeltavaa. Herkästi tarttuvaa kissaflunssaa aiheuttavat erilaiset taudinaiheuttajat, joiden joukossa on sekä viruksia että bakteereja. Noin 80 prosentissa tapauksia kissaflunssan aiheuttaa herpes- tai kalikivirus. Herpes- ja kalikiviruksen aiheuttamia tauteja vastaan on olemassa tehokas rokote.
  • Klamydia. Klamydia on Chlamydophila felis -bakteerin aiheuttama tarttuva tauti, joka vaikuttaa erityisesti silmiin aiheuttaen sidekalvotulehdusta. Tyypillisiä oireita ovat silmien vuotaminen, sidekalvojen ja vilkkuluomien turvotus ja punoitus sekä silmäkipu. Silmäoireiden lisäksi voi ilmetä kuumetta, ruokahaluttomuutta ja ylähengitystieoireita.
  • Rabies. Rabies eli vesikauhu on aivotulehdukseen johtava virusinfektio. Rokottamattomilla kissoilla ja ihmisillä vesikauhu johtaa lähes varmasti kuolemaan. Vaikka tauti onkin Suomessa harvinainen, erityisesti ulkokissat ovat vaarassa sairastua siihen. Rabiesrokote ei ole pakollinen, mutta se voidaan antaa kissalle tarvittaessa. Mikäli kissan kanssa matkustetaan ulkomaille, myös rabiesrokotteen ottaminen on välttämätöntä.
  • Kissan leukemia. Leukoosin aiheuttaa kissan leukemiavirus FeLV, joka erittyy tartunnan saaneen kissan sylkeen, virtsaan, ulosteeseen ja maitoon ja leviää sitä kautta kissojen välillä. FeLV voi aiheuttaa monia erilaisia sairauksia ja oireita. Tartunnan saaneilla kissoilla todetaan muun muassa anemiaa, maksa- ja suolistosairauksia, lisääntymisongelmia sekä kasvain- ja syöpäsairauksia, kuten lymfoomaa ja leukemiaa. FeLV laskee usein kissan vastustuskykyä, mikä altistaa sen muille sairauksille, kuten kroonisille suu- ja hengitystietulehduksille. Tautia vastaan on olemassa rokote, mutta taudin harvinaisuuden vuoksi sitä käytetään Suomessa vain erityistapauksissa.
  • Kissan tarttuva vatsakalvontulehdus eli FIP. Kissan tarttuvan vatsakalvontulehduksen aiheuttaa yleensä kissojen koronavirus. Koronavirustartunta ei yleensä johda vatsakalvontulehdukseen, mutta noin 5-10 % tapauksista virus mutatoituu kissan elimistössä aiheuttaen FIP:n. Hoidolla voidaan jossain määrin hidastaa FIP:n etenemistä, mutta parantavaa hoitoa ei ole, ja tauti johtaa käytännössä aina kissan kuolemaan. Tautia vastaan on kehitetty rokote, mutta sen tehokkuudesta kiistellään yhä, eikä se kuulu kissojen perusrokotteisiin.
Kissan rokotukset ja rokotusohjelma

Kissojen rokotusohjelma

Rokoteohjelmissa on siis maakohtaisia eroja. Suomessa lemmikit rokotetaan eläinten terveydestä vastaavan valtion elintarviketurvallisuusvirasto Eviran suositusten mukaisesti. Rokote annetaan vain terveelle kissalle, sillä sairaan kissan elimistö ei pysty tehokkaasti kehittämään vasta-aineita rokotteen taudinaiheuttajia vastaan. Kissalla ei saa myöskään olla rokotushetkellä loisia, minkä vuoksi oma lemmikki on syytä madottaa muutamaa viikkoa ennen rokotusta.

Kissaa rokotettaessa on tärkeää noudattaa rokotusohjelman mukaisia rokotusajankohtia rokotteen tehokkuuden varmistamiseksi. Kissanpentu rokotetaan yleensä ensimmäisen kerran 12 viikon iässä, mutta jotkut asiantuntijat suosittelevat 8-10 viikon iässä annettavaa varhaisrokotusta. Mikäli pennun rokotukset aloitetaan ennen 12 viikon ikää, suositellaan ylimääräistä tehosteannosta 16 viikon iässä.

Kissojen kohdalla noudatetaan seuraavaa rokoteohjelmaa:

  • 12 viikkoa: Kolmoisrokote kissaruttoa, kalikivirusta ja herpesvirusta vastaan
  • 16 viikkoa: Kolmoisrokotteen vahvistusrokote ja tarvittaessa rabiesrokote
  • 1 vuosi: Kolmoisrokotteen ja mahdollisesti rabiesrokotteen vahvistusrokote
  • 1-3 vuoden välein: Kolmoisrokotteen vahvistusrokote
  • 2-3 vuoden välein: Rabiesrokotteen vahvistusrokote

Näyttelykissojen omistajien on hyvä huomata, että kissanäyttelyiden rokotusvaatimukset voivat poiketa yllä esitetyistä suosituksista.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Koiran pakolliset rokotukset ja rokotusaikataulu
My AnimalsLue se täällä My Animals
Koiran pakolliset rokotukset ja rokotusaikataulu

Lemmikin omistajan tulee olla tietoinen siitä, mitä koiran pakolliset rokotukset ovat, ja missä vaiheessa eläimen elämää ne annetaan.