Koiran lihaskrampit
Lihaskrampilla tarkoitetaan pitkittynyttä yksittäisen lihaksen tai lihasryhmän tahdotonta supistumista. Ihmisten tavoin myös koirat voivat kärsiä ikävistä krampeista. Koiran lihaskrampit kohdistuvat yleensä etu- ja takaraajojen ylempiin lihaksiin sekä selkälinjaan. Vatsalihakset, raajojen alemmat lihakset ja tassut kramppaavat selvästi harvemmin. Vaikka lihaskrampit eivät aiheutakaan koiralle varsinaista vaaraa, ne voivat olla epämukavia ja kivuliaita. Toisinaan ne ovat myös merkki hoitoa vaativasta terveysongelmasta, kuten hermopinteestä tai välilevyn pullistumasta.
Mistä koiran lihaskrampit johtuvat?
Lihaskrampit ovat koirilla kohtalaisen yleisiä. Krampin aikana lihas tai lihasryhmä kiristyy ja kovettuu muutamaksi kymmeneksi sekunniksi tai jopa minuuteiksi. Krampin aikana koira saattaa vinkua tai ulvoa, ja jälkeenpäin sen voi olla vaikea liikuttaa krampannutta kehon osaa normaalisti. Lihaskrampit alkavat vain harvoin koiran ollessa levossa.
Lihaskramppien taustalla voi olla monia erilaisia syitä, joista yleisimpiä ovat:
- Kuivuminen: Lihaskramppi voi aiheutua nesteiden ja elektrolyyttien puutteesta.
- Kalsiumin puute: Myös veren alhainen kalsiumpitoisuus voi altistaa koiran krampeille.
- Fyysinen ponnistelu: Liian kauan ja liian kovalla intensiteetillä juoksevan koiran lihakset voivat alkaa krampata.
- Kylmä sää: Kylmä sää altistaa koiran lihaskrampeille.
- Metabolinen kramppi: Metabolinen kramppi johtuu entsyymisysteemin järkkymisestä lihassoluissa esimerkiksi asidoosin vuoksi. Asidoosilla tarkoitetaan elimistön liiallista happamoitumista. Tämän tyyppiset krampit liittyvät usein muihin ylirasitusoireisiin.
- Vamma: Erilaiset iskut ja ruhjeet voivat vahingoittaa lihaksiin verta kuljettavia verisuonia ja aiheuttaa näin kramppeja.
- Hermostollinen kramppi: Tämän tyyppinen lihaskramppi johtuu hermon vaurioitumisesta. Syynä voi olla esimerkiksi paikallinen vamma tai pikkuaivoihin kohdistunut vamma, jolloin krampin aiheuttaa lievä epilepsia.
- Stressi: Myös stressi altistaa koiran lihaskrampeille.
- Hypoglykemia: Vaikka tämä onkin harvinaista, joissain tapauksissa matala verensokeri voi aiheuttaa koiralle kramppeja.
- Penikkatauti: Tämä vakava tartuntatauti voi aiheuttaa monien muiden oireiden lisäksi myös lihasten kramppaamista.
- Myrkytys: Myrkytys ei yleensä aiheuta varsinaisia lihaskramppeja, mutta voi aiheuttaa horjumista tai kouristuksia, jotka voidaan sekoittaa kramppeihin.
Lihaskrampeista kärsivän koiran hoito
Koirien lihaskrampeille ei ole vielä löydetty yhtä selvää syytä, minkä vuoksi diagnoosin tekeminen pelkkien kramppien pohjalta voi olla vaikeaa. Monessa tapauksessa kramppien aiheuttaja voidaan päätellä koiran elintapojen, kuten liikunnan, syömisen ja juomisen, perusteella. Toisinaan aiheuttajan selvittäminen vaatii tarkemman eläinlääkärin tutkimuksen virtsa- ja verikokeineen.
Koska kramppeja ei aiheuta vain yksi määrätty asia, ei olemassa myöskään ole yhtä ainoaa tapaa hoitaa kaikkia potilaita. Jos kokeet paljastavat terveysongelman, aletaan hoitaa tätä varsinaista juurisyytä, jolloin myös krampit todennäköisesti helpottuvat ajan myötä. Usein suositellaan, että krampin aikana koiraa hierotaan ja hoidetaan lämpöhoidolla, minkä lisäksi lihasta voi varovasti venytellä. Myös kävelemisestä voi olla apua, jos koira pystyy liikkumaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Molina, V. M. (2014). Manejo terapéutico de la intoxicación con fluoracetato de sodio (guayaquil®) en caninos: reporte de cinco casos–2012-2013–. Revista de la Facultad de Medicina Veterinaria y de Zootecnia, 61(I), 83-96.
- Waldorf Gewirtz, E., Herod Nuccio, J., (2009) The Everything Natural Health for Dogs Book: The healthy, affordable way to ensure a long, happy life for your pet. Simon and Schuster Editores ISBN1605507148,
- Luengo, M., & Gutiérrez-Aragón, J. (2013). Tratamiento de urgencia de las intoxicaciones más frecuentes en perros y gatos parte I. VET-UY Agro y Veterinaria.
- Thomas, WB (2017). “Chapter 31: Movement disorders”. In Ettinger, SJ; Feldman, EC; Cote, E (eds.). Textbook of Veterinary Internal Medicine (8th ed.). Elsevier Health Sciences. ISBN 9780323312394.
- Thrift, E., Wimpole, J. A., Child, G., Brown, N., Gandolfi, B., & Malik, R. (2017). Exercise-induced hyperthermia syndrome (canine stress syndrome) in four related male English springer spaniels. Veterinary Medicine: Research and Reports, 8, 59.
- Lindig, A. M., McGreevy, P. D., & Crean, A. J. (2020). Musical dogs: A review of the influence of auditory enrichment on canine health and behavior. Animals, 10(1), 127.
- Lowrie, M., & Garosi, L. (2017). Classification of involuntary movements in dogs: myoclonus and myotonia. Journal of veterinary internal medicine, 31(4), 979-987.