Mikä on petoeläin?

Petoeläimet saalistavat ravintonsa käyttäen erilaisia metsästystekniikoita. Saalis voi vaihdella hyönteisistä suuriin nisäkkäisiin, lintuihin ja muihin lajeihin.

Kun eläin metsästää ruokansa, sitä kutsutaan petoeläimeksi. Petoeläimiä on monenlaisia, ja osa niistä on ravintoketjun huipulla olevia suurpetoeläimiä, jotka syövät muita petoeläimiä. Tässä artikkelissa pääset tutustumaan niihin tarkemmin.

Mitä saalistaminen on?

Saalistaminen on strategia, jonka avulla lajit selviytyvät luonnossa. Se perustuu tarpeeseen syödä muita eläviä olentoja – saalista – niiden sisältämien ravinteiden saamiseksi. Ekologiassa tätä vuorovaikutusta luonnehtii se, että se vahingoittaa yhtä organismia (-) ja hyödyttää toista (+), joten sitä kutsutaan usein positiivis-negatiiviseksi suhteeksi.

Saaliin ja saalistajien välinen suhde on ekosysteemin kannalta perustavanlaatuinen, sillä se säätelee myös elävien olentojen populaatioita. Lisäksi kaikki saalistajat ovat myös muiden eläinten saalista. Näin tasapaino säilyy, eikä mikään laji pääse ylikansoittamaan maailmaa. Ihmistä tietysti lukuun ottamatta.

Erilaiset petoeläimet

Lihansyöjät ovat eläinkunnan tunnetuimpia petoeläimiä, mutta eivät ainoita. Nämä ahnaat pedot voidaan luokitella sen mukaan, millaista saalista ne käyttävät ravinnokseen:

• Lihansyöjät: Lihansyöjät ovat tunnetuimpia petoja, koska jotkut niistä syövät melko suuria eläimiä. Ne ovat erikoistuneet saaliinsa metsästämiseen ja väijymiseen, ja ovat kehittäneet siihen uskomattomia strategioita.
• Kasvinsyöjät: Vaikka tämä kuulostaa kummalliselta, myös kasvinsyöjät ovat petoeläimiä, koska ne käyttävät ravinnokseen muita eläviä olentoja (kasveja). Ero on siinä, että niiden ei tarvitse väijyä saalistaan, sillä kasvit pysyvät paikoillaan.
• Kannibaalit: Kannibaalit ovat eläimiä, jotka syövät omia lajitovereitaan. Ne ovat itse asiassa lihansyöjien alaluokka, koska ne syövät aina lihaa. Useimmat kannibaalit ovat niveljalkaisia, joskin tätä käyttäytymistä ilmenee myös preeriakoirilla, käärmeillä ja härkähailla. Huomionarvoista on, että ne voivat syödä muitakin saaliseläimiä eivätkä vain omaa lajiaan.

Aseellinen sota

Saaliin ja saalistajan välinen suhde ei ainoastaan edistä ekologista tasapainoa, vaan se on myös olennainen osa evoluutioprosessia. Syynä on se, että kukin eliö pyrkii hankkimaan itselleen edullisia ominaisuuksia paetakseen tai saalistaakseen. Jos saaliseläimistä tulee nopeampia, saalistajat pyrkivät vastaamaan niiden nopeuteen. Tätä kutsutaan yhteisevoluutioksi, ja se on yksi lajien välisen vuorovaikutuksen eduista.

Jotkut kutsuvat tätä aseelliseksi sodankäynniksi, koska siinä kehitetään jatkuvasti uusia “aseita” vastustajan päihittämiseksi. Tällä tavoin lajit muuttuvat ja monipuolistuvat ajan myötä, mikä istuu täydellisesti Darwinin kuvaamaan “luonnonvalintaan”.

Petoeläin ja sen suhde saaliiseensa

Saalistus on yksi tärkeimmistä menetelmistä, joilla varmistetaan eri lajien välinen tasapaino. Petoeläin ja sen saalis ovat kytköksissä toisiinsa, koska ne ovat osa samaa ravintoketjua.

On syytä huomioida, että lihansyöjä saa energiansa kasvinsyöjältä, joka taas on saanut ravintonsa kasveista tai hedelmistä. Tunnetuimpia petoeläimiä ovat seuraavat:

1. Kissaeläimet

Kissaeläimet ovat metsästykseen parhaiten sopeutuneita lihansyöjiä, sillä sekä niiden anatomia että tekniikka mahdollistavat ravinnon hankkimisen tällä tavoin.

2. Koiraeläimet

Koiraeläimet metsästävät pienempiä eläimiä, kasvinsyöjiä tai muita, ja liikkuvat lähes aina laumoissa hankkiessaan ravintoa.

3. Näätäeläimet

Yksi näätäeläinten ominaisuuksista on se, että ne ovat pieniä mutta hyvin sopeutuneita metsästykseen. Lisäksi ne pystyvät syömään myös matelijoita ja lintuja.

Esimerkkejä petoeläimistä

Tiesitkö, että ihminen on maailman pelottavin suurpeto? Syynä on se, että ihmisen kaikkiruokaisuus ja käyttäytyminen poikkeavat muista lajeista; muut pedoiksi laskettavat eläimet metsästävät vain syödäkseen. Niitä ovat:

1. Tiikerit

Tämä kissaeläin on Aasian suurpetoeläin, jonka ruokavalio koostuu puhveleista, villisioista, peuroista ja antiloopeista. Tiikerit ovat kuitenkin myös “opportunisteja” eivätkä nyrpistä nenäänsä pienemmillekään eläimille, kuten jäniksille, apinoille tai kaloille.

Yleensä ne metsästävät kasvinsyöjiä hyökäten voimalla saaliinsa kimppuun tappaakseen sen voimakkaalla puremalla välittömästi. Vaikka tiikerit ovat isoja, ne voivat juosta jopa 90 km/h, ja kiitävät ruokaansa kohti karjuen, mikä saa saaliin usein halvaantumaan.

2. Harmaasudet

Useimmilla susilajeilla on samanlaiset metsästystottumukset: niiden saaliita ovat keskikokoiset ja suuret sorkka- ja kavioeläimet, kuten lampaat, vuohet, peurat tai porot.

Tämä petoeläin voi käyttää ravinnokseen myös jyrsijöitä ja lintuja, ja se pystyy syömään kerralla jopa 3–4 kiloa ruokaa. Tämän se tekee siksi, että seuraavasta ateriasta ei ole varmuutta.

3. Mäyrä on petoeläin

Mäyrät ovat kaikkiruokaisia eläimiä, jotka syövät pääasiassa mehiläisiä, matelijoita tai matoja, elinympäristöstä riippuen. Mäyriä on aasialaisia, eurooppalaisia ja amerikkalaisia. Ruokaa hankkiessaan ne käyttävät hyväksi kuulo- ja hajuaistiaan; niiden näkö on heikohko, minkä vuoksi ne lähtevät kolostaan mieluiten yöllä.

4. Jääkarhut

Kaikista karhulajeista suurin on jääkarhu, ja se on myös ainoa arktisen alueen suurpetoeläin. Se käyttää ravinnokseen muita jäätiköllä asuvia eläimiä, joskin sen suosikkeja ovat hylkeenpoikaset.

Jääkarhut voivat syödä jopa 30 kiloa ruokaa päivässä. Mielenkiintoista on se, että ne juovat saaliinsa verta saadakseen nestettä, sillä alueen vesi on hapanta ja suolaista.

5. Keisarikotka on petoeläin

Keisarikotka syö pääasiassa kaneja, joita se metsästää joko yksin tai pareittain. Tälle petoeläimelle kelpaa myös muunlainen saalis, kuten jänikset, varikset, ketut, kyyhkyset ja pienet jyrsijät.

Keisarikotkalla on erinomainen näkö, minkä ansiosta se pystyy havaitsemaan saaliin hyvinkin etäältä. Kun saalis on tähtäimessä, keisarikotka syöksyy sitä kohti erinomaisen tarkasti kynnet ojennettuina.

6. Delfiinit

Delfiinit ovat merten älykkäimpiä petoeläimiä. Niitä tavataan rannikoiden läheisyydessä. Ne ääntelevät kommunikoidakseen keskenään ja saadakseen kiinni saaliinsa, joita ovat pääasiassa sardiinit, sillit ja turska. Koska delfiinit saalistavat laumoissa, ne pystyvät ympäröimään kalaparven saadakseen sen kiinni helpommin. Niillä on myös terävät hampaat, joiden avulla ne voivat pureskella ja repiä saaliinsa.

7. Hämähäkit

Kaikki hämähäkkilajit ovat saalistajia, jotka vangitsevat saaliin verkkoihinsa. Hämähäkin tarvitsee vain odottaa uhrin jäämistä kiinni sen tahmeaan verkkoon, minkä jälkeen se halvaannuttaa sen myrkyllään, ruiskuttaa siihen mahanesteet ja sulattaa sen ulkoisesti.