Kuinka vahvistaa kissan vastustuskykyä?
Vastustuskyvyllä tarkoitetaan elimistön kykyä suojautua taudinaiheuttajilta. Sen tarkoitus on siis pitää kissa terveenä. Kissaa tauteja aiheuttavilta bakteereilta ja viruksilta suojaavasta immuunijärjestelmästä lähes 90 % sijaitsee ruoansulatuskanavassa, mutta immuunijärjestelmään kuuluvat myös muun muassa kateenkorva, imusolmukkeet, luuydin ja perna. Kissan vastustuskykyä voidaan vahvistaa pitkälti samoilla tavoilla kuin ihmisen vastustuskykyä.
Kissan vastustuskykyyn vaikuttavat sairaudet
Jos kissan vastustuskyky on heikentynyt, se on tavallista alttiimpi erilaisille sairauksille. Pienten pentujen ja iäkkäiden yksilöiden vastustuskyky on usein tavallista heikompi, minkä lisäksi erilaiset sairaudet ja terveysongelmat voivat vaikuttaa kissan immuunijärjestelmään. Alla on kolme esimerkkiä tällaisista taudeista.
Kissan immuunikato
Kissan immuunikatoa aiheuttava FIV-virus kuuluu lentiviruksiin ihmisten immunokatovirus HIV:n tavoin. FIV tarttuu esimerkiksi astumisen, verensiirron, pureman tai sylkikontaktin välityksellä, minkä lisäksi kissanpentu voi saada taudin emoltaan. Virus infektoi erityisesti T-lymfosyyttejä ja heikentää näin vastustuskykyä, mikä tekee sairastuneen kissan tavallista alttiimmaksi erilaisille sairauksille ja tulehduksille.
Kissan immuunikato jaetaan akuuttiin vaiheeseen, oireettomaan kantajavaiheeseen ja krooniseen tautivaiheeseen. Tyypillisesti akuutin vaiheen oireet, kuten imusolmukkeiden suureneminen ja sahaava kuumeilu, ilmaantuvat 1-2 kuukautta tartunnan jälkeen. Ne kestävät tavallisesti muutamista viikoista kuukausiin, minkä jälkeen ne häviävät itsekseen. Tämän jälkeen alkaa oireeton kantajavaihe, joka voi kestää jopa vuosia.
Taudin kroonisessa vaiheessa virus on tuhonnut kissan puolustusjärjestelmän, mikä johtaa erilaisiin sairauksiin ja tulehduksiin, kuten suun ja ylempien hengitysteiden tulehduksiin, krooniseen ripuliin ja painonlaskuun, ihotulehduksiin ja sidekalvotulehduksiin. Kissan immuunikato on krooninen sairaus, johon ei toistaiseksi ole olemassa parannuskeinoa. Vastuullisella ja sopivalla hoidolla pystytään kuitenkin takaamaan kissalle hyvä elämänlaatu.
Kissan leukoosi
Kissan leukoosin aiheuttaa kissan leukemiavirus FeLV, joka erittyy tartunnan saaneen kissan sylkeen, virtsaan, ulosteeseen ja maitoon ja leviää sitä kautta kissojen välillä. FeLV voi aiheuttaa monia erilaisia sairauksia ja oireita, ja tartunnan saaneilla kissoilla todetaan muun muassa anemiaa, maksa- ja suolistosairauksia, lisääntymisongelmia sekä kasvain- ja syöpäsairauksia, kuten lymfoomaa ja leukemiaa. FeLV laskee usein kissan vastustuskykyä, mikä altistaa sen muille sairauksille, kuten kroonisille suu- ja hengitystietulehduksille.
Kissan leukoosiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta FeLV-positiivinen kissa voi elää jopa vuosia hyvänlaatuista elämää, kunhan tartunta todetaan ajoissa. Tärkeintä on ylläpitää kissan hyvää yleiskuntoa terveellisellä ruokavaliolla ja säännöllisillä rokotuksilla, madotuksilla ja terveystarkastuksilla. Mikäli tartunta todetaan vasta vakavan sairauden yhteydessä, on ennuste yleensä huono.
Kissan tarttuva vatsakalvontulehdus
Kissojen koronavirukset ovat niin yleisiä, että lähes jokainen kissa altistuu jollekin koronaviruskannalle elämänsä aikana. Noin 5-10 prosentissa tapauksista koronavirus mutatoituu kissan elimistössä ja aiheuttaa FIP:n eli tarttuvan vatsakalvontulehduksen. Sairastunut kissa kärsii aluksi kuumeesta ja väsymyksestä ja menettää ruokahalunsa.
Tarttuva vatsakalvontulehdus on harhaanjohtava nimi, sillä vatsakalvontulehdus on vain yksi FIP:n mahdollisista oireita. Kyseessä on monimuotoinen tauti, joka jaetaan kosteaan ja kuivaan muotoon. Kosteassa muodossa proteiinipitoista nestettä kertyy kissan rinta- tai vatsaonteloon, mikä aiheuttaa yleensä vatsan turvotusta ja hengitysvaikeuksia. Kuivassa muodossa mihin tahansa elimeen voi syntyä peruuttamattomia vaurioita. Hoidolla voidaan jossain määrin hidastaa FIP:n etenemistä, mutta parantavaa hoitoa ei ole, ja tauti johtaa käytännössä aina kissan kuolemaan.
Kuinka vahvistaa kissan vastustuskykyä?
Hyvin hoidetulla kissalla on paras vastustuskyky sairauksia vastaan. Omistaja voi tukea kissan vastustuskykyä muutamalla yksinkertaisella keinolla.
Laadukas ja terveellinen ruoka
Koska iso osa kissan immuunijärjestelmästä sijaitsee ruoansulatuskanavassa, ruoansulatuskanavan hyvinvointi vaikuttaa kissan koko kehon hyvinvointiin. Hyvän yleiskunnon ylläpitämiseksi kissalle on tarjottava monipuolista ja sen tarpeet tyydyttävää täysipainoista ravintoa. Kissalle luonnollista ravintoa on raaka liha, mutta sitä voidaan ruokkia myös laadukkaalla valmisruoalla. Eläinlääkäri osaa auttaa juuri omalle lemmikille sopivan ruoan valinnassa.
Lisäravinteiden käyttö
Markkinoilla on erilaisia kissan vastustuskykyä tukevia ravintolisiä, jotka ovat erityisen hyödyllisiä, jos kissa on iäkäs tai sairas.
Rokotukset ja terveystarkastukset
On tärkeää, että kissa rokotetaan rokotusohjelman mukaisesti. Rokotuksilla pyritään hankkimaan kissalle vastustuskyky tärkeimpiin tartuntatauteihin. Vaikka rokotteen antama suoja ei olekaan täydellinen, rokotetun kissan oireet ovat huomattavasti lievemmät, jos se sattuu sairastumaan.
Rokotusten lisäksi aikuinen kissa on syytä madottaa säännöllisesti. Erityisen tärkeää madottaminen on, jos kissa ulkoilee, mutta myös sisäkissalle kannattaa antaa matolääkitys puolen vuoden välein niin, että toinen madotuskerta tapahtuu pari viikkoa ennen rokotusta. Tämän lisäksi kaikkien kissojen on hyvä käydä vuosittain eläinlääkärin tarkastuksessa, iäkkäiden kissojen jopa useammin.
Ylipainon ehkäiseminen
Aivan kuten ihmisilläkin, myös kissoilla ylipaino heikentää vastustuskykyä. Ylipaino altistaa kissan myös muun muassa diabetekselle, virtsatieongelmille, nivelrikolle ja rasvamaksalle. Kissa lihoo, jos se saa ravinnosta enemmän energiaa kuin se kuluttaa, eli painonhallinnassa sekä ruoan valinnalla ja määrällä että liikunnalla ja aktivoinnilla on tärkeä rooli.
Stressaavien tilanteiden välttäminen
Kissat ovat stressille herkkiä eläimiä, ja ihmisten tavoin myös niillä immuunijärjestelmä on kytköksissä stressitasoihin. Tilapäinen stressi ei ole kissalle vaaraksi, mutta jatkuvalle stressille altistuva eläin voi usein erittäin huonosti ja voi jopa sairastua stressin vuoksi. Kissalle voivat aiheuttaa stressiä helpottavasti huomattavat asiat, kuten muutto, perheenjäsenen jatkuva poissaolo tai kuolema, uusi ihmis- tai eläinperheenjäsen, vuodenaikojen vaihtuminen tai toistuvat eläinlääkärikäynnit, mutta koska kyseessä on herkkä eläin, se voi häiriintyä pienistäkin rutiinien muutoksista.
Myös liian tuttu ja turvallinen ympäristö voi olla haitaksi, sillä tylsistyminen on petoeläimille stressaavaa. Jokapäiväinen liikunta ja virikkeellinen ympäristö tukevat kissan psyykkistä ja fyysistä terveyttä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- August, J. (2008). Medicina Interna Felina. Etiopatogenia de la cistitis idiopática felina.
- Ayala, I., Talone, T., Castillo, C., Gerardi, G., & Hernández, J. (1998). El síndrome de inmunodeficiencia adquirida del gato causado por el FIV (Feline Immunodeficiency Virus). Archivos de medicina veterinaria, 30(1), 5-12.
- Carmona, A. B. (2004). Infección por FeLV en el gato. Pequeños Animales, 9(48), 18-31.
- Prieto, M., & Acuña, A. (2012). Actualización de la Peritonitis Infecciosa Felina. Hospitales Veterinarios, 4(3), 75-82.