Koirien ruoka-aineallergiat ja niiden ehkäisy
Aivan kuten ihmisetkin, myös koirat voivat kärsiä erilaisista allergioista. Koirien ruoka-aineallergiat ja intoleranssi – jotka ovat kaksi eri asiaa, vaikka ne usein toisiinsa sekoitetaankin – ovat itse asiassa kohtalaisen yleinen ongelma.
Koirien ruoka-aineallergiat ja intoleranssi
Allergiassa koiran elimistö kehittää immunologisen vasteen jotakin elimistön ulkopuolista, mutta sinänsä vaaratonta, ainetta kohtaan. Intoleranssi sen sijaan ei liity immuunijärjestelmän toimintaan, vaan kyseessä on elimistön ja ruoansulatuskanavan reaktio sille sopimattomaan ruoka- tai lääkeaineeseen.
Koiran intoleranssi oireilee tyypillisesti oksenteluna ja ripulina elimistölle sopimattoman aineen syömisen jälkeen. Ruoka-aineallergia sen sijaan voi aiheuttaa monia erilaisia oireita. Tavallisimpia oireita ovat ihon kutina ja ihottuma, joita voi esiintyä rajatulla alueella tai pahimmassa tapauksessa koko kehossa. Tyypillisiä iho-oireiden esiintymisalueita ovat korvat, kuono, leuka, tassut, alavatsa ja peräaukon ympäristö.
Myös toistuvat korvatulehdukset sekä ihon punoitus ja kuivuminen voivat kertoa ruoka-aineallergiasta. Iho- tai korvaoireista kärsivä koira raapii itseään runsaasti, usein ihon rikkoontumiseen asti. On tavallista, että iho ei pääse paranemaan eläimen raapiessa samaa kohtaa uudestaan ja uudestaan. Tällaisissa tapauksissa rikkoontuneelle iholle muodostuu usein sekundäärinen tulehdus, kun bakteerit tai hiivat pääsevät lisääntymään. Ruoka-aineallergisten koirien on myös todettu kärsivän terveitä lajitovereitaan enemmän suoliston toimintahäiriöistä.
Mikä tahansa ruoka-aine voi aiheuttaa koiralla allergisen reaktion, mutta tietyt ruoka-aineet ovat toisia allergisoivampia. Tällaisia ovat esimerkiksi naudanliha, kana, lammas, kala, maitotuotteet, kananmunat, maissi, vehnä ja soija, jotka ovat kaikki hyvin tavallisia teollisten koiranruokien raaka-aineita. Allergisten reaktioiden todennäköisyys kasvaa eläimen altistuessa raaka-aineelle usein ja suurissa määrissä, mikä selittää, miksi paljon käytetyille aineille herkistytään eniten.
Koirien ruoka-aineallergioiden diagnosointi ja hoito
Jos koiran epäillään kärsivän ruoka-aineallergiasta, tulee ottaa välittömästi yhteyttä eläinlääkäriin. Omistaja saattaa tuntea houkutusta hoitaa lemmikin allergiaa omatoimisesti, mutta eläinlääkäri on ammattilainen ja ainoa henkilö, joka pystyy antamaan tarkan diagnoosin ja suosittelemaan hoitosuunnitelmaa.
Lemmikkien allergioiden diagnosoiminen on usein hyvin hankalaa, sillä monet muut vaivat aiheuttavat samanlaisia oireita kuin allergiat. Eläimille ei ole olemassa samanlaisia tarkkoja allergiatestejä kuin ihmisille, joten diagnoosi vaatii muiden mahdollisten vaivojen, kuten loistartuntojen ja ihotulehdusten, poissulkemisen.
Diagnoosin tekemiseksi eläinlääkäri pyytää omistajaa antamaan tarkan selvityksen koiran terveyshistoriasta, elinoloista ja -tavoista ja syömästä ruoasta. Kun lemmikin aletaan epäillä kärsivän ruoka-aineallergiasta, on hyvä alkaa pitää tarkkoja muistiinpanoja sen ruokinnasta. Nämä auttavat eläinlääkäriä diagnoosin tekemisessä.
Ruoka-aineallergian diagnosointi eliminaatiodieetin avulla
Muistiinpanojen avulla voidaan eritellä koiran ruokavalion sisältämät ruoka-aineet. Tarkkojen testien puuttuessa luotettavin tapa selvittää koiran ruoka-aineallergian aiheuttajat on eliminaatiodieetti, ja tässä omistajan muistiinpanot tulevat tarpeeseen.
Eliminaatiodieetti aloitetaan valitsemalla yksi täysin uusi proteiinilähde ja uusi hiilihydraattilähde, joiden ei uskota aiheuttavan koiralle allergisia oireita. Eliminaatiodieetin aikana koiralle voidaan syöttää joko itse valmistettua ruokaa, valmisruokaa, joka sisältää harvemmin käytettyjä proteiinin ja hiilihydraatin lähteitä tai nimenomaan allergioista kärsiville koirille tarkoitettua hypoallergeenista valmisruokaa. Hypoallergeenisen ruoan ainesosat on pilkottu hydrolysointiprosessilla molekyylitasolla niin pieniksi, että eläimen immuunijärjestelmä ei enää reagoi niihin herkästi.
Eliminaatiodieetti on aikaa vievä projekti, joka vaatii omistajalta sitoutumista. Sen aikana koira ei saa syödä mitään muuta kuin yhtä eläinlääkärin kanssa valittua ruokaa. Lemmikille ei siis saa tarjota yhtäkään herkkupalaa, puruluuta, ravintolisiä tai mitään muutakaan ylimääräistä. Eliminaatiodieetin pituus on tyypillisesti 8-12 viikkoa.
Jos koiran allergiaoireet alkavat vähentyä tai katoavat kokonaan, eliminaatiodieetin voidaan katsoa onnistuneen. Jos oireet eivät vähene, kyseessä ei ole ruoka-aineallergia tai koira on allerginen myös jollekin uuden ruoan ainesosalle. Tällaisessa tapauksessa voidaan aloittaa uusi eliminaatiodieetti eri raaka-aineita sisältävällä ruoalla.
Kun koiran oireet on saatu vähenemään tai poistumaan ruokaa vaihtamalla, suoritetaan niin kutsuttu eliminaatiodieetin haastevaihe. Tällöin ruoka vaihdetaan takaisin aikaisempaan ruokaan. Jos koira alkaa jälleen oireilla entiseen tapaan, on ruoka-aineallergia varmistettu. Tämän jälkeen koira siirretään takaisin eliminaatiodieetille, ja oireiden jälleen hävitessä, sen ruokavalioon voidaan lisätä yksi uusi raaka-aine kerrallaan, jotta saadaan selville, mitkä ruoka-aineet aiheuttavat oireita.
Ruoka-aineallergian hoito
Oli kyse sitten ruoka-aineallergiasta tai -intoleranssista, hoito on koiralle haitallisen aineen välttäminen. Kun allergiaa aiheuttava ruoka-aine on tunnistettu, eläinlääkäri osaa kertoa erilaisia vaihtoehtoja lemmikin ruokintaan.
Mahdolliset sekundääriset korva- ja ihotulehdukset sekä haavat hoidetaan erikseen niille tarkoitetuilla lääkkeillä. Koiran kärsiessä kovasta kutinasta, eläinlääkäri voi määrätä sille esimerkiksi kortisonikuurin.