Koiranpennun tarvitsemat vitamiinit

Kirjoittanut ja tarkastanut biokemisti Luz Eduviges Thomas-Romero.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Koiran ravinnolliset tarpeet muuttuvat iän, koon, terveydentilan ja aktiivisuuden mukaan. Koiranpennun ruokinnassa täytyy siis huomioida eri asioita kuin sen aikuisen lajitoverin ruokinnassa. Terveellisen ruokavalion lisäksi pentu tarvitsee myös tiettyjä vitamiineja sekä hiven- ja kivennäisaineita.

Emon maito on parasta ravintoa pienelle pennulle

Vastasyntyneelle koiranpennulle parasta ravintoa on emon maito, josta se saa kasvunsa kannalta välttämättömiä ravintoaineita. Sen lisäksi, että maito tukee pennun immuunijärjestelmää, imettäminen vahvistaa emon ja pennun välistä sidettä. Emo imettää pentujaan keskimäärin kuuden viikon ajan, joskin rotujen ja yksilöiden välillä on eroja. Emo alkaa vieroittaa pentuja pikkuhiljaa vähentämällä imettämistä jo pentujen viidenteen elinviikkoon mennessä. Jos pentu ei jostain syystä voi juoda emon maitoa, sitä täytyy ruokkia koirille tarkoitetulla maidon korvikkeella.

Koiranpennun ruokinta vieroituksen jälkeen

Noin 6–8 viikon iässä koiranpennut siirtyvät syömään yksinomaan kasvavalle pennulle tarkoitettua ruokaa. Aluksi pentu syö 4–6 pehmeästä ruoasta koostuvaa ateriaa päivässä, mutta pikkuhiljaa aterioiden määrä vähennetään kolmeen. Omistajan on varmistettava, että koiranpentua ei syötetä liikaa, sillä liian suuri ruokamäärä voi muiden ongelmien lisäksi vahingoittaa pennun ruoansulatusjärjestelmää ja aiheuttaa ylimääräistä painetta luustolle. Suuren painomäärän kerryttäminen lyhyessä ajassa ei tee hyvää eläimen terveydelle.

Ei ole olemassa tiettyä ruokamäärää, joka sopisi jokaiselle koiranpennulle, vaan päivittäisen ravinnon määrä määräytyy eläimen iän, rodun, koon, aktiivisuuden, terveydentilan ja muiden ominaisuuksien mukaan. Valmistaja listaa viitteelliset ruokintamäärät koiranruokapaketissa, mutta pennun ruokkimisesta kannattaa aina keskustella eläinlääkärin kanssa.

Oikean määrän lisäksi on varmistettava, että ruoka sisältää kaikki pennun tarvitsemat ravintoaineet. Penturuoassa tulisi olla enemmän energiaa kuin aikuisen koiran ruoassa, minkä lisäksi proteiinin, vitamiinien ja hivenaineiden – etenkin kalsiumin, magnesiumin, raudan, sinkin ja D-vitamiinin – määrä on yleensä korkeampi.

Koiran ruoansulatusjärjestelmä on lihansyöjille tyypilliseen tapaan lyhyt, minkä vuoksi se tarvitsee helposti sulavaa ja energiapitoista ruokaa. Jokaisen koiran ruokinnassa on otettava huomioon seuraavat osa-alueet:

• Vesi: Koiran elimistö tarvitsee vettä toimiakseen. Veden puute paitsi tekee koiran olon janoiseksi ja epämiellyttäväksi, myös altistaa eläimen kuivumiselle. Nestehukka heikentää mahalaukun ja suoliston kykyä ottaa vastaan ravintoa ja voi muuttua nopeasti jopa hengenvaaralliseksi tilaksi. Koira tarvitsee tavallisesti vuorokaudessa noin 50 millilitraa vettä painokiloa kohden.
• Energia: Pienet koirat tarvitsevat enemmän energiaa suhteessa kokoonsa kuin isot koirat, ja koirien energiantarve lasketaankin niin sanottua metabolista painokiloa kohden. Metabolinen paino muodostetaan korottamalla koiran paino potenssiin 0,75. Koirien energiantarve on noin 120–140 kilokaloria vuorokaudessa metabolista elopainokiloa kohden. Pennun energiantarve ei ole suoraan verrannollinen sen painoon, vaan sen energiantarpeen määrittää se, miten paljon se painaa suhteessa lopulliseen painoonsa. Koska energiantarve tasoittuu iän myötä, nuorempi pentu tarvitsee suhteessa enemmän energiaa kuin aikuisikää lähestyvä pentu.
• Proteiinit: Koiran elimistö käyttää tehokkaasti hyödykseen eläinperäistä proteiinia, jota tulee olla sen ravinnossa noin 20–30 %. Proteiinit ovat tärkeitä sisältämiensä aminohappojen vuoksi. Koiran on saatava ravinnostaan erityisesti niitä aminohappoja, joita sen elimistö ei pysty itse muodostamaan. Proteiineja tarvitaan muun muassa uusien kudosten muodostamiseen, solujen liikkumisen, yhteen liittämisen ja signaalivälityksen mahdollistamiseen, ravintoaineiden ja kaasujen kuljettamiseen veressä, hormonien ja entsyymien rakennusaineeksi, sekä elimistön typen, nesteen, hapon, emäksen, kaliumin ja natriumin tasapainon ylläpitämiseen.
• Rasvat: Rasva on koiran ensisijainen energianlähde, joka sisältää munuaisten toiminnalle sekä ihon ja turkin terveydelle välttämättömiä rasvahappoja. Ne toimivat elimistössä muun muassa rasvaliukoisten vitamiinien kantajina, ja niiden puute voi johtaa esimerkiksi maksan rasvoittumiseen, anemiaan ja hedelmällisyyshäiriöihin. Koiralle välttämättömiä rasvahappoja ovat linoleenihappo ja arakinodihappo, joita ei synny sen elimistössä. Jos koira kuluttaa paljon energiaa, sen ruoan kuiva-ainepitoisuudesta kolmannes voi olla rasvaa. Vähän tai kohtalaisesti liikkuvalle koiralla liika rasva aiheuttaa helposti ylipainoa, joten rasvan saantia on tarkkailtava.
• Hiilihydraatit: Suuri määrä vaikeasti sulavaa ruokaa, kuten raakaa kasvisravintoa, aiheuttaa monelle koiralle ruoansulatusongelmia. Koira ei varsinaisesti tarvitse hiilihydraatteja, mutta saa kypsennetystä ja jauhetusta kasvisruoasta energiapitoista tärkkelystä, vitamiineja, kivennäisaineita ja kuitua. Kohtuullisissa määrin kuitu auttaa varmistamaan koiran ruoansulatuksen toiminnan, mutta kuitujen määrää koiran ruokavaliossa ei kannata liioitella.

Koiranpennun tarvitsemat vitamiinit

Koira tarvitsee siis tiettyjä vitamiineja sekä hiven- ja kivennäisaineita pysyäkseen terveenä ja hyvinvoivana. Pentu on aikuista koiraa alttiimpi erilaisille puutostiloille, koska sen ruoansulatus on vielä kehittymätön. Se tarvitsee ruoasta saatavia suojaravinteita, energiaa sekä hiven- ja kivennäisaineita paljon tiiviimmässä syklissä kuin aikuinen koira. Pentu tarvitsee ravinnostaan aikuista koiraa enemmän kalsiumia, magnesiumia, rautaa, sinkkiä ja D-vitamiinia.

Jos pentua ruokitaan laadukkaalla valmisruoalla, se saa yleensä kaikki tarvitsemansa vitamiinit ja hivenaineet ravinnostaan. Joissain tapauksissa eläinlääkäri voi suositella pennulle lisäravinteita. Mikäli koiraa ruokitaan raakaruoalla tai muulla kotitekoisella ruoalla, voidaan sen ruokavaliota joutua täydentämään vitamiini- ja hivenainelisillä. Tämän tyyppisestä ruokavaliosta on aina tärkeää keskustella eläinlääkärin kanssa.

Koiranpentu tarvitsee seuraavia vitamiineja:

• A-vitamiini: A-vitamiinia tarvitaan normaalin näkökyvyn takaamiseksi, ihon terveenä pitämiseksi, kasvun ja kehityksen tueksi sekä vastustuskyvyn kehittymiseen. Sillä on myös tärkeä rooli sperman tuotannossa ja tiineeksi tulossa, minkä lisäksi se vaikuttaa rasva-aineenvaihdunnassa. A-vitamiinin puute aiheuttaa hämäräsokeutta, hedelmällisyyshäiriöitä, sikiökuolleisuutta, lihasheikkoutta, limakalvo- ja ihosairauksia sekä turkin ja kynsien kunnon heikentymistä.
• B-vitamiini: B-vitamiini vaikuttaa aivojen kehittymiseen, hedelmällisyyteen, kasvuun ja luuston kehittymiseen sekä ravintoaineiden imeytymiseen. Koiran B-vitamiinin tarve lisääntyy erityisesti kasvun ja tiineyden aikana sekä kovan fyysisen rasituksen yhteydessä. Myös stressi lisää eläimen B-vitamiinien tarvetta.
• C-vitamiini: C-vitamiini toimii vahvana antioksidanttina, ja kudokset käyttävät sitä muodostaakseen kollageenia, josta riippuu muun muassa verisuonten, luiden, hampaiden ja sidekudosten lujuus. C-vitamiini tuottaa elimistössä karnitiinia, jota tarvitaan lihastyöhön tarvittavan energian tuottamiseen. Tämän lisäksi C-vitamiinin uskotaan parantavan stressinsietokykyä. C-vitamiini työskentelee myös entsyymisysteemeissä, jotka tuottavat aineenvaihduntaa säätelevää tyroksiinia, verenpainetta säätelevää vasopressiiniä, synnytykseen ja imetykseen vaikuttavaa oksitosiinia sekä ruoansulatukseen vaikuttavaa kolekystokiniinia.
• D-vitamiini: D-vitamiini on välttämätön kalsiumin ja fosforin imeytymiselle ja näin erittäin tärkeä vitamiini luuston ja lihasten kasvun ja hyvinvoinnin takaamiseksi. D-vitamiini edistää hampaiden normaaleina pysymistä ja immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Sen saanti on erittäin tärkeää varmistaa koiran ollessa kasvuiässä. D-vitamiinin puute näkyy tyypillisesti luuston kehityshäiriöinä. Pitkään suurissa määrissä käytettynä D-vitamiini kertyy elimistöön ja voi aiheuttaa myrkytysoireita, kuten oksentelua, ruokahaluttomuutta, janoa, kuolaamista ja jopa munuaisongelmia. Yliannostus voi näkyä myös kudosten kalkkeutumisena ja pitkien luiden kasvuhäiriönä.
• E-vitamiini: Koiran elimistö tarvitsee E-vitamiinia normaaliin aineenvaihduntaan, kasvuun ja kehitykseen, vastustuskykyyn ja hormonitoimintaan. Mitä enemmän koiran ravinto sisältää rasvoja, sitä tärkeämpää on riittävä E-vitamiinin saanti, koska E-vitamiini estää rasvojen härskiintymistä.
• K-vitamiini: K-vitamiini vaikuttaa erityisesti luuston rakentumiseen ja veren hyytymiseen. Koira ei tarvitse sitä ravinnostaan, sillä sen omat suolistobakteerit valmistavat sitä. K-vitamiinien puutostilat ovat koirilla erittäin harvinaisia.