Koiran rokotukset ja rokotusohjelma
Rokottaminen nostaa koiran elimistön vastustuskykyä tiettyjä taudinaiheuttajia vastaan, ja rokottaminen onkin tehokkain tapa suojata lemmikki tietyiltä tarttuvilta taudeilta. Eläinlääkäri on paras henkilö neuvomaan eläimen rokottamiseen liittyvissä asioissa, mutta on omistajan vastuulla seurata kansallista rokotusohjelmaa ja varmistaa, että koiran rokotukset ovat ajan tasalla.
Koiran rokotukset
Rokote sisältää vaikuttavan aineen eli antigeenin, joka aktivoi elimistön puolustusjärjestelmän tunnistamaan ja vastustamaan taudinaiheuttajia. Käytännössä koiran elimistö muistaa altistuksen ja reagoi jatkossa samaan taudinaiheuttajaan puolustautumalla sitä vastaan. Rokotteen teho on väliaikainen, minkä vuoksi koira tarvitsee vahvisterokotteita läpi elämänsä. Parhaan tuloksen takaamiseksi rokotteet tulee antaa rokotusohjelman mukaisesti.
Rokotettu koira välttyy vakavilta sairauksilta rokottamatonta lajitoveriaan todennäköisemmin, minkä lisäksi taudit eivät pääse tarttumaan sen kautta muihin eläimiin tai ihmisiin. Rokottamaton koira voi olla omistajan tietämättä taudinkantaja ja tartuttaa lajitoverinsa, jota ei jostain syystä ole rokotettu, joka on vasta käymässä läpi rokotusprosessia tai jonka immuniteetti on muusta syystä heikentynyt. Vakavien tautien levinneisyys saadaan pidettyä kurissa sillä, että riittävän suuri osa koirista rokotetaan. Niin kauan kuin useimmat koirat rokotetaan, on riski vakavien tartuntatautien puhkeamiselle hyvin pieni.
Jos koiraa ei ole rokotettu, sen ei saisi antaa viettää aikaa muiden koirien kanssa tai kulkea julkisilla paikoilla. Sen lisäksi, että se voi omistajan tietämättä tartuttaa taudin lajitoveriinsa, se voi itse saada tartunnan jo pelkästä sairaan koiran, kissan tai jyrsijän virtsasta. Vaikka rokotteet ovatkin tärkeitä, koiraa ei tarvitse rokottaa kaikkia mahdollisia tauteja vastaan. Tarvittavat rokotteet riippuvat asuinpaikasta ja siitä, mitkä taudit ovat yleisiä kyseisellä alueella.
Kuinka toimia ennen kuin koiranpentu on rokotettu?
Koiranpentu saa ensimmäiset vasta-aineensa niin sanotusta ternimaidosta, joka on emolta heti synnytyksen jälkeen erittyvää maitoa. Nämä vasta-aineet suojaavat pentua sen ensimmäisten elinviikkojen aikana, kun sen elimistön oma vastustuskyky on vasta kehittymässä. Tämä on yksi syy siihen, miksi pentua ei saa erottaa emostaan liian aikaisin. Emolta saadut vasta-aineet häviävät yleensä 8-12 viikon ikään mennessä, joiltain pennuilta jo aikaisemmin. Tämän jälkeen pennun terveydestä huolehtiminen on kasvattajan tai uuden perheen vastuulla.
Uuteen kotiin muuttavalla koiranpennulla ei yleensä ole vielä rokotussuojaa, minkä vuoksi omistajan on oltava varovainen siinä, millaisille asioille ja ympäristöille koiran altistaa. Jotkut omistajat eivät halua edes ulkoiluttaa pentua, jolla ei ole täyttä rokotussuojaa, mutta tämä voi olla hyvin haitallista, sillä pentu on juuri tässä iässä herkimmässä sosiaalistumisvaiheessa, jolloin se oppii koiran tavoille.
Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että pennun kannattaa antaa leikkiä kilttien, rokotettujen ja terveiden koirien kanssa jo siinä vaiheessa, kun sillä ei ole täyttä rokotussuojaa. Sen sijaan koirapuistoja, koiratapahtumia ja muita vilkkaita tapahtumia tulee välttää siihen asti, että koira on saanut molemmat pentuvuoden rokotukset. Parasta on keskustella eläinlääkärin kanssa siitä, miten oman lemmikin kanssa kannattaa toimia.
Koirien rokotusohjelma
Suomessa lemmikit rokotetaan eläinten terveydestä vastaavan valtion elintarviketurvallisuusvirasto Eviran suositusten mukaisesti. Koiranpennut rokotetaan 12-16 viikon iässä kolmoisrokotteella tai nelosrokotteella. Kolmoisrokote suojaa koiraa penikkataudilta, parvovirukselta ja tarttuvalta maksatulehdukselta, nelosrokote näiden kolmen taudin lisäksi myös kennelyskältä. Kolmois- tai nelosrokotteen lisäksi koiralle annetaan rabiesrokotus 16-20 viikon iässä.
Nykyään monet eläinlääkärit suosittelevat koiranpennun varhaisrokottomasti jo 7-9 viikon iässä, sillä varhaisrokottamisen katsotaan paitsi antavan pennulle paremman vastustuskyvyn, myös mahdollistavan turvallisemman tutustumisen uuteen ympäristöön kehityksen herkimmässä vaiheessa. Varhaisella sosiaalistamisella pystytään ehkäisemään monia käytösongelmia. Vaikka pentu olisi varhaisrokotettu, se täytyy silti rokottaa myös 12 ja 16 viikon iässä pitkäkestoisen tautisuojan saavuttamiseksi.
Eviran suosituksen mukainen koirien rokotusohjelma on seuraava:
- Ensimmäinen nelosrokote: 12 viikon iässä
- Nelosrokotteen tehosterokote: 16 viikon iässä
- Rabies: 16-20 viikon iässä
- Nelosrokotteen ja rabiesrokotteen tehosterokote: 1 vuoden iässä
- Kennelyskän tehosterokote: 1 vuoden välein
- Kolmoisrokoite: 3 vuoden välein
- Rabies: 3 vuoden välein
Samoin kuin ihmisillä käytettäviin rokotteisiin, myös eläinten rokotteisiin liittyy aina haittavaikutusten riski, vaikka rokotteet saavatkin Suomessa myyntiluvan vasta, kun niiden laatu, turvallisuus ja teho on arvioitu. Rokotusten yleisiä sivuvaikutuksia ovat lievä kuumeen nousu, huonovointisuus sekä paikalliset oireet kuten ihon turvotus, punoitus, kuumotus ja kipu. Myös lievät allergiset reaktiot ovat mahdollisia.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Merck & CO., INC. El manual Merk de veterinaria. Barcelona, Océano Grupo Editorial, 2000.
- Fidalgo, L. E., Rejas, J., Ruiz de Dopegui, R., Ramos, J. J. Patología Médica Veterinaria. Salamanca, Kadmos, 2003.