Kuinka suola ja kuivuus vaikuttavat vesipuhveleihin Irakissa?

Lue täältä, miten suola ja kuivuus vaikuttavat vesipuhveleihin Irakissa.
Kuinka suola ja kuivuus vaikuttavat vesipuhveleihin Irakissa?
Sebastian Ramirez Ocampo

Kirjoittanut ja tarkastanut eläinlääkäri ja eläinteknikko Sebastian Ramirez Ocampo.

Viimeisin päivitys: 15 helmikuuta, 2023

Vesipuhveleita pidetään laajimmille levinneenä nautaeläinlajina Aasian maissa, kuten Irakissa, Indonesiassa ja Kambodžassa. Ne ovat aikuisina tyypillisesti hyvin kookkaita: yksittäinen yksilö voi olla yli 1,8 metriä pitkä ja painaa yli tuhat kiloa. Lue alta, miten suola ja kuivuus vaikuttavat vesipuhveleihin Irakissa.

Puhveleita käytetään Irakissa yleensä maataloustöissä, kuten maan kyntämiseen. Lisäksi niistä lypsetään maitoa, sillä sen rasvahappo- ja proteiinipitoisuus on korkeampi kuin tavallisessa lehmänmaidossa.

Vaikka vesipuhvelit ovat vahvoja ja sitkeitä eläimiä, useat tekijät ovat johtaneet niiden kannan pienenmiseen erityisesti Irakin alueella. Lue alta, kuinka ilmastonmuutos ja geopolitiikka vaikuttavat tähän ikivanhaan nautaeläinlajiin.

Kuinka suola ja kuivuus vaikuttavat vesipuhveleihin Irakissa?

Vesipuhvelit suosivat nimensä mukaisesti vesiympäristöjä ja kosteikkoja, kuten jokia ja soita. Ne sietävät kuitenkin melko hyvin myös kuumia ilmastoja, jopa yli 30:tä celsiusastetta.

Kuumissa ekosysteemeissä veden saatavuus on kuitenkin oleellisen tärkeää niiden selviytymisen kannalta, sillä vesi on välttämätön elementti sekä puhvelien lämmönsäätelylle että nesteytykselle. Kun otetaan huomioon, että Irakissa on mitattu yli 40 °C:n lämpötiloja, vesi on niille kiistaton hengissäpysymisen edellytys tällä seudulla.

Vesipuhveleita vedessä.

Geopoliittisten ja ilmastonmuutokseen liittyvien seikkojen vuoksi veden lähteitä on Irakissa kuitenkin yhä niukemmin. Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan soiden, kosteikkojen ja rämeiden vedenkorkeus on tällä hetkellä matalimmillaan. Virallisten tietojen mukaan kuivuus on nyt pahimmillaan viimeiseen 40 vuoteen, eikä tällaista tilannetta ole ennen nähty.

Edellä mainitun lisäksi vesien suolapitoisuudet kasvavat vedenpinnan laskun vuoksi. Tällaisen veden juominen aiheuttaa puhveleille myrkytyksen tai saa ne tuottamaan ihmisravinnoksi kelpaamatonta maitoa.

Ilmastonmuutoksen ja geopolitiikan rooli

Ilmastonmuutoksen vaikutukset maapalloon ovat hyvin tiedossa. Viime vuosina on saatu todisteita sekä merten että maan ekosysteemien jyrkästä köyhtymisestä, mikä on johtanut monien lajien kuolemaan ja sukupuuttoon.

Irakin tapauksessa kuivuus ei johdu ainoastaan lämpötilan muutoksista ja sateiden niukkuudesta, vaan myös muista tekijöistä, kuten alueen maiden välisestä vihamielisyydestä.

Esimerkiksi Turkki (jonka kanssa Irakilla on yhteinen merkittävä veden lähde, Tigris-joki) ei ole päässyt poliittiseen sopimukseen siitä, että kumpikin maa voisi käyttää vettä tasapuolisesti. Samoin toinen naapurivaltio, Iran, on rakentanut patoja, jotka katkaisevat Diyala-joen virtauksen, joka on tärkeä vesilähde.

Kaikki nämä seikat ovat johtaneet siihen, että 46 % Etelä-Irakin soista on menettänyt kaiken pintavetensä. Hollantilaisen rauhanjärjestön mukaan toiset 40 % alueen kosteikoista ja soista on menettänyt vedenkorkeuttaan.

Vesipuhveli niityllä.

Vesipuhvelien tulevaisuus Irakissa

Vaikka vesipuhvelit eivät lajina ole uhanalaisia, niiden määrä Irakin alueella on huolestuttava. Unescon tekemien kenttätutkimusten mukaan noin 6 000 maanviljelijäperhettä on menettänyt valtaosan puhveleistaan.

Kuivumassa olevat suoalueet ovat myös lukuisten muiden eläinten elinympäristöjä. Näitä ovat muun muassa linnut, villisiat, kalat ja saukot.

Jos tilanne jatkuu näin, vaarassa ovat paitsi nämä suurikokoiset nautaeläimet myös niistä riippuvaisten perheiden elinkeino.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Escarcha JF, Lassa JA, Palacpac EP, Zander KK. Understanding climate change impacts on water buffalo production through farmers’ perceptions. Climate Risk Management. 2018;20:50-63.
  • Simba F, Chayangira J. Midseason droughts review for smallholder farmers in Buffalo Range, Zimbabwe. 2017.
  • Grassland Society of Southern Africa. Drought effects on buffalo numbers in Kruger. 2008;8:3

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.