Koiran syyhy ja demodikoosi
Syyhy ja demodikoosi ovat eräitä yleisimmistä koiran ihoa vaivaavista terveysongelmista. Ne aiheutuvat mikroskooppisista iholla elävistä punkeista. Englannin kielessä näitä kahta tilaa kutsutaan molempia nimityksellä “mange”, mutta ne eroavat monella tapaa – muun muassa siten, että aiheuttajana on joko sikaripunkki tai syyhypunkki.
Nyt kerromme asiasta tarkemmin, mutta jos epäilet lemmikkisi kärsivän ihotulehduksesta, vie se välittömästi eläinlääkärin tutkittavaksi ja hoidettavaksi.
Sikaripunkin aiheuttama demodikoosi
Sikaripunkit kuuluvat koiran normaaliin bakteerikantaan, ja niitä elää jokaisen koiran ihon karvatuppien sisällä. Sikaripunkit eivät normaalisti aiheuta ongelmia, mutta mikäli koiran vastustuskyky on huono, ja punkit pääsevät lisääntymään hallitsemattomasti, eläimelle voi kehittyä ihottumaa ja karvanlähtöä aiheuttava demodikoosi. Heikon vastustuskyvyn lisäksi myös perinnölliset tekijät lisäävät sairauden kehittymisen riskiä.
Sikaripunkki voi aiheuttaa koiralle jonkin seuraavista kolmesta tautimuodosta:
- Paikallinen demodikoosi: Koiralla on paikallisia iho-muutoksia etenkin pään alueella tai raajoissa. Tätä tautimuotoa esiintyy lähinnä nuorilla, alle vuoden ikäisillä, koirilla. Sairaus paranee yleensä itsestään 1-2 kuukaudessa, kun eläimen vastustuskyky alkaa taistella sitä vastaan.
- Yleistynyt demodikoosi: Paikallinen demodikoosi voi levitä yleistyneeksi demodikoosiksi, jolloin koiralla on laajalle levinneitä ihottuma-alueita ja mahdollisia muita yleisoireita, kuten väsymystä, kuumeilua ja ruokahaluttomuutta.
- Pododemodikoosi: Iho-oireita on paikallisesti tassuissa, jolloin käpälät turpoavat, punottavat ja tulehtuvat. Tässä tautimuodossa on huono hoitovaste.
Punoitus, voimakas ihon tulehtuneisuus ja karvanlähtö ovat koiralla huomattavia.
Kutina on hyvin tyypillinen oire, ja jatkuva kutina pahentaa tilannetta ja ylläpitää sairautta. Tilanne on eläimelle erittäin häiritsevä, ja se raapii herkkää ihoaan jatkuvasti. Tämä kuitenkin pahentaa haavojen tilaa ja levittää punkkeja uusille ihoalueille.
Syyhypunkin aiheuttama syyhy
Kapi on syyhypunkin aiheuttama sairaus, jota tavataan niin ihmisillä kuin eläimilläkin. Eläinten syyhypunkit eivät kuitenkaan tartu herkästi ihmiseen tai päinvastoin.
Syyhypunkki voi tarttua koirasta toiseen tai koira voi saada tartunnan paikasta, jossa tartunnan saanut kettu on oleillut. Syyhypunkki on niin pieni – 0,2 mm pitkä – ettei se erotu paljaalla silmällä. Punkkinaaras kaivaa ihoon käytäviä ja munii ihon pintakerrokseen.
Syyhypunkkitartunnan oire on voimakas kutina. Syyhypunkit viihtyvät koiran pään seudulla, korvien läheisyydessä ja vähäkarvaisilla alueilla, kuten kyynärpäiden ja vatsan iholla. Tartunta muuttaa koiran ihon nystyräiseksi ja hilseileväksi, ja jos tartuntaa ei hoideta, iholle muodostuu rupia ja kovettumia, minkä lisäksi eläimen karva alkaa irtoilla. Raapimisesta rikkoontunut iho on myös altis sekundäärisille bakteeritulehduksille.
Koiran syyhy tai demodikoosi ja sairauden diagnosointi
Sen lisäksi, että eläimellä ilmenee ihon haavaumia, karvanlähtöä ja jatkuvaa kutinaa, koiran syyhy tai demodikoosi voi aiheuttaa myös seuraavia oireita:
- Ruokahalun puute ja tästä nopeasti seuraava painon ja lihasmassan väheneminen
- Vakavat masennusoireet, jotka johtuvat sairaudesta ja sen hoidosta – koira joudutaan esimerkiksi eristämään ihmisistä ja eläimistä
- Jos haavaumia ei hoideta kunnolla, ne alkavat aiheuttaa ihottumaa, rupia, pahaa hajua ja ihon liiallista kuivumista
Sairauden diagnosoimiseksi eläinlääkäri tekee koiralle perusteellisen fyysisen tutkimuksen. Hän ottaa eläimeltä ihonäytteen ja tutkii sen mikroskoopilla.
Koiran syyhyn tai demodikoosin hoito
Hoito riippuu syyhyn tyypistä ja siitä, miten pitkälle sairaus on edennyt. Hoito voidaan antaa suun kautta nautittavien, suonensisäisten tai paikallisten lääkkeiden avulla. Joka tapauksessa tärkeintä on noudattaa hoitoa johdonmukaisesti loppuun asti. Etenkin sikaripunkin tapauksessa hoito voi kestää pitkään.
Koiran syyhyn tai demodikoosin ehkäisy
Kaikissa tapauksissa syyhyä tai demodikoosia ei voida estää, mutta omistajan kannattaa parhaansa mukaan pyrkiä ehkäisemään tartunta:
- Syötä koiralle hyvälaatuista ruokaa, joka sopii juuri oman lemmikkisi kokoon, ikään, terveydentilaan ja aktiivisuuteen.
- Käytä koiraa säännöllisissä eläinlääkärin tarkastuksissa.
- Hoida koiraa sekä sisäisesti että ulkoisesti loisten torjumiseksi. Noudata myös virallista rokoteohjelmaa.
- Pidä huolta eläimen hygieniasta ja ympäristön siisteydestä.
- Leikkauta koira liiallisen stressin torjumiseksi.
