Orvon kissanpennun hoito
Suomessa hylätään vuosittain yli 20 000 kissaa, joista moni on syystä tai toisesta ilman emon hoitoa jäänyt pentu. Yleisin syy kissanpennun orvoksi jäämiselle on emon auton alle jääminen tai muusta syystä katoaminen. Harvinaisempia syitä ovat esimerkiksi emon sairastuminen, maidontuotannon tyrehtyminen tai pentujen hylkiminen. Nuoren orvon kissanpennun hoito poikkeaa monin tavoin vanhemman pennun tai aikuisen kissan hoidosta.
Orvon kissanpennun hoito
Jos orvon kissanpennun ikä ei ole selvillä, täytyy se pyrkiä arvioimaan mahdollisimman tarkasti, sillä ikä vaikuttaa muun muassa ruokintatiheyteen. Etenkin alle kolmeviikkoisen kissanpennun hoitaminen on usein haastavaa ja vaatii hoitajalta aikaa ja sitoutumista. Orvon kissanpennun hoidossa kolme tärkeintä seikkaa ovat lämpö, ruoka ja puhtaus, ja kun näistä huolehditaan hyvin, on pennulla mahdollisuus selviytyä myös ilman emoa.
Huolehdi pennun ruumiinlämmöstä
Kissanpennut viettävät syntymäänsä seuraavat päivät tiukasti emonsa ihoa vasten, paitsi syödäkseen ja tunteakseen olonsa turvalliseksi, myös pysyäkseen lämpimänä. Alle kolmen viikon ikäiset pennut eivät vielä kykene säätelemään ruumiinlämpöään, joten jos emo ei ole lähettyvillä, ihmisen on huolehdittava niiden lämmittämisestä. Tähän voidaan käyttää esimerkiksi kuumavesipulloa tai lämpöpeittoa, kunhan varmistetaan, että pennut eivät pääse polttamaan itseään. Liian matala ruumiinlämpö saa pennut syömään huonosti, mikä voi johtaa suoliston toiminnan heikkenemiseen ja hypoglykemiaan.
Älä ruoki pentua tavallisella maidolla
On tavallista, että kokematon henkilö päättää lämmittää jääkaapista löytyvää lehmänmaitoa ja tarjota sitä kissanpennulle. Lehmänmaito ei kuitenkaan sisällä pennun tarvitsemia ravintoaineita, ja voi aiheuttaa ruoansulatusongelmia. Pennuille oikea ruoka on kissojen emonmaidonvastike, jota myydään lemmikkieläinliikkeissä ja eläinklinikoilla.
Lähes ruumiinlämpöinen maito juotetaan pennulle varovasti nuken tuttipullon, tippapipetin tai injektioruiskun ja venttiilikumin avulla. Pakkojuottaminen voi aiheuttaa nesteen kulkeutumisen keuhkoihin, mistä saattaa seurata hengenvaarallinen keuhkotulehdus.
Ruokamäärien suhteen kannattaa seurata maidonvastikepakkauksen annosteluohjeita tai eläinlääkärin ohjeita. Yleensä ruokintasuositukset ovat seuraavat:
- 24-48 tuntia: 2-3 ml per syöttökerta
- 1 viikko: 13 ml per 100 g per vrk
- 2 viikkoa: 17 ml per 100 g per vrk
- 3 viikkoa: 20 ml per 100 g per vrk
- 4 viikkoa: 22 ml per 100 g per vrk
Vuorokauden kokonaismäärä jaetaan vähintään neljään, mutta mieluummin useampaan, ateriaan. Viikon ikäinen pentu voi tarvita ruokaa jopa tunnin välein.
Auta pentua tekemään tarpeensa
Alle kolmeviikkoiset kissanpennut eivät osaa virtsata tai ulostaa omin avuin. Yleensä emo auttaa pentua tässä tehtävässä nuolemalla sen vatsaa ja vatsaa ympäröivää aluetta. Jos pentu on orpo, hoitajan on autettava sitä tekemään tarpeensa hieromalla varovasti sen pepun ja sukuelinten aluetta lämpimään veteen kostutetulla pumpulitupolla. Tämä tehdään aina ennen syömistä. Pentu saattaa ulostaa vain kerran vuorokaudessa, mutta sen pitäisi virtsata jokaisella stimulointikerralla.
Sen lisäksi, että pentuja autetaan virtsaamaan ja ulostamaan, niiden puhtaudesta on hyvä huolehtia pesemällä ne kaksi kertaa viikossa lämpimän ja kostean pesulapun avulla. Tämä stimuloi pennun ihoa samalla tavalla kuin emon nuoleminen.
Yli kuukauden ikäisen kissanpennun hoito
Ruoki kissaa penturuoalla
Kissanpennuille voi alkaa tarjota kiinteää ruokaa 3-5 viikon iässä. Aluksi pennut syövät hyvin pieniä määriä märkää penturuokaa maidonvastikkeen lisänä. Monien asiantuntijoiden mukaan pennuille kannattaa tarjota maitoa niin kauan kuin se niille maistuu, sillä maidon juonti tukee suoliston kehitystä.
Muista sosiaalistaminen
Kissanpentujen sosiaalistaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Alussa tämä tarkoittaa pentujen käsittelemistä useita kertoja päivässä. Uusien hajujen, äänien ja muiden ärsykkeiden kokeminen opettaa pentuja tottumaan erilaisiin tilanteisiin. Kun pennut alkavat liikkua, niiden pentulaatikkoon tai muuhun elinympäristöön kannattaa viedä erilaisia uteliaisuutta herättäviä leluja, ja 5-7 viikon iässä pennuille voidaan alkaa esitellä uusia ja erilaisia ihmisiä.
Sosiaalistaminen on tärkeää luottavaisen ja hyväluontoisen kissan kasvattamiseksi. Kun kissan sosiaalistaminen aloitetaan varhain, se ei opi ei-toivottuja käytösmalleja, jotka voisivat vaikuttaa siihen negatiivisesti koko sen elämän ajan.
Käytä pentu eläinlääkärissä
Olivatpa orvot kissanpennut peräisin mistä tahansa, ne kannattaa käyttää eläinlääkärissä jo varhaisessa vaiheessa. Mikäli pennut eivät ole saaneet emon maitoa tai emon rokotuksista ei ole varmuutta, niille voidaan antaa ensimmäiset rokotukset jo 6-8 viikon iässä. Mikä tahansa muutos terveydentilassa on syy soittaa eläinlääkärille, sillä pienet pennut ovat aikuisia kissoja alttiimpia vakaville terveysongelmille.
Tämä saattaa kiinnostaa sinua...Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Angulo, S.M. (2011). Reproducción canina y felina y neonatología. Manuales clínicos por especialidades. Editorial Servet. https://bit.ly/3H6wiVz
- Brusa, M. (2014) Compendio de enfermedades de los caninos y felinos domésticos. Libros de Cátedra. Universidad Nacional de La Plata. https://www.lareferencia.info/vufind/Record/AR_054ecdbbc86d8225deff9fec25883726
- Hemmings, C. (2016). The importance of good nutrition in growing puppies and kittens. The Veterinary Nurse, 7(8). https://www.magonlinelibrary.com/doi/abs/10.12968/vetn.2016.7.8.450
- Johnson, C. A., & Casal, M. L. (2012). Neonatal resuscitation: canine and feline. Management of Pregnant and Neonatal Dogs, Cats, and Exotic Pets, 77-92. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/9781118997215.ch6
- Lawler, D. F. (2008). Neonatal and pediatric care of the puppy and kitten. Theriogenology, 70(3), 384-392. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0093691X08002033
- Little, S. (2011). Feline pediatrics: how to treat the small and the sick. Compendium: Continuing Education For Veterinarians, 33, 1-6. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/21993989/
- Mugnier, A., Chastant, S., Saegerman, C., Gaillard, V., Grellet, A., & Mila, H. (2021). Management of low birth weight in canine and feline species: Breeder profiling. Animals, 11(10), 2953. https://www.mdpi.com/2076-2615/11/10/2953
- Oakwood Animal Hospital. (s.f.). When To Take a Cat To The Vet. https://www.oakwoodanimalhospital.com/site/blog/2021/12/15/take-cat-to-vet
- Restine, L., Buzhardt, L. & Ward, E. (s.f.). Recommendations for New Kitten Owners. VCA Animal Hospitals. https://vcahospitals.com/know-your-pet/vaccination-are-booster-vaccines-necessary-for-cats
- Rubio, A., Martínez Ávila, R., Guzmán Iturbe, H., Chávez Zapata, F., De la Colina, G., Salazar Guevara, J., Ramírez, I. A., Autrán de Morais, H., & Guerrero, J. (2018). Guías para la vacunación de perros (caninos) y gatos (felinos) en Perú. Revista de Investigaciones Veterinarias del Perú, 29(4), 1463-1474. http://www.scielo.org.pe/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1609-91172018000400043
-
Tizard I. R. (1998). Feline Immune System. Encyclopedia of Immunology, 892–895. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7149830/
- Veronesi, M. C., & Fusi, J. (2022). Feline neonatology: from birth to commencement of weaning–what to know for successful management. Journal of Feline Medicine and Surgery, 24(3), 232-242. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35209772/
- Zambelli, D. (2012). Feline neonatal physiology, behavior, and socialization. Management of Pregnant and Neonatal Dogs, Cats, and Exotic Pets, 145-158. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/9781118997215.ch9
- WebMD. (12 de julio de 2021). Weaning a Kitten From Mother’s Milk to Solid Food. FETCH. https://pets.webmd.com/cats/weaning-kitten