Marsun stressin ehkäisy ja vähentäminen

Stressittömän elämän takaamiseksi ei riitä, että marsulle hankitaan häkki ja tarjotaan säännöllisesti vettä ja ruokaa. Tänään puhumme siitä, mitkä marsun onnellisen elämän avaintekijät.
Marsun stressin ehkäisy ja vähentäminen

Viimeisin päivitys: 12 elokuuta, 2020

Marsut ovat suloisen ulkomuotonsa sekä hellyttävän ja sympaattisen luonteensa vuoksi suosittuja lemmikkejä. Ne ovat kuitenkin luonnostaan saaliseläimiä ja taustansa vuoksi alttiita stressille ja pelolle. Tänään puhumme siitä, miten marsun stressin ehkäisy onnistuu.

Marsun stressi

Monet jyrsijät ovat alttiita stressille. On muistettava, että luonnollisessa elinympäristössään ne ovat saaliseläimiä ja monen petoeläimen pääasiallista ravintoa, minkä vuoksi stressillä on tärkeä rooli niiden selviytymisen kannalta. Vaikka kesymarsujen ei tarvitsekaan pelätä saalistajia, ne ovat hauraita eläimiä, jotka stressaantuvat kohtalaisen helposti. Marsut eivät esimerkiksi yleensä pidä muuttamisesta tai muista suurista elämänmuutoksista. Saaliseläimenä marsu myös säikkyy avoimia alueita, joten sekä sen häkissä että jaloittelutilassa on oltava sille tarpeeksi piilopaikkoja.

Marsu reagoi tyypillisesti stressiin syömällä normaalia vähemmän, ja hyvin voimakas stressi tai pelko voi aiheuttaa jopa sen sydämen pysähtymisen. Stressistä voi aiheutua myös seuraavanlaisia oireita:

  • Ärtyneisyys tai aggressiivisuus
  • Lisääntynyt peseytyminen
  • Ruoansulatusogelmat ja ripulit
  • Iho- ja turkkiongelmat

Marsun stressin ehkäisy ja vähentäminen

Marsun häkin suunnittelu

Stressi vaikuttaa suoraan paitsi herkän marsun henkiseen hyvinvointiin, myös fyysiseen terveyteen. Hyvän elämänlaadun kannalta on tärkeää, että marsulle pyritään tarjoamaan mahdollisimman stressitön elämä.

1. Marsut ovat sosiaalisia eläimiä

Marsut ovat seurallisia laumaeläimiä, jotka elävät luonnossa isoissa yhdyskunnissa. Myös kesymarsut tarvitsevat lajitoverin seuraa voidakseen hyvin. Yksin elävä marsu tylsistyy ja stressaantuu, eikä ihmisen tai muun eläimen seura korvaa lajitoverin läheisyyttä ja turvaa.

Jos mahdollista, lemmikiksi kannattaa valita sisaruspari, mutta usein samaa sukupuolta olevat nuoret marsut tottuvat toisiinsa hyvin, vaikka eivät olisikaan samasta pentueesta. Myös kastroitu uros ja naaras voivat tulla toimeen keskenään. Leikkaamatonta paria ei tule pitää yhdessä ei-toivottujen pentueiden ehkäisemiseksi.

Se, että marsu viihtyy parhaiten lajitovereidensa seurassa, ei tarkoita, etteikö ihmisenkin kannattaisi viettää aikaa sen kanssa ja rakentaa siihen hyvä suhde. Marsut ovat usein varautuneita ja jopa pelokkaita tuntemattomien ihmisten seurassa, mutta viihtyvät yleensä hyvin oman ihmisperheensä läheisyydessä.

2. Sopivan ravinnon tarjoaminen on kaiken a ja o

Marsu on kasvissyöjä, jonka ruokavalioon eivät kuulu eläinperäiset tuotteet. Aivan kuten muillakin eläimillä, myös marsuilla sopiva ruokavalio on terveyden kannalta äärimmäisen tärkeä. Monet marsujen sairauksista johtuvat nimenomaan vääränlaisesta ruokinnasta. Marsun pääruokaa on heinä, ja sillä onkin oltava jatkuvasti tarjolla laadukasta ja tuoretta kuivaheinää, sillä sen elimistö ei kestä paastoa. Sen lisäksi, että heinä sisältää kaikki marsun tarvitsemat ravintoaineet, se tukee ruoansulatusjärjestelmän toimintaa ja auttaa pitämään hampaat kunnossa.

Marsut syömässä

Koska heinän laatu vaihtelee, täytyy marsulle tarjota sen lisäksi laadukasta täysravintoa, jossa on huomioitava erityisesti rasva- ja kuitupitoisuus. Marsun ruoassa tulisi olla alle 2 % rasvaa ja vähintään 16 % kuitua. Tämän lisäksi marsulle tarjotaan noin puoli kourallista tuoreruokaa – kuten tummanvihreitä vihanneksia – päivittäin. Marsulle voi myös tarjota kerran viikossa pienen määrän viljoja, siemensekoituksia tai spelttiä.

Koska marsun elimistö ei tuota C-vitamiinia, se on syötettävä sille vitamiinilisänä. Vuorokausitarve on tyypillisesti 25 mg painokiloa kohden, mutta voi vaihdella ruokavaliosta riippuen, joten sen määrä kannattaa varmistaa eläinlääkäriltä. C-vitamiini suositellaan annettavan tablettina tai jauheena tuoreruoan yhteydessä.

3. Häkin on oltava tarpeeksi suuri ja puhdas

Häkin on oltava tarpeeksi suuri, jotta marsuilla on tilaa liikkua. Kahden marsun häkin on syytä olla kooltaan vähintään 120 x 60 cm, mutta mitä suurempi se on, sitä parempi. Marsu tarvitsee nimenomaan turvallisen ja tukevan häkin, eikä sitä voi pitää terraariossa tai akvaariossa, jotka keräävät runsaasti kosteutta.

Häkki sijoitetaan paikkaan, jossa ei ole vetoa ja jonne aurinko ei paista suoraan. Huoneen lämpötilan on hyvä olla melko lämmin, mutta lämpöpatterin vierusta ei ole paras paikka häkille. Hyvä paikka on rauhallinen, mutta ei kuitenkaan liian syrjäinen, sillä marsu haluaa tarkkailla perheenjäsentensä puuhia.

Häkin kuivikkeeksi sopii puru, puuhake, ekokuitu, olkipelletti tai olki, joka on vaihdettava riittävän usein. Siistinä eläimenä marsu ei viihdy kosteassa ja likaisessa tilassa, joten häkki on siivottava ja pestävä hyvin vähintään kerran viikossa, nukkumapaikkojen osalta tarvittaessa jopa päivittäin. Häkin perusvarusteluun kuuluvat juomapullo, ruokakuppi, heinäteline sekä vähintään yksi rauhallinen lepopaikka tai pesämökki jokaista marsua kohden. Tämän lisäksi marsut tarvitsevat häkkiinsä heinäkasan, jonka sisään voivat halutessaan piiloutua.

Marsut häkissä

4. Virikkeet ovat marsulle tärkeitä

Marsuille tekee hyvää jaloitella ja tutkia paikkoja myös häkin ulkopuolella, mutta tämän tulee aina tapahtua valvotusti tilassa, jonka turvallisuus on varmistettu. Lattialle voidaan asettaa putkia, laatikoita ja muita marsua kiinnostavia esineitä ja huoneeseen voidaan piilottaa esimerkiksi vihanneksen palasia, joita marsu voi etsiä. Marsulla tulee kuitenkin olla aina vapaa pääsy häkkiinsä lepäämään ja syömään. Häkkeihin on saatavilla erilaisia kiipeilytasoja, mökkejä, petejä, tunneleita, riippukeinuja ja siltoja, joihin kannattaa satsata, sillä marsu tylsistyy häkissä, jossa sillä ei ole lainkaan virikkeitä.

Jos marsu halutaan viedä ulos nauttimaan kesäpäivästä, paras ja turvallisin valinto on erillinen ulkohäkki tai maahan asetettu kalterihäkin yläosa. Marsua ei saa jättää hetkeksikään ilman valvontaa, sillä pahimmillaan se kärsii auringosta tai petoeläin vie sen mukanaan. Osa marsuista oppii kävelemään valjaissa, mutta ruumiinrakenteensa ansiosta nämä eläimet ovat usein varsin taitavia rimpuilemaan ulos valjaista.

Marsu on terapeuttinen seuralainen, joka vähentää stressiä

Eläinavusteinen terapia, eli terapia, jossa terveys- tai sosiaalialan koulutuksen saanut terapeutti käyttää eläintä apuna työssään, on yhä suositumpaa. Eläinterapia on suunniteltu edistämään potilaan fyysistä, sosiaalista, emotionaalista tai kognitiivista toimintaa. Moni on varmasti kuullut esimerkiksi koirien ja hevosten hyödyntämisestä eläinterapiassa, mutta myös marsut voivat olla terapeuttisia seuralaisia.

Näiden pienten jyrsijöiden tiedetään muun muassa kehittävän lasten sosiaalisia kykyjä. Marsujen on huomattu olevan hyödyllisiä apulaisia esimerkiksi sellaisten lasten terapiassa, joilla on jokin autismikirjoon kuuluva oireyhtymä tai häiriö. Nämä pienet eläimet helpottavat usein lapsen stressiä, joka syntyy muiden ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa olemisesta. Marsu voi auttaa lasta keskittymään tehtäviin, jotka vaativat jonkinlaista yhteistyötä muiden kanssa.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Zotal laboratorios. Cobayas, enfermedades más comunes y cuidados, 2019.
  • Psicología y Mente. Las cobayas tienen un efecto positivo en los jóvenes con Autismo.
  • Centro veterinaro Barbanza. Enfermedades más frecuentes en cobayas y cómo prevenirlas, 2016.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.