Koiran penikkataudin tarttuminen, oireet ja hoito

28 elokuu, 2020
Penikkatauti on helposti tarttuva virustauti, joka johtaa pahimmillaan koiran menehtymiseen. Suurimmassa riskissä ovat pennut, seniorit ja ne koirat, joiden vastustuskyky on muusta syystä alentunut.
 

Penikkatauti on monioireinen nisäkkäiden virustauti, jonka aiheuttaa herkästi tarttuva penikkatautivirus CDV. Tämä etenkin koirilla tavattava tauti vaikuttaa eläimen hengityselimistöön ja suolistoon ja voi edetessään aiheuttaa erilaisia hermosto-oireita. Pahimmillaan penikkatautitartunta johtaa koiran menehtymiseen. Aivan kuten monet muutkin sairaudet, myös penikkatauti on vaarallisin pennuille, iäkkäille koirille ja yksilöille, joiden vastustuskyky on jostain syystä alentunut. Tänään puhumme koiran penikkataudin tarttumistavoista, oireista ja hoidosta.

Koiran penikkataudin tarttuminen

Penikkatauti on ensisijaisesti koirien vaiva, mutta sitä esiintyy myös esimerkiksi ketuilla, susilla, pesukarhuilla ja minkeillä. Tauti ei tartu ihmiseen tai kotikissaan. Penikkatautivirus tarttuu pisaratartuntana. Sairaan koiran hengitystie-eritteet sisältävät runsaasti virusta, ja sen yskiessä tai aivastaessa mikrobit leviävät ilmaan ja siirtyvät toisen koiran hengitysteihin sierainten tai suun kautta tämän hengittäessä saastunutta ilmaa. Virusta on myös sairaan koiran muissa eritteissä, ja se voi tarttua välillisesti eritteiden saastuttamien esineiden tai pintojen kautta.

Millaisia koiran penikkataudin oireet ovat?

Koiran penikkataudin tarttuminen, oireet ja hoito
 

Elimistöön päästyään penikkatautivirus alkaa nopeasti lisääntyä immuunijärjestelmän soluissa ja heikentää koiran elimistön puolustusta. Viruksen itämisaika on tyypillisesti 1-4 viikkoa, ja tartunnan saanut koira erittää virusta yleensä 1-2 viikkoa, joskin joillakin yksilöillä eritys jatkuu jopa kuukausia.

Alkuvaiheessa penikkatauti oireilee tavallisesti kuumeena, hengitystieoireina, sierainvuotona, silmätulehduksena, ruokahaluttomuutena ja ruoansulatusongelmina. Joillakin koirilla esiintyy polkuanturoiden ja kirsun paksuuntumista. Jos elimistön immuunivaste on riittävän vahva, viruksen leviäminen kudoksissa estyy ja koira alkaa parantua. Jos taas elimistö ei pysty taistelemaan virusta vastaan, se leviää elimistön pintakudoksiin ja keskushermostoon. Tässä vaiheessa ensioireet häviävät, mutta virus jatkaa lisääntymistä ja leviämistä.

Virustartunta ja sen aiheuttama vastustuskyvyn heikkeneminen altistavat koiran sekundaarisille bakteeritulehduksille. Juuri ne ovatkin yleisin penikkatautiin sairastuneiden koirien kuolemien aiheuttaja. Vakavan yleisinfektion johdosta koiran yleiskunto heikkenee, ja se voi kärsiä muun muassa keuhkokuumeesta, hengitysvaikeuksista, oksentelusta, ripulista ja keskushermosto-oireista. Joillakin koirilla nousee ihoon märkärakkuloita.

Joissain tapauksissa keskushermosto-oireet ilmenevät vasta vasta viikkoja tai jopa kuukausia tartunnan jälkeen. Tyypillisiä oireita ovat jalkojen ja pään lihasten nykiminen, tunnon häviäminen ja erilaiset kuoristuskohtaukset. Vakavat hermosto-oireet ovat invalidisoivia ja johtavat valitettavasti monessa tapauksessa eläimen lopettamiseen.

 
Koiran penikkataudin tarttuminen, oireet ja hoito

Onko koiran penikkatautiin olemassa hoitoa?

Penikkatautiin ei ole olemassa varsinaista parannuskeinoa, vaan sairastuneelle koiralle annetaan tukihoitoa, joka käsittää oireiden lievittämisen, mahdollisten sekundaaristen bakteeritulehdusten hoidon ja esimerkiksi vitamiinilisien käytön. Ainoa tapa varmistaa, ettei koira sairastu penikkatautiin, on sen rokottaminen. Penikkatautirokotteet ovat tehokkaimpia eläimille kehitettyjä rokotteita, ja niiden ansiosta tauti on saatu käytännössä kitkettyä maista, joissa koirat rokotetaan. Rokotteesta ei kuitenkaan ole apua enää siinä vaiheessa, kun eläin on jo sairastunut.

Suomessa koiranpennut rokotetaan penikkatautia vastaan 7-9 viikon iässä varhaisrokotuksen yhteydessä. Tämän rokotteen antama suoja on lyhytkestoinen, ja pitkäkestoinen suoja saavutetaan vasta 12 viikon, 16 viikon ja vuoden iässä annettujen rokotusten myötä. Tämän jälkeen lemmikki saa vahvisterokotteen kolmen vuoden välein.